En ny fiskerilov har foreløbig været på trapperne, siden Selvstyret blev indført i 2009. Før valget til Inatsisartut i 2018 sagde Siumut, at nu skulle en ny fiskerilov vedtages. Men det skete ikke.

Partiit 2018-imi qinersinnginnermi: Siumut aalisarnermut nutaamik inatsiseqalissasoq neriorsuivoq

Aalisarnermut nutaamik inatsiseqalissasoq, Siumut Inatsisartunut 2018-imi qinersinnginermi neriorsuivoq. Maannamulli ukiut pingasut qaangiussimalerlutillu Aalisarnermut Ataatsimiititaliarsuaq tamanna pillugu suliaminik kinguaattooqqavoq.

Siumup Inatsisartunut 2018-imi qinersinnginnermi anguniagaa nalunanngilaq: Aalisarnermut inatsisitaassaq akuerineqassaaq.

Nunatsinni inuussutissarsiutini pingaarnerpaaq pillugu inatsisitaarnissaq Inatsisartunit maannamut ukiunit qulinit sivisunerusumik oqallisaasoq suli isumaqatigiinngissutaavoq.

Tamannali Erik Jensenip Siumumeersup aalisarnermut, piniarnermut nunalerinermullu 2018-imi maajip qaammataani naalakkersuisunngortitaareernermini pingaarnertut suliassarilerpaa. Aalisarnermut inatsisitaassatut siunnersuutip Inatsisartut ukiukkut ataatsimiinneranni taamanikkut saqqummiunneqartariaannaasup akuerineqarnissaanik qulakkeerinninnissaq, taassuma pingaarnertut suliassaraa. 

- Aaqqitassaqarataannaavoq, taamatulli isikkoqartillugu saqqummiunneqassasoq aalajangiusimavarput, Erik Jensen taamanikkut oqarpoq.

Qinersinermi neriorsuutit: Partiit ima oqarput - imalu pisoqarpoq
Inatsisartunut 2018-imi kingullermik qineqqusaarnermi neriorsuutit sorliit eqquutitinneqarpat, sorliillu eqquutitinneqanngillat?

KNR-ip 2021-imi apriilip ulluisa arfernanni qinersinissaq sioqqullugu tamakku qulaajarlugit allaatigisaqartassaaq.

Akuerineqarnissaali iluatsinngitsuuippoq.

Erik Jensen Siumumi avissaartuuttoqarnera pissutigalugu qaammatini tallimaannarni naalakkersuisooreersorlu, siullermik Nikkulaat Jeremiassen (S) kingornalu Jens Immanuelsen (S) aalisarnermut naalakkersuisuupput.

Maannamulli ukiut pingasut qaangiussimalereeraluartut aalisarnermut inatsisitaassaq suli akuerineqanngilaq. Sooruna suli akuerineqanngitsoq?

Erik Jensen: Siammasissumik isumaqatigiinnissaq pingaaruteqarpoq

Partiit tamarmik naapeqatigiilluarnissaq pinnagu aalisarnermut inatsisitaassaq pillugu aalajangiisooqataarusulluinnarmata inatsisitaassaq suli akuerineqanngitsoq, Siumup maanna siulittaasua Erik Jensen oqarpoq. Tamannalu, ukiuni Inatsisartunut kingullermik qinigaaffimmi ukiunilumi tamatuma siuliini qinigaaffimmi, Siumut siuttuliullugu amerlanerussuteqartunik akuerineqanngilaq.

- Isumaqarpunga aalisarnermut nutaamik inatsisitaarneq akisuallaassangatinneqarnera unammilligassat ilagigaat, Erik Jensen oqarpoq.

AAMMA ATUARUK Aalisarneq pillugu Ataatsimiititaliarsuaq kinguaattooqqittoq

Aalisartut amerlanerusariaqartut, Siumut isumaqarpoq. Taamaalillunimi pisassiissutit ingammik avinngarusimanerusuni aalisartunut amerlanerusunut agguarneqassallutillu suliffissaqartitsinerusoqassalluni.

Tamanna aningaasaqarneq pillugu immikkut ilisimasalinnit partiinillu allanit soorlu Demokraatinit IA-millu isornartorsiorneqarpoq. Demokraatit isumaqarput aalisarnikinnerulernermik nunattalu karsianut isertitakinnerulernermik kinguneqarsinnaasoq, tassami aalisariutit annerit aalisarnerusinnaammata aalisarnermilu iluanaaruteqarnerusinnaallutik.

Tamannali suliffissaqartitsinerunermik innuttaasunullu ikiorsiinermut aningaasartuutikinnerunermik kinguneqassasoq, Erik Jensen oqarpoq.

