Sooruna nunarput nunani tamalaani ulluni makkunani taama uissuummissutigineqartigisoq?

Nunarput nunani tamalaani ulluni makkunani uissuummissutigineqaqaaq. Tamanna avatangiisinik illersuisutut nunarsuarmi tamaalaani ilisimaneqartoq nunatsinni politiinit tigusarineqareernerani pivoq.

Allattoq Kim Hinrichsen

juulip 26-at 2024 13:14

Nutserisoq Hanne Petersen

Nunani tamalaani oqartussat akornanni uissuummissutigineqartumik allaallumi Frankrigip præsidentiata Emmanuel Macronip akuliunneranik kinguneqartumik Nuup umiarsualiviani sapaammi ullaakkut pisoqarpoq.

Filmiliaritittartuusimasoq uumasunik illersuiniatut ilisimaneqarluartoq oqallisaasaqisorlu aamma Frankrigimeersuusoq Brigitte Bardot pisumut akuliuttunut ilaavoq.

Tassa 73-inik ukiulik avatangiisinik illersuiniap Paul Watsonip umiarsuarmik M/Y John Paul DeJoriamik nunatsinnut tikereernerani politiinit sapaammi ullaakkut tigusarineqarnera uissuummissutigaat. Japanip oqartussaasui Paul Watsonimik nunanut allanut tigusarinnequsinikuunerat pissutaalluni angut taanna nunarsuaq tamakkerlugu ujaarineqareerluni nunatsinni tigusaavoq.

Pisorli sooq taama uissuummissutigineqartiginersoq paasiumallugu nunarsuup illuatungaani, tassa Sikuiuitsoq Kujallermi ukiut 14-it matuma siorna pisumut qiviartariaqarpugut.

Navianartorsiortitsimaneraraat

Tassami Japanip sinerissamik nakkutilliisui Paul Watsonimik nunanut tamalaanut 2010-imi tallimanngornermi apriilip 30-ani tigusarinneqqusipput. Watsonip japanimiullu arfanniat Sikuiuitsoq Kujallermi tamanna sioqqullugu ukiuugaa saqitsaattaareerneranni taamaaliorput.

Watsonimi avatangiisinik illersuiniaqatinilu japanimiut Sikuiuitsoq Kujallermi arfannialeruttorneranni akornusersuitillutik navianartorsiortitsisut, Japanip taamanikkut sinerissamik nakkutilliisui isumaqarput.

Watsonilu tamatuma kingornali nunarsuaq tamakkerlugu ujaarineqarpoq.

Parnaarussaaqqanikuusoq

Paul Watsonili ujaarineqalereerneraniit aatsaat ukiut marluk qaangiuttut oqartussanit siullermik tigusarineqarpoq. Tysklandimi politiit Frankfurtip mittarfiani taamanikkut tigusaraat, taannalu Costa Ricaliaanneqassasoq aamma Japaniliaanneqassasoq Costa Ricami Japanimilu taamanikkut oqartussat piumasaraat.

Paul Watsonili nunamut allamukaanneqartinnani Tykslandimi politiinut ullut tamakkiallugit orniguttarnissamik piumasaqaatitalimmik aningaasanik akiliilluni qularnaveeqqusiisoqarneratigut iperagaavoq – iperagaaneraniit qaammataanngitsoq qaangiuttoq avalalluni qimaavoq.

Aamma atuarukAvatangiisit pillugit sukataarutilik qaammat ilivitsungajak tigummigallagaassasoq

Taamaalillunilu nunani tamalaani politiit suleqatigiiffiannit Interpolimit ujaarineqalerpoq, nunarsuullu imarpiini ukiut qulit sinnerlugit angalalluni qimaaqqasareerluni tassa nunatsinni politiinit Nuummi tigusarineqarpoq.

