Nunatsinni akuersisitseqqaarani naartunaveersaaserneqarsimasut amerlasuut qulaajaanerup takutippaa

Spiralilerneqarsimasut amerlanerpaartaat akuersisinneqarsimanngitsut, spiralilersuisimaneq pillugu qulaajaanermit nalunaarusiap tamanut saqqummiunneqarnerani erserpoq. Arnat 354-it misigisaminnik oqaluttuarput.

Allattoq Ann-Sophie Greve Møller, Cecilie France Jarsmer, Victoria Julie Schou

septembarip 09-at 2025 17:12

Nutserisoq Nûno Pedersen , Ivik Kristiansen

Spiralilersuisimaneq pillugu arlaannaannulluunniit attuumassuteqanngitsunit qulaajaanermit nalunaarusiap naammassinissaa sivisuumik utaqqineqarsimasoq ullumi saqqummiunneqarpoq.

Nunatsinni 1960-imiit 1991-imut spiralilersuisimaneq tassani qulaajaaffigineqarpoq.

Arnat 354-it misiginikuusatik pillugit qulaajaasunut oqaluttuarput, pisimasullu 488-it misissuiffigineqarlutik. Taakkunani 410-t spiralilersuinermut tunngapput.

Taakkunani amerlanerpaartaat akuersissuteqaqqaarani pisimapput.

- Arnat oqaluttuaasa takutippaat, arnat oqaluttuaminnik tunniussisut amerlanerpaartaat, naartunaveersaammut namminerminnut tunniunneqartumut akuersisimanatik isumaqartut. Amerlanerussutillit aammattaaq misigisimapput, naartunaveersaammik tunineqarnissartik sioqqullugu sukumiisumik paasissutissinneqarsimanatik, nalunaarusiami allaqqavoq.

Pisimasuni 47-ni akuersisimapput. Sinneri ersarissumik paasitinneqarsimanngillat, akuersisimanermullluunniit paasissutissaqarnani.

Aqqaneq-marlunnik ukioqartoqartoq

Nalunaarusiami allaqqasut naapertorlugit, arnat qasseqqissaat piffissami misissuiffimmi spiralilerneqarsimanersut naluneqarpoq.

Arnalli 4.070-it 1970-ikkut naajartornerani, periutsip 1964-imi atulersup aallartinneranit ukiualunnguit qaangiuttut, spiralilerneqarsimareersut nalunaarusiami erserpoq. Kalaallit Nunaanni arnat meeqqiorsinnaasut affaat taamani naartunaveersaaserneqarsimapput.

Arnat qulaajaasunut oqaluttuarsimasut 48-t 89-llu akornanni ukioqarput, oqaluttuarisaallu aqqaneq-marluk 37-llu akornanni ukioqarlutik misigaat.

Taakkunani niviarsiaqqat 185-it taamani suli 18-iliinngillat.

Arnat atuaqatitik nakorsamut spiralilerneqartikkiartoqqusaasut pillugit oqaluttuartut KNR-ip siusinnerusukkut allaaserereerpai. Misissuinermittaaq erserpoq, meeqqat atuarfianni atuartut efterskolertut kolliaginilu najugaqartut, napparsimaviliaqqusaasarsimasut.

Aamma atuarukJudithe, Arnannguaq Brittalu Danmarkimi efterskolertillutik spiralilerneqarsimasut

Misissuinermi erserportaaq inuusuttuaqqat 18-it inorlugit ukiullit 19-it, Danmarkimiitillutik nartunaveersaaserneqarsimasut. Taakkunani amerlanerpaat efterskolernerminni højskolernerminilunniit, pipput. Spiralilerneqarsimasuni oqaluttuat allat assigalugit, inuusuttuaqqat atuarfinni sulisunit, nakorsiaqqusaasarsimapput.

- Arnat assigiimmik oqaluttuarivaat, namminneq aalajangiinatik, aamma pisut ilaanni spiralilerneqarnissartik pillugu nakorsamut imaluunniit naartunaveersaatit pillugit nakorsiartitsisarfimmut ingerlanneqarlutik ilisimassanagu, nalunaarusiami allaqqavoq.

Arnat ilaat erninerminnut, naartuersinnerminnut allallu pillugit nakorsiarnerminnut atatillugu ilisimanngisaminnik spiralilerneqarsimasut nalunaarusiami aamma allaqqavoq.

Spiralilersuisimaneq suua?