Politikerilli Siumumeersut ilaat aalisartuullutilluunniit aalisartunik qanigisaminnik ilaqutallit allannguerujussuarnissanut akerliusunik ilaqartut, tusarfiit soorlu politikkip silarsuaaneersut tassaniinngitsullu ilarpaaluisa uparuarpaat.

Erik Jensenilli tamanna ilumuunnginnerarpaa. 

- Aalisarnermik ilisimasalinnik aalisarnermillu sapinngisamik pitsaanerpaamik qanoq aqutsinissamik ilisimasalinnik Siumumi ilaasortaqarnerput usorsisimaarutigisaqaarput. Aalisarnermut inatsisitaassap isikkussaa Siumumi isumaqatigiissutigilluinnarparput, taanna oqarpoq.

Naleraq: Partiit allat aalisarneq pimoorutinngilaat 

Aalisarnermut inatsisitaasamut isumaqatiginninniarnermi killiffik

Ukiut ingerlanerini allanngortinneqartarluni Aalisarnermut inatsit atuuttoq 1996-imeersuuvoq. 


Aalisarnermut inatsisitaarnissaq 2000-kkut aallartinneranili partiinit piumasarineqartarsimavoq.

 

Aalisarnermut Ataatsimiititaliarsuaq isumaliutissiissutissamik 2009-mi saqqummiussaqarpoq. Tamannali malinneqanngilaq.

Aalisarnermut inatsisitaassamut innersuussisussanik nutaamik aalisarnermut ataatsimiititaliortoqassasoq Inatsisartut amerlanerussuteqartut 2019-imi aalajangerpaat. Ataatsimiititaliaq kinguaattooqqavoq, kingullertigut coronamik nappaalasoqarnerata kingunerisaanik.

Nalunaarusialli 1. juni 2021 tikitsinnagu naammassinissaa naatsorsuutigineqarpoq.

Aalisarnermut nutaamik inatsiseqalernissap ukiorpassuarni assortuussutaanera partiit allat aalisarnermik pimoorussinnginnerannik peqquteqartoq, Pele Broberg Naleqqameersoq isumaqarpoq.

- Ullutsinnut naleqquttumik piviusorsiorpalaartumik aalisarnermut inatsiseqanngilagut, partiit allat suliamik ingerlatseqqinnissartik qunugisaramikku. Partiit allat aalisarnermut siuarsaanissartik soqutiginngilaat, taana oqarpoq.

Partiini allani assersuutigalugu takornariaqarnermut tunngasut aallunneqarpallaartut taanna isumaqarpoq.

Pele Brobergip Naleqqamiit aalisarnermut tunngasunik politikkertik itisilersorpallaarusunngilaa, partiimiilli pilersaarutertik qanittumi saqqummiutissavaat. Taamaakkaluartorli aalisarnermut inatsimmik nutaamik sinerissap qanittuani uumassuseqartunik aningaasaqarnermillu piujuartitsisumik qulakkeerisoqartariaqartoq naqissuserpaa.

IA: Isumaqatiginninniarnerit matoqqasut ajoqutaapput

Ukiuni aqqaneq-marlunni Naalakkersuisuutitaqarnerni Inuit Ataqatigiit ukiuni tallimani naalakkersuisuutitaqarput, Ane Hansenilu 2009-miit 2013-imut aalisarnermut naalakkersuisuulluni.

Aalisarnermut inatsisitaasamut tunngatillugu partiit allat isumaqatigiissinnaannginnerat IA-p siulittaasuata isumaqatigaa.

- Politikkikkut alimmasissumik isumaqatigiissusiornissamik sukataartoqarpallaanngilaq, aamma aalisartunut aalisarnermilu suliaqartunut inuiaqatigiinnullu. Tamakku peqqutaallutik aalisarnermut inatsisitaartoqanngilaq, Muté B. Egede oqarpoq.

Aalisarnermut inatsimmi eqqartorneqartut ilaat aajuku

Pisassiissutit annertunerusut ikinnerusulluunniit: 
Aalisartukinnerulissasoq IA Demokraatillu kissaatigaat. Uumaarissumik aalisartoqarnerulissasoq nunattalu karsianut isaatitsisoqarnerulissasoq isumaqarput. 

Aalisartoqarnerulissasoq Naleraq Siumullu kissaateqarput. Amerlanerit suliffeqalernissaannut isertitaqarnerulernissaannullu qulakkeerinnissasoq isumaqarput.

Maanna tamakkiisumiit 57 procenti agguarneqarluni immami raajarniartoqartarpoq. Sinerissap qanittuani tamakkiisumiit 43 procentii aalisarneqartarluni. 

