Manuminap toquneranit ukiut pingasut qaangiunneranni: - Ataataasoq akisissussaaffimmik tigusisoqarnissaa pillugu akerliussutsimik takutitsisoq

Arfinilinnik ukiulik Manumina Dronning Ingridip Napparsimmavissuani nalinginnaasumik suliaritereernermi kingorna toquvoq. Angutaa akerliussutsimik nipaatsumik ullumi takutitsiniarpoq, namminermi oqarnera naapertorlugu suliami unittooqqasoqarpoq.

Allattoq Nicole Sander Bertelsen, Emil Weis

juunip 03-at 2026 10:03

Nutserisoq Mads Lynge

Frederik Olsen allagartarsualisarluni Inatsisartut ataatsimiittarfiata silataani nipaatsumik akerliussutsimik maanna takutitsivoq.

Frederik Olsenip arfinilinnik ukiulik Manumina panigivaa. Manumina Dronning Ingridip Napparsimmavissuani nalinginnaasumik Nuummi ukiut pingasut matuma siornatigut suliaritereernermi kingorna toquvoq.
- Ullaaq iterama ulloq puigunngisaannagassarput soorunami eqqaavara. Ulloq alianarluinnartoq. Ulloq puigunngisaannartussaavarput, Frederik Olsen oqarpoq.

Manumina neqaajartittussaavoq, nakorsarlu aalajangerpoq Manuminap sorluata iluani naaneri ilanngullugit peerniarlugit.

Angajoqqaavi tassani akuersitinneqanngillat.

Paniat suliaritereerluni ullualuit qaangiunneranni aammik merialermat, angajoqqaavi Frederik Olsen aamma Justine Eipe napparsimavimmut attaveqaraangamik soqutiginngitsuusaarneqartarput. Ullullu sisamat qaangiummata Manumina toquvoq.

- Maanna ukiut pingasunngorput annaagatsigu. Suliaq naammassineqarniarpasinngilaq, naak Napparsimasut Maalaarutaannik Aalajangiisartut aalajangeraluaraat nakorsaq peqqissaasorlu panitta toquneranut pissutaaqataalluinnaraluartut.

- Taamaattoq suliamut atatillugu akisussaaffimmik suli tigusisoqanngilaq. Taamaammat Inatsisartut politiillu silataanni akerliussutsimik takutitsiniarpunga, Frederik Olsen, KNR-imut mailimi allappoq.

PERIUSEQ

Manuminap nalinginnaasumik ulorianartortaqartanngitsumik pilatsereernerminit ullualunnguit qaangiunnerani toqunera suli apeqqusigassaavoq. Toquneranik uppernarsaatitut allagartaatigut ersarippoq, toquneranut pissutaasoq aavernera. Kisianni ilisimaneqanngilaq aanaartoornera toqqusaavisa qinersiineernersoq imaluunniit sorluata iluani naanernit pinersoq. Tamanna Nunatta Nakorsaanerata maanna misissuiffigivaa.

Suliaq suli ingerlammat, Nunatta Nakorsaanera pisimasut pillugit oqaaseqaateqarusunngilaq.

Manuminap angajoqqaavisa nakorsat marluk peqqissaasorlu angajoqqaat saaffiginnimmata aatsaat aqaguani aggeqqusisoq politiinut suliassanngortippaat. Taakkualu oqaaseqarumanngillat, suliaq suli ingerlammat paasiniaaffigineqaramillu.

KNR-ip aammattaaq DIH-mi qullersat assut oqaloqatigerusukkaluarpai, aperiniarlugit, sooq angajoqqaat akuersiteqqaarnagit Manuminap sorluisa iluini naanerit peerneqarsimanersut, sooq Manumina aammik meriareernermi kingorna immikkut misissoqqinneqarsimannginnersoq pisimasorlu tamaat ataatsimut isigalugu qanoq isummersorfigineqarnersoq.

Dronning Ingridip Napparsimavissuani sulisut arlaannaalluunniit Manuminap toqunera pillugu oqaaseqarumanngilaq.

Peqataasut, akerliussutsimik takutitsineq aallartilluinnartorlu, ilungersorput nipaallutillu.

Inuit arlallit Frederik Olsenip akerliussutsimik nipaatsumik takutitsineranut najuupput. Politikerit arlallit najuupput, arlallillu nipaallisimallutik nikorfapput.
Arlallit allagartarsualisarput, arfinilinnik ukiullip assinga tigummillugu, juunip ulluisa pingajuat allassimalluni.
- Arlaannaalluunniit inatsisit qulaatiinnarlugit inissisimanngilaq – nakorsat aamma.

- Politii asasakka, inuunermik tigusiniaraanni, siulliullugu eqqartuussaasoqartariaqarpoq. Akerliussutsimik takutitsinermi maluginiagassaanerpaaq tassaavoq inuit 100-t missaanniittut nipaannerat.

Nipaatsumik ingerlanerup iluani tusarsaasoq ataasiinnaavoq, najuuttut aallartimmata erinarsorlutik Annaasisunnguatta asagamisigut (danskisut: Nu titte til hinanden, aaqq.).

Malunnartumik attortissimapput

Amerlasuut malunnartumik misigissutsikkut attortissimapput, ataasiakkaarlutillu arlallit Frederik Olsenimut ornigupput, eqillugit tapersersuinertik takutillugu.

– Inuit taama amerlatigisut takkunnerat tupaallaatigaara, tassami kisima akerliussutsimik takutitsiniarlunga eqqarsaatigisimagaluarpara. Nuliaralu takkunnissaminut nukissaqanngilaq, isumassuisuunngitsumik ingerlatsivimmik ukiuni kingullerni pingasuni akiuussimavugut, Frederik Olsen akerliussutsimik takutitsinerup nalaani oqarpoq.

– Ikiorneqarnissamik tapersersorneqarnissamillu amigaateqarnermik ukiuni kingullerni pingasuni misigisimavugut. Soorlumi suliaq pillugu kikkut tamarmik isersinnaanngitsut. Uagullu utoqqatserneqarnikuunngilagut imaluunniit arlaatigut akissutissarsinikuunngilagut, oqarpoq.

Poltikerit amerlasuut najuuttut

Inatsisartut misiginneqatiginninnertik takutinniarlugu ataatsimiinnertik unitsikkallaraat akerliussutsimillu takutitsisunut orniguttut Jens-Frederik Nielsenip(D) KNR-imut oqaatigaa.

– Ilaqutariinnut meeqqallu angajoqqaavinut qanigisaasunullu misiginneqataanerput takutinniarlugu peqataavugut, meeraq ajoraluartumik maanna akornatsinniikkunnaarmat, Jens-Frederik Nielsen malunnartumik attortissimalluni oqarpoq.

Taassuma Frederik Olsenip suliai pillugit immikkut ittumik qanoq pisoqarnissaa neriorsuutigisinnaanngilaa, kisianni naalakkersuisut ataatsimut isigalugit aaqqissuussinermut tunngasut misissoqqissaaraat oqaatigaa:

– Qinersiviup aallartinneraniilli taakku pillugit qanoq aaqqissuussinerit ingerlanersut misissorneqarsimapput, Jens-Frederik Nielsen oqarpoq.

– Uanga isumaqarpunga taamatut isigineqartariaqartoq: Nunarsuarmi inuit arlaannaalluunniit ikiuukkusunngitsoornavianngillat taamatut misigisaqarsimasumut.

Illit isummat pingaartittaqaarput. Nutaarsiassaq pillugu isorisat nersualaarinerillu uani tikilluaqquagut.