Naaja H. Nathanielsenip suliat amerlaqisut unitsinneqartarnerat 'isumakuluutigisorujussuugaa'

Danskit politiivinik isornartorsiuineq Naaja H. Nathanielsenip isumakuluutigaa.

Danmarkimi politiit sulinerat pillugu misissuinerit nutaat, suliat ilai naammaginartumik misissorneqarnatik unitsinneqartarnerat apeqqusernartoqartippaat.

Pissutsit taamaannerisa Inuit Ataqatigiit folketingimut ilaasortaatitaat Kalaallit Nunaanni pissutsit pillugit akissutissanik ujartuilersippaa, Kalaallit Nunaanni politiit suliaasa affangajai naammassineqarnatik unitsiinnarneqartaramik.

- Danmarkimi pisartut maani aamma atuussinnaanerat isumakulutigaara. Politiinut tunniussinerit taamatut unitsiinnarneqartartut amerlassusaat qiviaraanni taamaattoqarsinnaaneranut takussutissaqarpoq. Kisianni Kalaallit Nunaanni misissuisoqarnikuunngimmat naluara, Naaja H. Nathanielsen oqarpoq.

Naalagaaffiup kukkunersiuisoqarfiata politiit sulianik unitsiinnarneqartuni qanoq suliaqartarsimanerannik nalunaarusiat marluk maajimi saqqummiutereeraalu taamatut isumakuluuteqalerpoq - ataaseq inunnut navianartorsiortitsilluni pinerlunnermik tunngaveqarpoq aappaalu aningaasatigut pinerlunnerit pillugit.

Nalunaarusiat suliat, politiinit paasiniarneqarlutik naammassineqarsimasinnaagaluartut, naammassinngisaannarneqartarsinnaanerannik ersersitsivoq. Ritzauip nutaarsiassiinera naapertorlugu, politiit paasiniaanerminni sulianilu inunnut navianartorsiortitsilluni pinerlunnermut tunngasunik aningaasatigullu pinerlunnernut tunngasunik unitsitsiinnarnermi suleriaasiat tamatumunnga pissutaavoq.

Misissuinermi Kalaallit Nunaat Savalimmiullu ilanngunneqanngillat. Naaja H. Nathanielsenilli oqarnera naapertorlugu, tamanna piaarnerpaamik misissorneqartariaqartoq taanna oqarpoq.

Danmarkip Kalaallit Nunaanni eqqartuussiveqarneq suli akisussaaffigaa.

- Kalaallit Nunaanni tamanna misissorneqannginnera pissutigalugu taamaattoqarneranut maannakkorpiaq takussutissaqanngilanga, kisianni kisitsisit taakkua sunik tunuliaqutaqarnerat ilumoortumik isumakuluutigaara, taanna nangippoq.

Takussutissaqarnani ujartuineq

Suliat tamarmik 47 procentii unitsinniarneqartarnerat, politiit ukiumut 2025-mut nalunaarusiaanni, ukioq manna februaarimi saqqummersumit paasinarsivoq. Tassa imaappoq, politiit misissuinerminnik unitsitsisarput unnerluutiginnikkumanatilluunniit.

Suliat 61 procentii uppernarsaatit pitsaannginnerat pissutigalugu unitsinneqartarnerat nalunaarusiamit aamma paasinarsivoq. Imaappoq, inatsisitigut uppernarsaatit eqqartuussivimmi uppernarsaatissatut atoruminaatsinneqarnerat pissutigalugu.

Kalaallit Nunaanni Politiit suliat unitsinneqarsimasut 72 procentii unnerluutiginnittoqarsinnaalernissaa pillugu taama misissuiffigeqqissaarneqarsimasut KNR-imut akissummi oqaatigaat. Politiit taamaalillutik 2025-mi sulianit 631-t unnerluussissuteqarfiusut unitsippaat:

- Tamanna politiit unnerluussisussaatitaasullu suliami eqqartuussivimmi suliarineqarnissaanut uppernarsaatit naammannginnerannik naliliinerigaat, politiit oqarput.