Raajanik aalisarnermi agguarneqartussat 50/50 procentimut annikillisinneqarnissaannik Siumut siunnersuuteqarpoq. Sinerissap qanittuani aalisartunut umiatsiaararsortunut tamanna isertitaqarnerussutaalersinnaammat. Tunngaviusumik Naleqqamiit, IA-miit Demokraatinillu tapersersorneqarpoq.

Pinngortitamut aningaasaqarnermullu piujuartitsisoq:
Pisassiissutit biologinit innersuussutaasut malinneqarnerunissaat IA-p Demokraatillu kissaatigaat. Aalisapiluttoqassanngilaq Kalaallit Nunaatalu imartaani aalisakkat assigiinngitsut nungunneqannginnissai qulakkeerneqassaaq.

Biologit nalunaarusiarisartagaanniit immami aalisagaqarnerusoq raajaqarnerusorlu Siumut isumaqarput. Taamaattumik Naalakkersuisut pisassiinissamut aalisartut isumaat tusaaniarneqarnerusariaqartut.

Biologit aalisartullu akornanni suleqatigiittoqarnerusariaqartoq Partii Naleraq  aamma isumaqarpoq. Sinerissap qanittuanilu aalisartunut piujuaannartitsisumik aalisarnermut uppernarsaatinik tunniusisoqarnerunissaa partiip aamma kissaatigaa.

Pisassiissutinut piffissamik killissaliussineq:
Pisassiissutit ukiorpassuarnut, assersuutigalugu minnerpaamik ukiut qulit 15-iniluunniit tunniunneqartassasut partiit amerlanerusut, KNAPK aamma GE isumaqataapput. Assersuutigalugu angallatinut isertitaqarnerunissamullu aningaasaliinissaanut tulaasiviit aalisartullu qulakkiissavaat.

Tamakku saniatigut isumaqatiginninniarnerit amerlanersaat matoqqavallaarput, allaat illuatungiliuttut, tulatsiviit inuussutissarsiornikkullu peqatigiiffiit peqataatinneqarpallaangillat, Muté B. Egede oqarpoq.

Inuussutissarsiutimut ukiorpassuarni qulakkeerinnittussamik alimmasissumik isumaqatigiissusiornissaq IA-mut pingaarnersaavoq.

Demokraatit: Nuannarineqarunnaarnissamut annilaanganeq

Demokraatiniilli aalisarnermut soqutiginninnermut tunnganngitsoq isumaqarluinnarput.

Aalisarnermi misigissuserpassuit aalisarnermullu iluaqutissanut tunngasorpassuummata politikkikkut ingerlatsisut kukkusumik aalajangiinissartik annilaangagisaraat, Demokraatini siulittaasup tullersortaa Steen Lynge oqarpoq.

Aalisarneq aningaasaqarnikkut aalisartunut tamanut nammineq akilersinnaanngitsoq piolikkikkut ingerlatsisut amerlanersaanit ilisimaneqarpoq. Nipituumilli eqqartorneqarnissaa isorineqartarluni.

- Aalajangiisinnaannginer-
mut qinersisartunik narrujuumisitserusun-
nginnermik peqquteqarsinnaasoq isumaqarpunga, Steen Lynge oqarpoq.

Sooq suli aalisarnermut inatsiseqannginneranut apeqquterpassuarnik pilersitsisumik peqquteqarsinnaaneranut  isummersuuterpassuarnik tunngaveqarsinnaavoq.

Inatsisartut Aalisarnermut inatsisitaarnissamut innersuussuteqartussamik ataatsimiititaliamik 2019-mi pilersitsipput. 

Nalunaarut kingusinnerpaamik 2021-mi juunip ulluisa aallaqqaataanni naammassineqarnissaa naatsorsuutigineqarpoq. Taamaasiortoqareerpat politikkikkut isumaqatiginninniarnerit nutaat aallartissapput.

Isummersuutit



Nutaarsiassaateqarpit?

Nutaarsiassaateqarpit?

1717-imut SMS-erit, UNNIA allariarlugu kingornalu oqaluttuat allallugu.

Immersuivik atorlugu allaffigitigut knr.gl/1717

Emailikkulluunniit 1717@knr.gl

KNR TV: TekstTV-mi paasissutissat

TTV q 110 Ullut tamaasa nutaarsiassat

TTV q 400 Timmisartuutinissat
aallartussat tikitussallu

TTV q 300 Tv-kkut aallakaatitassat
tulleriiarnerat

TTV q 300 radiukkut allakaatitassat
tulleriiarnerat