Akitsuutit nutaat pillugit akerliussutsimik takutitsisut: Naammaleqaaq!
Akitsuutit qaffasinnerusut pillugit pingasunngornermi ualikkut Nuummi akerliussutsimik takutitsisoqarpoq. Naak 12-inik nilleraluartoq silalu taartupilussuugaluartoq illoqarfiup qeqqa inunnik ulikkaarpoq.
Qassit akerliussutsimik takutitsisuni peqataanersut ilisimaneqanngilaq. Kalaallit Nunaanni Politiit akerliussutsimik takutitsisoqannginnerani inuit 350-it 400-illu akornanni takkutissasut nalunaarfigineqarput. KNR-illi akerliussutsimik takutitsisunut malinnaatitaasa ikinnerpaamik 1000-it akitsuutinut nutaanut, Naalakkersuisut marlunngornerup unnuaani atuutilersitaat pillugit akerliussutsimik takutitsiartortut naatsorsorpaat.
- Cigarettit 20-t 4 koruunit 40 øremillu akisunerulissapput.
- Sukkut puussiaq kilomut 4 koruunit 31 øremik akisunerulissaaq.
- Sukkulaatit, mamakujuit kiilumut 5 koruunimik akitsuuserneqassapput.
- Imigassaq aamma akisunerulissaaq. Imigassallu puiaasaani literimut qanoq annertutiginersoq apeqqutaalluni akitsorneqassalluni. Immiaaraq 33 centiliteriusoq 66 øremik akisunerulissaaq.
- Tusarfik: Brugseni
- Ilaavunga pissutigalugu inatsit aaqqiissutigineqartoq pitsaanngitsuusoq isumaqarama. Aningaasanut inatsit kipungasumik eqquivoq. Naammaleqaaq, Martin Labansen oqarpoq.
Naalakkersuisut peqqinnerulersitsiniarlutit akitsuutinik qaffaanerat sooruna ajunngitsuunngitsoq?
- Isumarineqartoq ajunngilaq, kipungavorli. Aalajangerneq allanit akiliuteqartariaqartitsimmat pitsaasuunngilaq.
Naalakkersuisut oqarnerat naapertorlugu mamakujunnut, sukkulaatinut, imigassamut tupanullu akitsuutit peqqinnerulersitseqataassapput – aningaasalli akitsuutit nutaanit pissarsiarineqartut aningaasanut inatsimmi amigartooruteqarnermut aamma matussuseeqataassapput.
Naalakkersuisut akitsuusiineq nutaaq peqqinnerulersitsisussatut oqaatigisaat ukiuni sisamani aggersuni 182 millionit koruunit missaannik iluanaarutaassapput. Taassumalu illuatungaani ingerlatseqatigiiffinnut akileraarutit 5 procentpointimik apparneqassaaq. Tamannalu nunatta karsianut ukiuni sisamani 162 millioninik naleqassalluni.
AAMMA ATUARUK Vittus akitsuutit pillugit: Aap, annernarput pisariaqarpulli
Tamannalu akerliussutsimik takutitsisut mamiatsaatigingaatsiarpaat.
- Ingerlatseqatigiiffinnut akileraarutit appartinneqarnissaat utaqqissunneqarsinnaapput. Akitsuutit taamaaliornikkut eqqunngitsumik eqquipput, Martin Labansen oqarpoq.
Akitsuutit nutaat mamakunnik sukkulinnillu nerinnginnerutilissavaatit?
- Ilimaginngilara. Nerisartakkakka taamaaginnassapput - akisuneruinnalissapput.
Paalu Bisgaard aamma Martin Labansen
Paalu Bisgaardip akitsuutit nutaat aamma nuannaarutiginngilai.
- Uannut imminut sunniuteqarnavianngillat - kisianni inuiaqatigiinni sanngiinnerusut eqqorneqassapput. Naalliuuteqareerput. Suliffissat amerlanerutilernissaannut ingerlatseqatigiiffinnut akileraarutit apparnerat ajunngilaq - kisianni iluaqutassanersoq - tamanna takujumaarparput, Paalu Bisgaard oqarpoq.
AAMMA ATUARUK Akitsuutit atuutilinnginneranni: Brugsenip sioraasat tunisartagai 12-eriaammik amerlisut
Tupat akisulernerulernerat pujortartartukinnerutitsilissasoq taassuma ilimaginngilaa.
Inuiaqatigiit peqqissusaannik misissuineq naapertorlugu ulluinnarni pujortartartut nunatsinniittut siorna 52 procentiupput. Kisitsiserlu appariartorpoq. Inuiaqatigiit peqqissusaannik misissuinerit siuliini ulluinnarni pujortartut 1993-imi 68 procentiusut 2014-imi 57 procentimut ikileriarsimasut takutinneqarpoq.
AAMMA ATUARUK Brugsenimi niuerniat akitsuutit nutaat pillugit: Silatusaarneq - sianilliorujussuarnerluunniit
- Atuisarnerput akit qaffanneratigut allanngornavianngillat. Ataatsimoorluta akiliinerusalissaagut, sanngiinnerpaalli eqqugaassapput. Taama sunniuteqassapput, taamaammat maaniippunga. Peqqinnerulersitsiniarnermut tunngappat taava politikerit allarpassuarnik iliuuseqarsinnaagaluarput. Politikerit akitsuutinik qaffaallutit peqqinnerulersitsiniarlutit tunngavilersuinera upperinngilara... upperinngilluinnarpara, Paalu Bisgaard oqarpoq.
Poul Henriksen
Poul Henriksenip akitsuutit nutaat ataatsimoorussamik pillaanertut taavai.
- Akitsuutit ingasappallaarujussuaqaat. Politikerit suliassaminnik suliaqannginnerat pissutigalugu tamanna ataatsimoorussamik pillaaneruvoq. Inuit taarsigassaqarnerat pillugu nunatta karsianut milliardinik utertitsiniarput. Sooq inuit taama akiligassaqarsinnaatitaassappat? Poul Henriksen oqarpoq nunattalu karsiani innuttaasut akiligassaat milliardiusut innersuussutigalugu.
Akilersuutit akilerneqartanngitsut akiligassat annerit ilagaat. Tassani akiligassat 400 millionit koruuniupput, agguaqatigiissillugulu innuttaasoq ataaseq pisortanut 18.000 koruunit missaannik akiligassaqarpoq.
