Royal Greenland Norgemi pisinermigut kapisillit qaninnerulerai
Nalunaarutigineqanngilaq, kisianni Royal Greenland Norgemi 2020-p ingerlanerani pisiaqarpoq, ingerlatseqatigiiffimmillu Øksfjord Lakseindustrimik taaguuteqartumik pilersitsilluni. Tamanna aalisakkerivissuup siornamut naatsorsuutaani allassimavoq.
Ingerlatsineq tamanna Royal Greenlandip kapisilinnik Europami pisiassanik suliffissuarnullu nioqquteqarneranut akigissaarnerulersitsinissaanut periarfissiissaaq. Royal Greenlandip tunisassiornermut pisortaa, Lars Nielsen oqarpoq.
AAMMA ATUARUK Royal Greenland Kinamut niuernermini corona pissutigalugu allannguisariaqartoq
- Nioqqutissiassanik Øksfjord Lakseindustip qanittuaniittumit akisuallaanngitsunik pissarsinissamut periarfissaqartitsivoq, pisortaq oqarpoq, taassumali ungasissumit pisinermit Norgemi kapisilinnik tittaviup qanittuaniinneq qanoq sipaarutaatiginersoq oqaatiginngilaa.
Norgemiut qaleraliutaannik nioqquteqalersinnaasoq
Royal Greenlandip suliniummut qanoq aningaasartorsimatiginera tunisassiornermut pisortap aamma oqaatigerusunngilaa. Tamannali 5 millionit koruuninit akikinnerunerarpaa.
Naak aningaasaliineq aalisakkerivissuarmit aningaasaliineraannaagaluartoq norgemi ingerlatsivimmut nutaamut ilippanartut annertupput.
AAMMA ATUARUK Royal Greenland millionilikkaanik amigartooruteqarlunilu kaaviiaartitai appartut
- Øksfjord Laskeindustri qaleralinnik suliarineqanngitsunik pissarsinissatsinnut aamma periarfissaasinnaavoq. Norgemi ukiumut qaleralinniartarneq annertungaatsiarpoq, Øksfjordilu tassani aamma inissisimalluarluni, Lars Nielsen oqarpoq.
Royal Greenlandip Øksfjord Lakseindustri aqqutigalugu qaleralinnik suliarineqanngitsunik Norgemi ukiuni aggersuni tunisassiulersinnaanissaa naatsorsuutigineqarpoq. Siulersuisullu piffissap ingerlanerani assagiarsussuit aamma takorloorpaat.
- Aamma aalisakkat suliarineqanngitsut allat periarfissaasinnaasut. Aalisakkerivimmi nunatsinnitulli aalisartunit pisisarpoq, taamaammat aalisakkanik suliarineqanngitsunik tunisassiarisartakkatsinnut naleqquttunit takkuttoqarnissaanut soorunami marsissaagut, tunisassiornermi pisortaq oqarpoq.
Kapisilik Royal Greenlandimut nutaajunngitsoq
Royal Greenland kapisilinnik ukiorpassuarni nioqquteqartuuvoq. Aalisakkerivissuaq Savalimmiunit kapisilinnik pisiortornikkut tunisassiungaatsiarnikuuvoq, taakkulu Europami pisisartunut tunineqartarlutik. Taamali tunisassiorneq nammineq nioqqutissiornissaq pissutigalugu matuneqarnikuuvoq.
Royal Greenland kapisilinnik tunisarsiorneq ajorpoq, Maniitsumili uumatitsiveqarpoq amerlasuutigut kapisilinnik tukertitsinermut assingusumik.
- Kapisilinnik pujuukkanik Danmarkimi suliaritittakkatsinnik maannakkut atuineruvugut, Tysklandimilu Cuxhavenimiittumi ingerlatsivitsinnik ineriartortitsinissarput naatsorsuutigaarput, Lars Nielsen ”kapisillit ilippanartuunerat” Royal Greenlandillu taakkuninnga atorluaarusunnera pillugu oqarpoq.
Aalisakkerinermi iluatsitsilluarfiusut ilagigaat
Kapisilik aalisakkerinermik inuussutissarsiornermi sivisuumik pissarsiaqaataalluartartuuvoq.
Kapisilinnik kangerlunni kinguaassiortitsineq ukiuni kingullerni qulikkaani ingammik Norgemi milliardinik isaatitsiviuvoq.
Pingaartumik Norgemi kapisilinnik kangerlunni kinguaassiortitsivissuarni kinguaassiortitsineq tassangalu nunamut suliarineqartussanngorteriarlugit tunisaqartarneq ukiut qulikkaat ingerlaneranni milliardilikkaanik isaatitsiviuvoq.
AAMMA ATUARUK Sisimiuni Maniitsumilu saarullippassuit uumatitsivinni toqungasut
Naallu Royal Greenland Maniitsumi saarullinnik uumatitsiveqarneranut assingugaluartoq aalisakkerivissuup kapisilinnik kinguaassiortitsinissaq pilersaarutiginngilaa.
Saarullinnut uumatitsiviit imaannarmiittut, saarullinnik tonsikkaanik katersiffigeriarlugit, saarulliit illoqarfiup aalisakkerivianukaanneqartarput.