Suliat 285-it unnerluussissuteqarfiunngitsut unitsinneqartullu tassaasut suliat pinerluuteqarfiunngitsut imaluunniit pasisassamik nassaarfiunngitsut politiit nalilerpaat.

Naaja H. Nathanielsenip uppernarsaatit tunngavigalugit suliat unitsinneqartarnerannut pissutiviit isumakuluutigai.

- Naalagaaffeqatigiinnerup iluani sumiiffinni allani (Danmark aaqq.) suliat eqqortumik aallartinneqanngikkaangata unitsinneqartarnerat paasineqarpoq.  Suliarinnittussaqarneq innuttaasunit pisumillu pingaarnerutinneqartarpoq, taanna oqarpoq.

Danmarkimi Naalagaaffiup Kukkunersiuisarfiata misissuinera DR-ip siorna aallakaatitassiaanit tunngaveqarpoq. Pisortat tunngaviusumik paasiniaanerit suliarineqannginnissaat siunertaralugu sulianik unitsitsiinnaqqusisarsimanerat politiinit arlalinnit aallakaatitassiami oqaluttuarineqarpoq.

Ritzauip nutaarsiassiinera naapertorlugu, inunnut navianartorsiortitsilluni pinerlunnerit pillugit suliat 5900-t Danmarkimi Naalagaaffiup kukkunersiuisarfiata nalunaarusiaani allaaserineqarput, politiillu suliani pineqartuni pinerlineqartunut suliaq suliarineqarnerartutut nalunaarutigisarsimavaat. Danmarkimili Naalagaaffiup kukkunersiuisarfiata nalunaarusiaa naapertorlugu, suliat politiinit paasiniaaffigineqarnikuunngillat.

Tamanna aningaasatigut pinerlunnerit pillugit suliani 7100-ni atuuppoq.

Inunnut navianartorsiortitsilluni pinerlunneq ilaatigut tassaapput nakuuserneq, sioorasaarineq, pinngitsaaliilluni atoqatiginninneq toqutsinerlu.

- Kalaallinik pinerluffigitissimasunik, suliap uppernarsaruminaannera pissutigalugu unitsiinnarneqarsimasumik, uffali suliami paasiniaasoqarsimannginneranik pissuteqartumik, nalaataqarsimasunik innuttaasoqarnersoq isumakuluutigaara,  Naaja H. Nathanielsen oqarpoq.

Danmark akisussaaffimmik tigusisariaqartoq

- Tamanna aatsaat isumakuluutigineqalinngilaq, Naaja H. Nathanielsen oqarpoq.
Suliarpassuit unitsiinnarneqartarnerat inatsisit atuutsinneqarnerannut naalakkersuisuunerminili eqqumaffigaa.

Taanna Folketingimut marsimi qinersisoqarnissaata tungaanut naalakkersuisuuvoq, tassanilu IA sinnerlugu folketingimut qinigaavoq.

Naaja H. Nathanielsenip oqarnera naapertorlugu, Naalagaaffiup kukkunersiuisoqarfia Kalaallit Nunaanni Savalimmiunilu pissutsit pillugit immikkut nalunaarusiorumaarnera naalakkersuisunut siornatigut neriorsuutigineqareerpoq. Tamannali suli pinngilaq.

- Naalagaaffitta, Danmarkip uagut suliassaqarfitsinnut oqartussaatillugu, tamatuminnga misissuinnginnera aamma Kalaallit Nunaanni Savalimmiunilu Danmarkimisulli pimoorussilluni pissutsinik qulaajaannginnera naammaginanngilaq, taanna oqarpoq.

Taamatut iliorneq IA-mi politikkerip naalagaaffiup iluani innuttaasunik assigiinngisitsinerusoraa.

- Danmarkip Kalaallit Nunaannut akisussaaffik nammineq taamaaliorumanermisulli tigusariaqarpaa. Misissuinerit ingerlaannaq suliarineqarsinnaannginnissaanut utoqqatsissutissaqartoqarsorinngilara, taanna oqarpoq.  