DR-imit tusarnaagassiap ”Spiralkampagnen”-ip niviarsiaqqat arnallu tusindilikkaat danskit oqartussaasuisa kalaallit inuiaqatigiit amerliartornerannut killiliiniarlutik 1966-imit 1975-imut spiralilersorneqarsimanerat saqqummiuppaa.
DR-ip paasisaa naapertorlugu 1966-imit 1970-imut 4500-t spiralilerneqarput.
Piffissami tassani nunatsinni arnat meerartaarsinnaasut 9000-iupput.
Arnat arlallit spiralilerneqarnertik pinngitsaaliinertut naapertuilluanngitsuliornertullu misigisimallugu oqaluttuaraat.
Naalakkersuisut danskillu naalakkersuisuisa piffissami 1960-imit 1992-imut nunatta peqqinnissamik oqartussaaffimmik tigusinissaata tungaanut spiralilersuisoqarneranik qulaajaasoqarnissaa septembarimi 2022-mi isumaqatigiissutigaat. Qulaajaanermi kalaallinut 1960-imit 1991-imut naartunaveersaartitsinermut atatillugu iliuuseqartarsimasut qulaajarneqassapput, spiralilersuisimaneq ilanngullugu. Nunatta peqqinnissamut oqartussaaffik 1992-imi tiguaa.
Qulaajaaneq septembarip aallaqqaataani naammassissangatinneqarpoq.
Arnat spiralilersorneqarsimasut 67-it eqqartuussissuserisumut Ehmer Pramming Advokaterimeersumut Mads Prammingimut saaffiginnipput. Taakku danskit naalagaaffianiit utoqqatserfigineqarnissamik taarsiiffigineqarnissaminnillu kissaateqarput.
Arnat taarsiivigineqarnissamik piumasaqartut amerlipput. 2024-mi marsimi arnat 143-it tamarmik immikkut 300.000 koruuninik taarseeqqusipput.
Mads Prammingip oqarnera naapertorlugu spiralilersuisoqarsimaneranik qulaajaaneq maanna ingerlasoq naammassippat naalagaaffik taarseeqqusiissut pillugu aatsaat isummerniarpoq. Taamaammallu danskit naalagaaffiat arnanit pineqartunit eqqartuussivimmut tunniunneqarpoq.
Spiralilersuisimaneq pillugu suliap kingorna 1992-imi Danmarkimi peqqinnissaqarfik nunatsinnit akisussaaffigineqalermalli arnat arlallit piumassuserinngisaminnik naartunaveersaatilerneqarsimallutik oqaluttuarput. Nunatta nakorsaaneqarfiata suliat 15-it ilisimasaqarfigaat.
Danmarkimi ministeriunerup Mette Frederiksenip aamma naalakkersuisut siulittaasuata Jens-Frederik Nielsenip (D) spiralilersuisimaneq pillugu arnat eqqugaasimasut maanna utoqqatserfigaat. Ataatsimut tusagassiuutinut nalunaaruteqarnikkut taamaaliorput. Ilisimatusartut suliamik arlaannaannulluunniit attuumassuteqanngitsumik misissuinerisa naammassinninnerisa kingorna utoqqatserneq nunatsinni pissaaq.

Allisiguk

Danskit naalagaaffiat akisussaasuusoq

Danskit naalagaaffiat spiralilersuinermi sumiginnaanernut akisussaasutut isigineqartariaqartoq nalunaarusiami oqaluttuat tunngavigalugit inernilinneqarpoq.

Aamma siusinnerujussuakkut spiralilersuisimanermut oqaatigineqartut misissorneqartariaqartut aamma inerniliunneqarpoq.

- Naalagaaffik paasissutissanik ilisimasaqarsimagunarpoq, Inuit pisinnaatitaaffii pillugit Europami Isumaqatigiissut tunngavigalugu pisussaaffeqarnermut atatillugu suleriaatsip sukumiinerusumik misissuiffigineqarsimasariaqaraluarneranik, nalunaarusiami allaqqavoq.

Naalagaaffik aamma niviarsiaqqanut inunnik mianerisassanik, soorlu meeqqanik skolehjemmimiittunik, immikkut akisussaaffeqarsimasoq aamma erseqqissaatigineqarpoq.

Arnanut utoqqatserneq

Danskit ministeriunerat, Mette Frederiksen, Danmark sinnerlugu arnanut spiralilerneqarsimasunut aggustip naanerani utoqqatsernissaminik aalajangerpoq.

Ministeriunerup utoqqatsernissamut apeqqummut qulaajaaneq piareertinnagu isummerniarnani siusinnerusukkut oqaatigaa. Qulaajaanerulli tunniunnissaanut ulloq killiliussaasoq septembarip aallaqqaataa nallingajalerlugu tusagassiuutinut nalunaarutitigiut aggustip ulluisa 27-anni utoqqatsissuteqarpoq.

KNR-imit ulloq taanna apersorneqarami ima oqarpoq.

- Arnanut spiralilersuisimanermut eqqugaasunut Danmark sinnerlugu utoqqatserusuppunga. Arlaannaannulluunniit attuumassuteqanngitsunit qulaajaatitsisoqalereerpoq, naalakersuisullu siulittaasuat tamanna oqaloqatigiissutigaarput. Taama iliuuseqartoqarnikuuneranut utoqqatserniussamut maanna piffissaq eqqortuusoq isumaqarpunga, Mette Frederiksen taamani oqarpoq.

Naalakkersuisut siulittaasuat Jens-Frederik Nielsen (D), arnanut nunatta peqqinnissaqarfimmik 1992-imi akisussaalereernerani akuersisinneqaqqaaratik naartunaveersaaserneqarsimasunut tusagassiuutinut nalunaarummi utoqqatserpoq.

Nunatsinni nakorsaaneqarfiup arnanut akuersisinneqaqqaaratik 1992-ip kingorna naartunaveersaaserneqarsimasunut sulianik 15-inik ilisimasaqarpoq.

Mette Frederiksenip Jens-Frederik Nielsenillu utoqqatsernerat Nuummi Katuami spetembarip ulluisa 24-anni malunnartinneqassaaq.

Arnat spiralilersuinermut suliamut eqqugaasut 143-t danskit naalagaaffiannik eqqartuussivimmut suliassanngortitsisut, KNR 2023-mi allapoq. Taakkua inuttut pisinnaatitaaffitmmik unioqqutinneqarsimanerannut katillugit 43 milliuunit koruuninik taarsiiffigineqarnissartik piumasaraat.

Suliakkiissutaata eqqartuussivitigut suliarineqarnissaa suli naatsorsuutigineqarpoq.

Illit isummat pingaartittaqaarput. Nutaarsiassaq pillugu isorisat nersualaarinerillu uani tikilluaqquagut.