Naalakkersuisut: Sakkussiorneq unitsinneqarpoq - unitsinneqarnerpaluunniit?
Naalakkersuisut Danmarkilu illersornissaq pillugu isumaqatigiissutitik nutaat sakkussiornertut taagorunnaarpaat. Sakkussiorneq pinnagu nutarterineq pineqarpoq.
Oqaatsit arlaannaalluunniit atorneqaraluarpat, naalakkersuisut Danmarkillu isumaqatigiissutaanni immikkoortuni marluusuni, Issittumi Sakkutooqarfiup malunnaatilimmik nukittunerulersinneqarnissaa erseqqissumik allaqqavoq.
Issittumi Sakkutooqarfiup atortuisa amerlanerpaartaat ukiut qulit ingerlaneranni taarsersorneqassapput nutaamillu immikkoortortaqarfimmik nukittorsakkamik pilersitsisoqassaaq.
Isumaqatigiissutit, pingaartumik Naleqqamit, sakkortuumik isornartorsiorneqarput, Kalaallit Nunaammi sakkutooqarneruleriartornerani sorsunneqalissagaluarpat, Kalaallit Nunaat innuttaasullu saassunneqarsinnaanissaat aarlerivaat
Taamatut saqqummiussineq Issittumi Sakkutooqarfiup pisortaanit, generalmajor Søren Andersenimit ilumuunnginnerarneqarpoq.
KNR paasiniaaniarluni isumaqatigiissutit nutaat atuarpai, kiisalu Torben Ørting Jørgensen, Natomi kontreadmiraliusimasoq Folk og Sikkerhedimilu siulittaasuusoq, attavigineqarpoq.
Sakkussiorneq suua
Umiarsuit alapernaarsuutitoqqat nutaanik pingasunik taarserneqassapput. Tamatuma saniatigut sikusiutit dronellu pisiarineqassapput, taakkualu nunatsinni pisunik nakkutiginninnissaq ilaatigut ajornannginnerulersissavaat annaassiniarnernilu suliassat ajornannginnerulersissallugit.
Attaveqaasersuutinut tunngatillugu, Issittumi Sakkutooqarfiup Kangerlussuarmi illuutai nutarterneqassapput, sakkutuullu umiarsuaannut tulattarfiliortoqassaaq Nuummilu nutaamik allaffeqarfeqalissaaq.
Issittumi Sakkutooqarfiup artortussanik nutaanik sakkussanillu nutaanik pisaartornissaa sakkussiornertut isigigaanni - aap, taava sakkussiorneruvoq.
Akeqqamulli saassussinissamut piginnaaneqarnerulernissaq eqqarsaatigineqarpat sakkussiornissaq tunngavilersuutigiuminaanneruvoq - taamaattorli tamakkiisumiunngitsoq, tamannalu uterfigissavarput.
Torben Ørting Jørgensen taama oqarpoq. Sakkussiornermik oqarneq naleqqutinnginnerarpaa.
- Nutarsaaneruvoq. Akeqqamut ajoqusiisinnaanerulersitsisinnaanngilaq, Torben Ørting Jørgensen oqarpoq:
- Kalaallit Nunaanni susoqarneranik alapernaarsuisoqarsinnaanissaanut nukittorsaasoqarpoq, Kalaallit Nunaatalu namminersortuuneranut innarliisoqassappat akuliussinnaanissamut.
Sakkussiornertut naqissusiinissamut suna pisariaqarpa?
- Kalaallit Nunaat saassussinissamut aallarniiffissatut taava isigineqassaaq, taamaalilluni akeqqamut ajoqusiinerunissaq piginnaasaqarfigineqarnerulissalluni.
Atortut pisoqalisut nutarsarneqassapput
Issittumi Sakkutooqarfimmi pisortap, generalmajor Søren Andersenip, isumaqatigiissut nutaaq pillugu oqaaseq sakkussiorneq aamma atunngilaa.
- Angisuumik pisariaqartumillu taarsersuinertut taarusussinnaasoraara. Kalaallit Nunaat maannamit ukiut qulit qaangiuppata massakkut piginnaaneqarneratulli piginnaaneqassangatinngilara.
