Nalunaarusiaq: Kalaallit Nunaanni inuit pissaaneqarnerpaat aajukua
Kalaallit Nunaanni pisortatigoortumik atuuffiit 701-it inunnut 123-nut agguataaqqapput.
Roskilde Universitetimi Copenhagen Business Schoolimilu ilisimatuut marluk, nalunaarusiami ”Kalaallit Nunaanni pissaaneqarnerpaat”-mi taakkua nalunaarsorpaat.
Ilisimatuut atuuffiit atassuteqaqatigiittullu arlalippassuit misissorsimavaat - Inatsisartuniit Naalakkersuisuniillu, pisortat kiisalu namminersortut siulersuisuini, kattuffiini ataatsimiititaliaannilu inuttaat ilanngullugit.
Kalaallit Nunaanni pissaaneqarnerpaat
Ilisimatuut inuit 2052-it attaveqatigiittarfinnut 456-inut agguarsimasut 2019-imi februaarip aallaqqaataaniit 2020-mi februaarip aallaqqaataanut katersorpaat. Atassuteqaqatigiittut tassaapput suliffeqarfinnut atassuteqartut, siulersuisut, ataatsimiititaliarsuarnut kiisalu ataatsimiititalianut ilaasortat. Inuit taakkua tamatuma kingorna atassuteqaqatigiinnut ikinnerpaamik sisamanut peqataasut immikkoortiterneqarput.
Tamatuma inerneraa inuit 123-t Kalaallit Nunaanni atuuffiit 701-it tigummiaraat, atassuteqaqatigiifiit qitiusut 79-it atorlugit.
Inuit atassuteqaqatigiittullu pillugit paasissutissat tamarmik paasissutissanit tamanut ammasunit pineqarnikuupput.
Nalunaarusiaq ”Kalaallit Nunaanni pissaaneqarnerpaat” Roskilde Universitetimi Ph.D-nngorniartup, Morten Fischer Sivertsenip aamma Roskilde Universitetimi taavalu Copenhagen Business Schoolimi adjunktip, Anton Grau Larsenip allagaraat. Taakkua inuit pissaaneqarnerit, pissaaneqarneq kiisalu demokratii pillugit ilisimatusartuupput.
Nalunaarusiaq ilisimatuut ukiaru saqqummersissamaarpaat.
Najoqqutaq: ”Kalaallit Nunaanni inuit pissaaneqarnerit” inissisimanerisa erseqqissarnerat, 2020.
Inuit katillugit 2.052-it atassuteqaqatigiiffiit 456-it peqataaffigaat, taakkualu ilisimatuut pissaaneqarnertut toqqarpaat.
Nalunaarsuinermi inuit inuiaqatigiit atuuffigititaanni qassini atassuteqaqatigiiffinnilu pisortatigoortuni qassini ilaanersut taamaallaat uuttorneqarput.
Assersuutigalugu inuit pissaanillit sunik aalajangigaqartarsimaneri, inuit ilaqutariissusaat imaluunniit qanoq aningaasaateqartigineri tamatumani sunniuteqaatigitinneqanngillat.
Nalunaarsukkat tamaasa uani atuarsinnaavatit.
Ilisimatuut atassuteqaqatigiiffiit naapertorlugit immikkoortitereriaaseq atorsimavaat. Taamaalilluni inuup atassuteqaqatigiiffinnut qassinut peqataanera naapertorlugu qanoq pissaaneqartiginera nalilerneqartarpoq.
Kalaallit Nunaanni inuit 123-t atassuteqaqatigiiffinni sunniuteqarfiunerpaani peqataasut taamatut immikkoortiterneqarput.
- Taakkua tassaapput Kalaallit Nunaanni inuit pissaaneqarnerpaani atassuteqaataasut saneqqunneqarsinaanngitsut. Arlaannik akuerisitsiniassagaanni taakkua saneqqunneqarsinnaasanngillat, ”Kalaallit Nunaanni inuit pissaaneqarnerpaat”-mi atuakkioqataasoq Morten Fischer Sivertsen oqarpoq.
Taanna Roskilde Universitetimi Ph.d-nngorniartuuvoq siornatigullu Nuummi Ilisimatusarfimmi ilisimatuutut atorfeqarnikuulluni.
Nalilersuilluni inissitsiterineq Roskilde Universitetimi kiisalu Copehagen Business Schoolimi adjunkti, Anton Grau Larsen, peqatigalugu suliarineqarpoq, taassuma aamma 2015-imi Danmarkimi pissaaneqarneq pillugu misissuineq suliarinikuuaa.
Pissaaneqarnerpaat akornanni politikerit amerlanerpaapput
Pissaaneqarnerit 123-t tamarmik immikkut minnerpaamik atassuteqaqatigiiffinni sisamani peqataapput. Pissaaneqarnerpaat atassuteqaqatigiiffinni arfineq-pingasuni peqataapput.
Tamakkunnga ilaapput Naalakkersuisut siulittaasuat, Kim Kielsen, Greenland Holding A/S-ip pisortaanera, Karsten Høy, Air Greenland A/S-ip pisortaanera, Jacob Nitter Sørensen, Kalaallit Nunaanni Pinerlussimasunik Isumaginnittoqarfimmi pisortaq, Naaja Nathanielsen kiisalu Naalakkersuisoqarfinni pisortat arlallit – taakkualu allanik ilaqarput.
Pissaaneqarneq pillugu sammisat KNRip DR-illu suleqatigiillutik suliaraat
Kalaallit Nunaanni pissaaneqarnermut atatillugu pissutsit immikkut samminissaannut KNR DR-ilu isumaqatigiipput.
Tusagassiuuteqarfiit apeqqarissaarinitik piareersarnerminnilu paasisassarsiatik aveqatigiippaat. Tusagassiuuteqarfiit immikkut arlaannaannulluunniit atassuteqanngillat, Kalaallit Nunaannilu pissaaneqarneq pillugu aallakaatitassianut nangeqattaartunut namminneq immikkut ilanngutassiortarlutik.
Atassuteqaqatigiiffiit pissaanillit akornanneersunit amerlanerpaanit peqataaffigineqartut tassaapput suliffeqarfiutillit suleqatigiiffiat VL Gruppe 72 Nuuk, inuussutissarsiorneq pillugu ukiumoortumik ataatsimeersuartarneq, Future Greenland, Aningaasaqarnermut Siunnersuisoqatigiit kiisalu Namminersorlutik Oqartussat suliffeqarfiutaanni siulersuisut ukiumoortumik isumasioqatigiittarnerat.
Pissaaneqarnerit akornanni eqimattakkaat annerit tassaapput politikerit – eqqoqqissaartumik oqaatigalugu inuit 34-t nuna tamakkerlugu politikkimik, kommunalbestyrelsini partiillu siulersuisuini inissisimasut peqataapput.
Tamakkua ataanni inissisimapput inuit namminersortut suliffeqarfiineersut.
Namminersorlutik Oqartussat suliffeqarfiutaanni pisortat siulersuisunilu ilaasortat aamma pissaanilinnut ilaapput, inuilli kattuffinnit angisuuneersut akademikeritullu ilinniagartuut ataasiakkaat pissaanillit akornanni ikinnerullutik.
Nalunaarusiaq ”Kalaallit Nunaanni pissaaneqarnerpaat” pisortatigoortumik ukiaru saqqummissaaq.
