Kilometerinik 23.000-inik qimusserluni angalaneq
Siriusip alapernaarsuisuisa eqimattat pingasuusut Tunup avannaarsuanit Daneborgimi qitiusoqarfimminnut upernaakkut angalanertik aallarteqqammerpaat. Juunimi apuutereertussaapput, taamaalineranimi siku qimusserfigisaallugu atoruminarunnaariartulersarpoq. Alapernaarsuisut qimmiilu aallarfissaminnut timmisartuunneqarsimapput. Eqimattallu marluk Tunup sineriaani nakkutilliitinneqarput.
Qimuttorisat tatiginartut
Qamutit 300 aamma 600 kiilut missaannik oqimaatsigisut kilometerinut 2.000-inut angallannissaannut qimmit 14-it qimuttorineqartarput. Maannalu 2015-iugaluartoq Qalasersuarmit kilometerinik hunnorujualuinnarnik qanitsigisumi qimussimik angalanissaq suli tatiginarnerpaajuvoq.
- Anorersuarluni persersumi silamiiffissaaneq-ajorpoq, qimussertulli tamanna sapinngilaat.
Siriusip alapernaarsuisui normu 6-ertaqannglllat
Siriusip alapernaarsuisui eqimattat arfiniliujuaannaraluartut, eqimattat normu 6-imik ilaqanngillat, arfernammi normu 7-imik taaneqartarpoq.
Tamanna 1968-imi alianartumik pisoqarsimaneranik peqquteqarpoq. Qimussit pingasut peqqumaasiviliiniarlutik januaarip naanerani aallarput. Daneborgimiilli kilometerialunnik ungasitsigisumi silarluliussaapput. Qimussit marluk illuaqqamut apuussinnaasimapput, qimussertorli ataaseq, Paul Erik Mortensen, apuutinngitsoorpoq. Ilai ullut arfinillit qaangiummata aatsaat illuaqqamit anillassinnaasimapput.
Paul Erik Mortensenip timaa toqungasoq illuaqqap ungasinngisaani aputip meterip aappaa avillugu ataaniittoq nassaarivaat.
Paul Erik Mortensen tassaavoq qimussit normu 6-ertaat, taamanimiillu normu 6 atorneqartunnaarpoq. Siriusip ukiunik 65-inik oqaluttuarisaanerani ajunaartut kisiartaraat, ullumikkullu kisimiilluni qimussertoqartarunnaarsimavoq.
'Nutaat' 'misilittagallillu' suleqatigiissinneqartarput
Siriusip alapernaarsuisuisa ukiuat juunimi aallartittarpoq. Alapernaarsuisussatut naammasserlaat arfinillit Daneborgimut piffissami tassani tikittarput, qaammatinilu 26-ni angerlarsimaffitsik qimaqqasarpaat. Qimussit eqimattakuutaartut arfiniliusut tamarmik 'nutaamik' 'misilittagalimmillu' inuttalerneqartarput. Aasaanera ukiassarneralu ulapaarfiusarput. Illut aserfallatsaaliorneqartarput, peqqumaasiviit immerneqarlutik qimmillu qimoriarsarneqartarlutik. Qimussertussallu eqimattat pingasut namminneq aamma qamusiortinneqartarput; sinneri pingasut siornaammat qamusioreertarput. Qimmit Daneborgimi qimoriarsarneqartarput, Siriusillu alapernaarsuisuisa qimmiutaat 100-t missaanniipput.
Qimussimik angalanerit ukiumut marluusarput
Qimusserneq siulleq novembarimi aallartittarpoq. Ukiuunerani ungasissumut angalasoqarneq-ajorpoq, Siriusillu alapernaarsuisui eqimattat tallimat Tunup sineriaa kisiat nakkutigisarisarpaat. Inuit marluk Daneborgimiitinneqartarput, taakkulu ilaminnut radiokkut attaveqarnissaq isumagisarpaat. Eqimattat tamarmik decembarip 22-ani Daneborgimi katersuuttarput, Siriusillu alapernaarsuisui aqqaneq-marluusut tassani juullisioqatigiittarlutik. Januaarip naanerani sapaatit-akunnialunni angalasoqartarpoq. Tamatumalu kingorna ungasinnerusumut angalanerit marsip qaammataata aallartinnerani aallartittarput. Siriusimi alapernaarsuisut amerlanersaasa angalanissamik aappaata Kalaallit Nunaata avannaarsuanut ungasissumut angalanerussasoq neriuutigisarpaat. Alapernaarsuisut ingerlaarfigisaat ukiut tamaasa allanngortillugit pilersaarusiorneqartarput.
