Ombudsmandip Kalaallit Nunaanni inissiisarfiit isertitsiviillu misissuiffigeqqissaarniarai

Folketingip Ombudsmandiata Kalaallit Nunaanni kiffaanngissusiiagaasimasunut pissutsit atuuttut misissorniarlugit, Kalallit Nunaat alakkarniarpaa.

Ombudsmandeqarfimmiit nakkutilliisut eqimattanngorlutik aggustip naanerani septemberillu aallartinnerani pineqaatissinneqarsimasunut isertitsiviit arlallit, politeeqarfiit kommunefogedillu Kalaallit Nunaanniitut pulaarniarpaat. 

- Kalaallit Nunaannukallattaasarpugut. Angalanitsinniilli kingullermiit piffissaq sivisulaartoq qaangiuppoq. Soorunami Nuummi pissutsit aamma eqqartorneqarput, Folketingimi Ombudsmandi, Christian Britten Lundblad, oqarpoq.

Pineqaatissinneqarsimasunut isertitsivik nutaaq Nuummiittoq, Europap Siunnersuisoqatigiivisa naalliutsitsisarneq pillugu ataatsimiititaliaanniit isornartorsiorneqaqqammersoq, pineqarpoq. 

Isertitsivik 2019-imi ammaanersiorneqarpoq. Maannali ukiut arfinillit qaangiutereernerani ima inissakilliorfiutigaaq, tamatuminnga isorinninnissaq siunnersuisoqatigiinniit pisariaqartutut nalilerneqarsimalluni.

Sakkortuumik pinerluuteqarnikut killiligaanngitsumillu pineqaatissinneqarnikut arlallit isertisivimmiipput.

Pineqaatissinneqarsimallutik isertitsivimmiittut inissakilliortoqarnerani, tigummigallagaasunik arlalitsigut ineqatiqartarnerat, Europap Siunnersuisoqatigiivisa naalliutsitsisarneq pillugu ataatsimiititaliaanniit ilaatigut oqaluttuarineqarpoq. Tamanna ajornartorsiutinik malitseqarsinnaavoq, pineqaatissinneqarlutik inissiisarfimmiittut taamaattoqartillugu tunngaviusumik pisinnaatitaaffitik iperaannartariaqartammassuk.

Tamannalu nakkutilliiartorlutik pulaartussat eqqumaniarfigisorujussuuaat.

- Pissutsit sukumiinerusumik misissorneqartariaqarneranik ilisimatinneqaraangatta naatsorsuutigisassaavoq tamanna pillugu piusugut, taamaattumillu tamakku soorunalimi eqqumaffigaagut, taanna oqarpoq. 

Isumannaallisaanissaq immikkut ittumik isiginiarneqartoq

Nuummili pissutsit kisimik misissorneqalinngitsut, taanna erseqqissaavoq. Pulaagassammi Tunumi Kitaanilu katillugit aqqaniliupput.  

Inissiisarfinni pissaanermik atuinerup akuliuttarnerullu qanoq atugaaneri nakkutilliisuniit misissorneqassaaq. Tassani immikkoortitsilluni parnaarussisarneq ilaatigut pineqarluni. 

Inissiisarfinniititanullu peqqinnissap tungaatigut atugassarititaasut sulinissaanullu ilinniaqqinnissaanullu periarfissat aamma isiginiarneqarumaarput. 

Isertitsivinnut isertitaasartunut sillimaniarnerup tungaatigut atugassarititaasut nakkutilliisuniit immikkut isiginiarneqassapput.

Kalaallit Nunaanni nakkutilliiniarnerit Ombudsmandip nalinginnaasumik nakkutilliisussaatitaanera ilutigalugu pisussaapput.

- Kalaallit Nunaanni pissutsit immikkuullarissuupput. Immikkoortortaqarfinni mikinerni inissakilliuuttoqarsinnaasarpoq, immikkut ineeraqarsinnaajunnaartoqartarluni. Taamaattumik immaqa oqartariaqartoqarpoq, uani iliuuseqartoqartariaqarpoq, taanna oqarpoq. 

Nakkutilliinermiit inerniliussat ukialernerani saqqummiunneqarnissaat Ombudsmandip naatsorsuutigaa.

/ritzau/