Suaarut: Kalaallit Nunaat 120-nik nakorsassaalatsivoq

Peqqinnissaqarfipput assigiinngitsorpassuarnik peqquteqartumik ilungersunartorsiorpoq.

Tamanna ilaatigut 120-nik nakorsassaalatsinermik peqquteqartoq, Nunatsinni Nakorsat Peqatigiiffiat ilisimatitsivoq.

Tassa nunatsinni nakorsatut piffissaq tamakkerlugu suliffinni katillutik 240-t missaanittuni 120-t missaat inuttaqanngillat.

- Maanna nakorsat amerlassusaasa marloriaataannit amerlanersut pisariaqartippavut, Nunatsinni Nakorsat Peqatigiiffiata siulittaasua Hans Christian Florian Sørensen oqarpoq.

- Tassa Kalaallit Nunaanni nakorsaq ataasiugaangat aagguaqatigiisillugu innuttaasunik 466-inik nakorsaasarpoq, Danmarkimilu nakorsaq ataasiugaangat agguaqatigiisillugu innuttaasunik 164-inik nakorsaasarluni. Kalaallit Nunaanni maanna nakorsat pingasoriaatinngortinneqaraluarpataluunniit ajornartorsiut qaangerneqarnavianngilaq – nakorsalli ataatsip nakorsartagai agguaqatigiisillugu 300-t missaanniitilernissaannut aaqqiisoqartariaqarpoq, taanna KNR-imut allappoq.

Nuummi nakorsatut immikkut ilisimasalittut piffissaq tamakkerlugu maanna suliffiit sisamaagaangata, taakkunannga ataasiinnaq inuttaqartarpoq. Nunallu immikkoortuani nakorsatut piffissaq tamakkerlugu suliffinni tallimaasuni marluinnaat maanna inuttaqarput.  

Peqqissaasuni piffissaq tamakkerlugu sulisinnaasut amerlanerusut pisariaqartinneqartut

Nakorsassaalatsisoqaannarani aamma peqqissaasuasoqarpoq.

- Kalaallit Nunaanni peqqissaasutut piffissaq tamakkerlugu suliffiit 300-t missaannik amerlassusiligaasoraakka. Taakkunanngalu maanna inuttallit 250-t 270-llu missaannissoraakka. Qasserpiaanersulli ilisimanngilara, Nunatsinni Peqqissaasut Kattuffiata siulittaasua Ken Jensen oqarpoq.

Peqqissaasutulli suliffiit sivikitsuinnarmik kingoraartaasartunik inuttalersorneqarsimasut amerliartuinnartut, taassuma aamma erseqqissaatigaa. Taakkulu ikiuunnerat qujanaraluaqisoq sulisunut allanut aamma nammakkersueqataavoq.

- Soorlu immikkoortortami, peqqissaavimmi kommunimiluunniit kisiartaallutik marluinnaallutilluunniit sulisut imaannaanngitsunik suliarpassuaqartarput, Ken Jensen oqarpoq nangillunilu:

- Peqqissaasummi ilarpassui sivikitsuinnarmik kingoraartaasuusanerat aamma nammakkersueqataavoq.

Siulittasoq: Politikerit suliuaannartussatut isigivaatigut

- Politikerit suliuaannartussatut isigivaatigut. Tamannali unitsittariaqarpaat. Taamaaliunngikkunimmi nammakkersorpallaalissvaatigut, suliarittussat suliaritinnissamut utaqqisarnerat sivitsoqqeriaannassaaq kukkuluttortoqalissallunilu, Hans Christian Florian Sørensen allappoq.

Nakorsalli peqqissaasullu naammatsipput.

- Nakorsiarniat nakorsiarnissaminnut ullorpaalunni utaqqeqqaartariaqartarput, suliaritinnissamullu utaqqisut 50-iinnaaniartartussaagaluit maanna 400-nit ikinnerunngillat.

- Peqqinnissaqarfik sivisoqisumik aningaasakilliorpoq, taamaammat peqqissaasinnaanera naammanngitsumik pitsaassuseqarpoq, Hans Christian Florian Sørensen oqarpoq.

Aningaasakilliortoq

Peqqinnissaqarfik aningaasanik amerlanerusunik pisariaqartitsisoq, KNR ukioq manna siusinnerusukkut allappoq.