PAUL WATSON NAATSUMIK

Canadami Torontomi 1950-imi decembarip aappaani inunngorpoq.
Avatangiisinik illersuiniaqatigiiffimmik Greenpeacemik 197-imi pilersitseqataasuuvoq. Tassanngali 1977-imi anivoq.
Immap uumasuinik immamilu uumassusillit ataqatigiiaarnerannik illersuiniaqatigiiffimmik Sea Shepherd Conservation Societymik tamatuma kingorna 1977-imi pilersitseqataavoq.
Sea Shepherds pillugit piviusulersaarusiami nangeqattaartumi "Whale Wars"-imi pingaarnertut inuttaasunut ilaavoq.
"Avatangiisinik 1900-kkunni illersuiniallammaat 20-t ilaattut" amerikamiut atuagassiaasa ilaannit Time Magazinemit 2000-mi toqqagaavoq.
Atuakkiai ilaatigut makkuupput: "Ocean Warrior" aamma "Earthforce!", imalu oqaasinnaaqarnini aamma ilisimaneqaatigaa: “If the oceans die, we die” (imarpiit uumassuseeruppata, uagut toqussagut, (aaqq.))

Taamaalilluni ingerlaqqinngitsoortoq

Soorliuna Paul Watson nunatsinnukartoq?

Tamanna akiuminaappoq. Arfanniartortavut akornusersoriartorlugit nunatsinnukarsimasorinaqqajaanarsinnaavoq. Ilisimasavallu naapertorlugit taamaanngilaq – taassumalu Nuup umiarsualiviani tigusarineqarnera tassa nalaatsornerinnaavoq.

Aamma atuarukNunatta Eqqartuussisuuneqarfia: Paul Watson tigummigallagaaginnassaaq

Watsonimi japanimiunik arfannianik akornusersuiartoqqilersaarluni angalatilluni nunatsinnut aqqusaaginnaraluarpoq. Tassa Sullualukkuulersaarluni Nuummut orseriartuinnaraluarpoq. Tassa ajornaquteqanngitsumik taamaalioriaannaassasorisimagunarpoq.

Hollandimut isernissamut upernaaq akuerisaanini Danmarkimut aamma isersinnaassutigissasorisimagini, Paul Watson Eqqartuussisoqarfik Sermersuumi sapaammi sassartinneqarnermini oqarpoq.

Sooq Watsonip nunarput Danmarkiutissimaneraa, aamma Interpolimit ujaarineqaraluartilluni Hollandimik qimarnguernermisulli avannarpasinnerusumi pineqarsinnaasorisimanersoq suli naluarput.

Massakkummi?

Suliamilli Watsonimut tunngasumik tassa ilisimasakippugut.

Watson illersuiniaqatigiiffimmik Captain Paul Watson Foundationimik pilersitseqataasuuvoq. Tassanngaanneersullu arlaleriarluta apersorumagaluarpagut, itigartarlutali.

Watsonillu eqqartuussivimmi sapaammi sassartinneqarneranit imaqarniliaq KNR-ip pissarsiaraa. Imaqarnialiami tassani allaqqasut ilarpassui paasiuminagaallisaallutillu qallerlugit titarneqarsimapput. Tassa suliami Paul Watsonimut avatangiisinik illersuiniatut nunani tamalaani ilisimaneqartuusumut tunngasumi apeqqutit ilarpassui akineqarsinnaanngimmata maanna apeqqutissaqarneruleriaannarpoq.

Paul Watson pineqaatissinneqarsimasunut Nuummi inissiisarfimmi aggustip 15-iata tungaanut maanna tigummigallagaavoq, taassumali iperagaanissaa soorlu nunani tamalaani naalagaaffiit qullersat, filmiliaritittartut tusaamasat inuillu ilaannit atsiornernik katersinikkut, tamanut nalunaaruteqarnikkut apersorneqarnikkullu angutserpaat.

Nutaarsiassami kukkunermik nassaarsimaguit uunga allaffigineqarsinnaavugut.