Ukiorpassuarni suliassaqarfimmut tassunga naalakkersuisuunikuuvutit. Suliassaqarfiup misissuisorneqarnissaa ilungersuutiginikuuiuk?

- Tamanna sivisuumik eqqumaffiginikuuarput aamma suliat, uanga isummanni amerlavallaartut unitsiinnarneqartarnerat, piffissap sivisuup ingerlanerani apeqquteqarfigisarpara - aamma tusagassiuutitigut siorna uiverneq sioqqullugu, taanna DR-ip aallakaatitassiaa innersuussutigalugu oqarpoq.

Taamaattumik Naaja H. Nathanielsenip tamanna, danskit maanna naalakkersuisuisortaalerneranni, suliassaasa siullersaata ilagissavaat.

- Kalaallit Nunaat misissuinermut sooq ilanngunneqarsimannginnersoq siunissamilu qanoq iliortoqassanersoq akissutisisariaqarparput. Politiinut tatiginninneq inuiaqatigiinni tunngaviulluinnarpoq, taanna oqarpoq.

Ministeriunerup Mette Frederiksenip marsimi folketingimut qinersisoqareersorlu maanna naalakkersuisoqatigeeqalernera ataasinngornermi nalunaarutigaa. Ministerit pingasunngornermi ilisaritinneqassapput.

Suliat affangai allagaataasivimmut 2025-imi inissinneqarput. Assi © : KNR / Malik Brøns

Aaqqissuussaanermi atortut atorneqartut assigiinngitsut

Naalagaaffiup Kukkunersiuisoqarfianut Naalagaaffiullu naatsorsuutaanik kukkunersiuisunut isornartorsiut KNR-ip saqqummiuppaa.

- Politeeqarfinni aqqaneq-marlunni politiit suliaasa National enhed Særlig Kriminalitetimut (NSK) allagaataasivimmut inissinneqarnissaat politiit misissuineranni ilaavoq, Kalaallit Nunaannili Savalimmiunilu sulianik allagaataasivimmut inissiisarneq atunngilaq, Kunngeqarfiup immikkoortuini taakkunani aatsaat 2025-imi POLSAS atorneqartalermat.

POLSAS tassaavoq Politiit sulianut nalunaarsuinermi atortuat. Politiit nalunaarsuinermi atortuannut nalunaarutiginninnerit, pillaanermi suliat suliallu allat allattorneqartarput.

Tamanna tunulequtaralugu Naalagaaffiup Kukkunersiuisoqarfiat nassuiaavoq, POLSAS-imi paasissutissat piffissami pineqartumi nassaarineqarsinnaannginnerat pissutigalugu, Kalaallit Nunaat misissuinermi peqataasinnaanngitsoq. Taamaammat politeeqarfiit allat assigalugit misissueqqissaarnissaq ajornarpoq.

Naalagaaffiup Kukkunersiuisoqarfiata Kalaallit Nunanni pissutsit pillugit misissuisoqarnissaanik neriorsuisoqarsimasoq nalullugu ilanngullugu ilisimatitsissutigaa.

Misissuisoqangajalertoq

Danmarkimi inatsiseqarnermut ministereqarfimmut isornartorsiut KNR-imit aamma saqqummiunneqarpoq. Ministereqarfiulli Naalagaaffiup Kukkunersiuisoqarfiata misissuineq aaqqissuummagu taakkua innersuuppai.

Danmarkimi inatsiseqarnermut ministereqarfiup, Naalagaaffiup eqqartuussissuserisui nakkutilliilluni misissuinissamik aallartitsilertut ilisimatitsissutigaat. Tassani Kalaallit Nunaanni Savalimmiunilu politiit unnerluussisussaatitaasullu sulianik allagaataasivimmut inissiisarnerata misissuiffigineqarnissaa anguniagarineqarpoq.

Danmarkimi inatsiseqarnermut ministereqarfik naapertorlugu misissuinerup aasap ilaani naammassiineqarnissaa naatsorsuutigineqarpoq.