AAMMA ATUARUK Peqqinnissaq pillugu ataatsimiititaliarsuaq: Nutarsaanissamut sanaartornissamullu 800 millionit koruunit pisariaqartinneqarput

- Atortutigut illutigullu massakkuugallartumik peqqinnissaqarfik 800 millionit sinnerlugit nutarteriffiginngikkuni nutaaliorfiusariaqarpoq, peqqinnissamut ataatsimiititaliarsuup siulittaasua, Ulrik Blidorf KNR-imut taama oqarpoq.

Peqqinnissamut ataatsimiititaliarsuup nalunaarusiaq Naalakkersuisunut Inatsisartunullu innersuussutitaqartoq 2022-p naanerani tunniuttussaagaluarpaa, nalunaarusiarli 2023-mi upernaamut kinguartinneqarpoq.

AAMMA ATUARUK Peqqinnissaqarfiup ajornartorsiutaasunut aaqqiinissamut innersuussutit qammatini utaqqeqqittariaqarai

Tamannalu peqqinnissaqarfimmut aningaasanik akuersisinnaanerit siusinnerpaamik aappaagu aatsaat oqaluuserisineqarsinnaaneranik kinguneqarpoq.

Taamaakkaluartorli Hans Christian Florian Sørensenip politikkikkut ajunngisaartoqarluni peqqinnissaqarfimmut atortussanik allanik tunniussisoqarnissaa neriuutigaa.

- Aningaasanik annertuumik naleqqussaassaagut innuttaasut taamaalillutik ulluinnarni qanittumiittugut pissarsiassaasugullu malugisinnaassammassuk, taanna oqarpoq.

Peqqinnissaqarfik aningaasanut inatsimmi inisitunerpaavoq. Tassunga ukioq manna 1,6 milliardit koruunit immikkoortinneqarput.

Hans Christian Florian Sørensen aalajangiisinnaatitaagaluaruni oqartussaaffimmut tassunga 2 milliardit koruunit immikkoortinneqassagaluarput.

- Nunatsinni tunisat ataatsimut nalinginit maannakkutulli 8 procentit missaannaat atorneqarani 10-12 procentiisa missaat atorneqarlik.

Peqqinnissaqarfimmut isumalluutinik atuisoqarnerunissaa Ken Jensenip aamma kissaatigaa.

- Peqqinnissaqarfik ukiorpassuarni aningaasaliiffiginikippallaarpoq. Politikerit peqqinnissaqarfimmut aningaasassaqarnissaanik qulakkeeriniartariaqarput.

Peqqinnissaqarfik nunatta akisussaaffigiinnassagaa

Peqqinnissaqarfik folketingimut qinersisoqarnissaata qanilliartornera oqallisaangaatsiarpoq.

Danmark nunatsinni peqqinnissaqarnermut ikiuisariaqartut partiit amerlanerit isumaqatigiipput.

AAMMA ATUARUK Venstre Konservativellu nunatsinni peqqinnissaqarfimmut ikiuukkusuttut

Atassullu nunatsinni peqqinnissaqarfik Danmarkimit akisussaaffigineqalertariaqartoq isumaqarpoq.

Ken Jensenili tamatumani isumaqataavallaanngilaq.

- Taamaaliortoqassanngitsoq isumaqarpunga. Isumaqarpunga unammillernartut aaqqiiviginiarnissaanut pitsaanerpaasugut. Tassungali tunngatillugu kina aalajangiissanersoq pillugu apeqqutit uannut arlaliuinnarput.

- Illuatungaanili peqqinnissaqarfimmi aaqqissuussineq misissorneqassasoq isumaqarpunga. Peqqinnissaqarfiup nunami immikkoortortaqarfii tallimat pisariaqarnersut imaluunniit ataatsimut katiterisoqarnerussanersoq apeqqutigineqarsinnaavoq.

Hans Christian Florian Sørensenilu peqqinnissaqarfik Danmarkimut tunniunneqassanngitsoq aamma isumaqarpoq.

- Kalaallit Nunaata oqartussaaffik una oqallisigisinnaasariaqarpaa. Taamaanngippat tunniutiinnartutut issaagut, tunniutiinnassanngitsugullu isumaqarpunga, taanna oqarpoq.

- Ikiuiorneqarusunnerput ajunngivippoq, kisianni Kalaallit Nunaalli namminersulivinniaruni tamanna ajornartorsiummut aaqqiissutissaqinngilaq.