Per Rosing-Petersenip nunatsinni pissutsit apartheidimut assersuuppai
Inuussutissarsiornermut naalakkersuisup Vittus Qujaukitsup nunami inuussutissarsiutit siuarsarnissaat pillugit siunersuummut oqaasiliussamini Israel assersuutissaqqissutut taammagu.
Vittus Qujaukitsoq siunnersuummi allappoq "aallartitsiniartut ikiuilluni allaffeqatigiittarnissamillu aaqqissussaq assersuutigalugu Israelimi Islandimilu iluatsilluarsimasoq".
Aammalu "Israeilimi aaqqissuussineq ilaarneqarsinnaanngitsoq", kisiannili aaqqissuussineq nunatsinnut naleqqussarneqarsinnaasoq.
Per Rosing-Petersenip partiini sinnerlugu oqaaseqarnermini "nuna Israeli maligassiuilluartutut assersuutigineqarnera tupaallaatigaa".
Aamma atuaruk Mandelap inuunera allangortippaa
Nangillunilu allappoq, tamanna tupinnartoqarpallaanngitsutut taasariaqarnerarlugu:
- Tassami maani inuussutissarsiornermut ingerlatallit maani namminersorlutik suliffeqarfiit ingerlasut misissoraanni 90 procentiisa missaat nunatta avataaneersunik pigineqarlutillu ingerlanneqarput, Per Rosing Petsen oqaluttarfimmiit oqarpoq, inerniliillunilu:
- Soorlu Afrika Kujallermi.
- Afrika Kujallermi apartheidimik isorinnissinnaagutta, taava maani pissutsinik isorinnissinnaannginnermik nassueruteqarsinnaanngikkutta ingerlariaqqinnavianngilagut. Tassaniipporlu ajornartorsiuterput immaqa annerpaaq, Partii Naleqqami ilaasortaq Per Rosing-Petersen oqarpoq.
Partii Naleraq isumaqataanngitsoq
Per Rosing-Petersenilli Inatsisartut Oqaluttarfianniit oqaasii partiiani aamma isumaqatigineqanngitsut, siulittaasuata Hans Enoksenip nalunaarutigaa.
Apartheid
(afrikamiut oqaaseraat avissaartitaaqqanermillu isumaqarluni)
National Partiip 1948-mit tamat oqartussaaqataanerat tunngavigalugu 1994-imi siullerpaamik qinersisoqarnissaata tungaanut pissaaneq tigumiarpaa.
- Sydafrikami innuttaasut tamarmik piffissami tassani ammip qalipaataa tunngavigalugu immikkoortitaaqqapput - qaamasumik, taartumik asiamiutullu amillit.
- Inuit 3,5 millionit angerlarsimaffimminnit qimagutsitaapput reservatitullu ittunut inissinneqarlutik.
- Taakkunani innuttaassusiiagaaqqapput sunniuteqarsinnaatitaanatik, bantustansinillu taasani innuttaasunngortinneqarput.
- Ilaqutariippassuit avissaartitaapput, qaamasumillu ameqanngitsut kinaassutsiminnut uppernarsaat ulloq-unnuarlu nassatariuartariaqarpaat.
- Tamatumunnga peqatigitillugu Sydafrikami naalakkersuisut ilinniartitaanermi, peqqinnissaqarfimmi, sissani ammip qalipaataa tunngavigalugu immikkoortitsinissaq aamma eqquppaat.
Frederik Willem de Klerk 1989-imi præsidentinngorpoq, taassumalu Apartheidip atorunnaarsikkiartornissaa aallartippaa. Ammip qalipaataa tunngavigalugu inatsisiliornerup allanngortinneqarnissaa siuttuuffigaa, Nelson Mandelalu politikkikkullu tigusat pisuussuteqanngitsut allat iperagaasillugit, naggataatigullu African National Congress, ANC, qinersinermi ajugaavoq Mandelalu præsidentinngorluni.
- Partii Naleqqamiit oqaaseqartup oqaaseqaatimini ilaatigut Sydafrikkami pissutsinut aamma apartheideqartoqarnerasut nipilimmik nunatsinnut sanillersuussisoqarnera, Partii Naleqqamiit oqariartuutaanngilaq. Oqaaseqartulli Per Rosing Petersenip taakku nammineerluni isummani pigivai, Hans Enoksen allappoq.
Qinngarsuinerusoq
Taamatullu assersuuteqarneq qinngarsuinerusoq Inatsisartuni ilaasortat, Demokraatineersoq Justus Hansen attaviittorlu Naaja Nathanielsen isumaqarput.
- Ammip qalipaataa tunngavigalugu nunatsinni immikkoortitsisoqanngilaq. Aamma kalaaliuneq, danskiuneq allamiuunerilluunniit pissutigalugu inatsisitigut immikkoortitsisoqanngilaq, Demokraatineersoq Justus Hansen attaviittorlu Naaja Nathanielsen tusagassiuutitinut nalunaarummi taama allapput, nangillutillu:
- Isertoratik immikkoortitsisoqalernissaanik oqaluttutuaq tassaavoq Partii Naleraq nammineq.