- Nunap nakkutigisatta ukiut 4-5-it ingerlanerini tamakkernissaa anguniarlugu angalanerit pilersaarusiortarpagut.
- Kangerluit assigiinngitsut nunakkullu ingerlaarfigisinnaasagut angallavigisarpagut, Anders Sejersen, Issittumi Sakkutooqarfimmi Siriusimut akisussaasuusoq taama nassuiaavoq.
Qimussertut ukiumut katillugit 23.000 kilometerit angalasarput.
Tyskinut akiuunneq
Siriusip alapernaarsuisuisa siunertaasa pingaarnersaat tassaavoq naalagaaffeqatigiit Tunup avannaani piginnittuunerisa illersornissaa. 1900-kkut aallartinneranni Tunup avannaa Norgep piumasaqaatigigaluarpaa; Nunalli tamalaat eqqartuussiviata Haagimiittup 1933-imi naqissuserpaa Tunup avannaa Danmarkimit pigineqartoq. Danmark apeqqummi tassani kalaallit taamani politikererisaannit ilalerneqarpoq.
Taamatulli aalajangiisoqarneranut piumasaqaatigineqarpoq Danmarkip nunap pineqartup atornissaanut piumassuseqassasoq. Sorsunnersuup aappataa nalaani tyskit Tunup avannaanut pipput ilaatigullu silasiorfimmik isertuussamik pilersitsillutik. Kalaallit tungaannit qimussit 15-it alapernaarsuisussatut pilersinneqarput, aamma tyskinut ataasiakkaanik aporaattoqartarsimavoq. Korporal Eli Knudsen tyskit upernaakkut qoqassiillutik saassussineranni toqutaavoq.
Sirius pilersinneqarpoq
Sorsunnersuup aappaata soraarnerani Tunup avannaani qimussimik alapernaarsuisut atorunnaarsinneqarput. Kingunitsiannguali sorsunneq nillertoq aallartippoq Tunullu avannaa Sovjetunionimut illersorneqartariaqalerluni. Taamaammat 1950-imi qimussimik alapernaarsuisussanik pilersitseqqittoqarpoq, ukiualuillu qaangiummata ullumikkut taaguutigisaminnik taaguuserneqarput, Slædepatruljen Sirius, Siriusip Alapernaarsuisui. Sorsunneq nillertoq ilisimaneqartutut qangali qaangiutereerpoq, issittulli imartaani sillimaniarnissaq ukiuni kingullerni sammineqaleraluttuinnarpoq.
- Nunamik piginnittuunerup illersornissaa suli suliassat pingaarnersaraat.
- Tamatuma saniatigut nunap nalinginnaasumik nakkutiginissaa aamma pineqarpoq, Sirius aamma politiitut tamaani atuuffeqarpoq, Issittumi Sakkutooqarfiup pisortaa, Stig Ø. Nielsen, taama oqarpoq.
Sumiiffiup pinerluttuliorfiuneranik tamanna peqquteqanngikkaluarpoq. Sumiiffimmut ilisimasassarsiortut umiarsuarnillu takornariartaatinik nakkutilliineq pineqarpoq.
Aammattaaq uumasunik kisitsineq Siriusip alapernaarsuisui ingerlattarpaat. Taamaaliornikkut ilaatigut nannut, amaqqut umimmaallu ukiuni qulikkuutaani arlalinni amerlassutsimikkut allanngoriartorsimanerannut nalunaarsorsimaffimmik aamma suliaqartarput.