Torben Ørting Jørgensenip sakkussiornermi timmisartut sorsuutit, nunamit illersornissamut sakkussanik sakkulisartut pisariaqarneranik aamma sakkussiat eqquilluarsinnaasut pillugit isumaqataaffigaa.
- Taakku illersornissamut sakkutuut atortuisa ilagaat, ulluinnarnili maaniittariaqanngitsut, taanna oqarpoq.
Søren Andersenip piginnaasaqarfiit nutaat eqqartortillugit, alapernaarsuinerulernissamut periarfissaqarnerulerneq immikkut ittumik maluginiarpaa.
- Alapernaarsuinissamut piginnaasaqarfiit marloqiusamik atorneqartartut (innuttaasunut sakkutooqarfiullu suliaannut, aaqq.), pitsanngorsarneqassapput. Tassa qaammataasakkut nakkutilliineq, timmisartut alapernaarsuutit tamakkulu atortut, Kalaallit Nunaanni pisut pillugit maannamut naleqqiullugu pitsaanerujussuarmik paasisaqarsinnaaniassagatta.
Timmisartut saassussissutit qunusaarutitut
Isumaqatigiissutilli immikkoortuata aappaani aalajangersagaq ataaseq naapertorlugu, Issittumi Sakkutooqarfik timmisartunik saassussisinnaasutut qunusaarisinnaasutulu taaneqartunik pissarsivoq - tassa timmisartunik imartamik nakkutilliisunik, makkuninnga piginnaasallit:
"Aqqartartoqannginnissaanik qulakkeerinissamik piginnaasaqarsinnaasut sumiiffinnilu isorartuuni sakkutuut akeqqersimaartut immakkut angallataannik ilisarsisinnaallutillu saassussisinnaasut", isumaqatigiissutip allaqqanera malillugu.
Kalaallit Nunaata saniatigut Issittumi Sakkutooqarfik immap immikkoortuanut GIUK-p ikerasaanik taaguutilimmut Kalaallit Nunaata, Savalimmiut Tuluillu Nunaata akornanniittumut, akisussaaffeqaqataavoq.
Russit aqqartartui imartami tassani angalasarnerat ilimanaatilerujussuunera, Issittumi Sakkutooqarfiup KNR-imut oqaatigaa. Amerikamiut præsidentiat Donald Trump assingusumik oqaaseqartareerpoq.
Naalakkersuisut Danmarkimilu isumaqatigiissuteqareermata Donald Trumpip allaaserisaq ingerlateqqippaa, tassanilu allassimavoq isumaqatigiissut nammineq „illersornissamut pilersaarutiminut nutaamut“ naapertuuttoq.
Isumaqatigiissut marlunnik immikkoortortalik tunngavigalugu, timmisartunik saassussisinnaasunik pigisaqalernissap saniatigut Issittumi Sakkutooqarfiup ataani sakkutooqarnikkut nutaamik immikkoortortaqarfiliortoqassaaq.
Taakkua Issittumi tunngaviusumik ilinniartitsisassapput, sakkutuunik aallartitsisassapput aamma imarsiortut silaannakkullu sakkutuut immikkut ittumik suliaqartut tapersersortarumaarpaat.
Sakkutuut immikkoortortaqarfiat nutaaq ilutigalugu pissaaneqarnerulernissaq akisussaaffeqarnerulernissaallu qanoq isumaqarfiginerai, KNR-ip Issittumi Sakkutooqarfimmi pisortamut, generalmajor Søren Andersenimut, apeqqutigaa.
- Akisussaafferujussuuvoq aamma uannut sulisunnullu suleriaatsitsinnullu tatiginninnertut taaneqarsinnaavoq. Namminersorlutik Oqartussat, Nato naalakkersuisoqarfiillu qanimut suleqatigaagut, suliassatta ilarpassui tassaammata kalaallit inuiaqatigiivisa isumannaatsuunissaat tapersersornissaallu, Søren Andersen oqarpoq.
- Issittumi Sakkutooqarfimmi pisortaanera nuannaarutigeqaara, aamma ukiuni marlussunni sivitsorneqarnissaanut qinnuteqarlunga, tamatumalu iluatsinnera nuannaarutigeqaara.
