Tusagassiuut: Kalaallit Nunaat nunanik allanik suleqateqarnermut periusissiartaaliivippoq
Nunarput nunarsuarmi qanoq pingaaruteqartigiva?
Naalakkersuisut nunatta nunanik allanik suleqateqarnermut periusissiassaa siullerpaaq qanittumi saqqummiutereeriarpassuk, tamanna nunatta inuisa nunarsuullu sinnerani atorfilittat politikerillu paasisassaasa ilagissavaat.
Periusissiassarput taanna nunanut allanut tunngasuni naalakkersuisup, Vivian Motzfeldtip (S), sapaatit akunnialuit aggersut ingerlaneranni saqqummiunniaraa, nittartakkakkut nutaarsiassaqartitsivik Altinget Arktis allappoq.
Issittoq pillugu periusissiaq
Issittoq pillugu periusissiaq ukiuni qulini atuuttussaq nunatta, Danmarkip Savalimmiullu 2011-mi isumaqatigiissutigaat.
Issittoq eqqissisimaffiusoq isumannaatsorlu sulissutigineqassasoq taamanikkut atsioqatigiissutigineqarpoq, Issittumilu avatangiisit mianeralugit ineriartortitsisoqarnissaa aamma isumaqatigiissutigineqarluni.
Tamatuma saniatigut Issittumi imminut napatilluni ineriartortitsinissaq, inuiaqatiinnut piujuaannartitsinissaq aamma anguniarneqarpoq.
Nunat pingasut nunani assigiinngitsuneersunik qanimut suleqateqarnissaq aamma isumaqatigiissutigaat.
Nunat pingasut akornanni isumaqatigiissut 2020-p naanerani atorunnaarpoq.
Nunarput, Savalimmiut Danmarkilu Issittoq pillugu ataatsimoorussamik ukiuni marlunni periusissiaqanngissimalerput.
Nunat pingasut tangomik qiteqatigiinnissaat isumaqatigiinniarnermi tunngaviusussaasoq, Naalakkersuisut siulittaasuata Muté B. Egedep (IA) siusinnerusukkut oqaatigaa.
- Tassa qiteqatigiinnissami inuit marluinnaat qiteqatigiittussanngillat inuit pingasut qiteqatigiinnissaat tunngaviusussaavoq, taanna KNR-imut ukioq ataaseq matuma siorna oqarpoq.
Naalakkersuisut nunatsinnik kalaallillu soqutigisaannik isumaqatigiinniarnermi isumaginninnissaat pingaarnerpaasoq, taassuma ataasiaannarani erseqqissaatiginikuuaa.
Inaarsarniarnera sivisullunilu oqitsuinnaasimanngitsoq
Periusissiartaassattalu inaarsarniarnera sivisullunilu oqitsuinnaasimanngilaq – ingammimmi nunarput Danmarkilu qiteqatigiinniapiloorsimammata.
Savalimmiuni nutaamik radarertaarnertalimmik nunatsinnilu ungasianiit aquttakkanik timmisaraliinertalimmik illersornissamillu ilinniarfiliornertalimmik Illersornissaqarfik Issittumi nakkutilliinerulersaartoq, Danmarkimi illersornissamut ministeriusimasup Trine Bramsenip ministeriunermini 2021-imi februaarimi nalunaarutigimmagu, nunarput amigartumik ataqatigiissaareqataavoq.
Tamannalu ingammik Pele Brobergip (Naleraq), taamanikkut nunanut allanut tunngasuni naalakkersuisuusup, isornartorsiungaatsiarpaa.
1,5 milliardit koruuninik Issittumi nakkutilliinerunissamut aningaasaliineq
Folketingip illersornissaq pillugu isumaqatigiissutitaaq 2018-imi akueraa. Tamatuma saniatigut 4,8 milliardit koruuninik Illersornissaqarfimmut 2023-p tungaanut aningaasaliinissaq isumaqatigiissutaavoq.
Partiit illersornissaq pillugu isumaqatigiissusiortut sualummik Atlantikup Avannaani Issittumilu 2023-p tungaanut nakkutilliinerunissamut saniatigut 1,5 milliardit koruuninik 2019-imi aningaasaliipput.
Isumaqatigiissut taanna Issittumi Piginnaasanik Annertusaanermik (Arktis Kapacitetspakke) atserneqarpoq, Suliniummi uku ilaatigut ilaatinneqarput:
Kalaallit Nunaanni timmisartuaqqat ungasianiit aquttakkat nakkutilliissutit (750 mio. kr.)
- Qaammataasatigut nakkutilliineq (85 mio. kr.)
- Kalaallit Nunaata sineriaani radarit (20 mio. kr.)
- Kalaallit Nunaanni illersornissamik Ilinniarfiliorneq (50 mio. kr.)
- Danskit politikeriisa isumaqatigiissut akornaminni namminneq isumaqatigiissusiaraat. Tunngaviatigut maanngaanniit ilassuteqarfigineqarnikuunngilaq. Kalaallit Nunaanniit peqataanani isumaqatigiissusiaq suliaavoq, taamaallaanuna isumaqatigiissut Kalaallit Nunaanut tunngaannartoq, taanna KNR-imut oqarpoq.
Savalimmiut peqataatinneqanngippallaarnertik aamma assuaraat.
Issittumi Piginnaasanik Annertusaanermut isumaqatigiissut ukiumik ataatsimik kinguaattoortoq
Danmarkili nunarpullu ukiumik ataatsimik kinguaattoorlutik, siorna maajimi, isumaqatigiissusiorput, taannalu 1,5 milliardit koruuninik aningaasaliinertaqartoq Københavnimi atsiorpaat.
- Issittumi piginnaasanik annertusaaneq saqqummiunneqareertoq annermik assigaa. Maannali nunatta qanoq iluaqutissarsisinnaanerata erseqqissarneqarnera assigiinngissutaavoq. Nunarput tusaaneqartutut misigisimavoq isumaqatigiissummilu maanna imminut takusinnaanerulerluni, Ilisimatusarfimmi adjunkti Nasiffimmilu tassa Ilisimatusarfimmi nunanut allanut sillimaniarnermullu sammisaqarfiusumi pisortaq, Rasmus Leander Nielsen KNR-imut siorna maajimi oqarpoq.
Naalagaaffeqatigiit Danmarkimi 2021-mi aasakkut ataatsimiinnerminni naapeqatigiinniaqaat. Attaveqaatitut Ataatsimiititaliamik pilersitsipput. Naalakkersuisut taavalu Danmarkip Savalimmiullu naalakkersuisui tassani naapeqatigiittarput. Taakku nunanut allanut, sillimaniarnermut illersornissamullu politikkinut tunngasunik eqqartueqatigiillutik ukiumoortumik naapittassapput.
Nunanut allanut tunngasuni naalakkersuisoq, Vivian Motzfeldt (S), tamanna pillugu apersorniarlugu attaveqarfigaarput.
