Nunarput ukiuni qulini milugiaqarpoq: Pinngortitaleriffimmeersut paasissutissarsiorput

Nunarput ukiuni qulini milugiaqarpoq.

Taakkununngali ilisimasat suli amigarmata, milugiannik takunnittut Pinngortitaleriffimmut attaveqaqquneqarput.

Tamaanili uumasinnaarpasipput.

Milugiaat marluk assigiinngitsut nunatsinni takuneqartut

Takunniffiusut ukiut tamaasa avannarpasinneruleriartortut taanna nassuiaavoq. Milugiaat namminneq timmillutik umiarsuarnulluunniit ilaallutik avannarparteriartornersut ilisimaneqanngilaq.

Nunatsinnili uumasinnaappat?

- Aap. Tassani qularpallaanngilagut. Ulluliaannik nassaarnikuuvugut, nunap ilaani aalajangersimasuni takunnissimasunit 2015-imiilli ukiut tamaasa nalunaarfigineqartarpugut. Tamanna maani uumasinnaarpasinnerannik takutitsivoq, ilisimatusartoq oqarpoq.

Dolichovespa norwegica taamaallaat Nuup eqqaani takuneqarpoq. Assi © : Lars Vilhelmsen / Statens Naturhistoriske Museum

Miluguiaat ilaat latinerisut Vespula rufamik taaguutilik ukiuni qulini kingullerni takuneqaqattaartarsimasoq taanna oqarpoq. Siornalu alla takuneqarpoq: Dolichovespa norwegica. Taanna taamaallaat Nuummi eqqaanilu takuneqarnikuuvoq.

Nunaniillu allaniit assartuussisoqarnerani nunatsinnukarsimassasorineqarput.

- Savalimmiuni arsaattarfiliornermi Danmarkimiit ivikkanik assartuisoqarmat, milugiannik Savalimmiunut annguttoqartoq nalunngilarput. Kalaallit Nunaatalu milugiaqalernera assingorpasippoq, Viktor Gårdman oqarpoq.

Pinngortitami ukiukkut uumasinnaanersut, issinneraniluunniiit illut kialaartut eqqaanniittarnersut nalornissutigineqartoq, ilisimatusartoq oqarpoq. Milugiaat nunatsinni uumasinnaassappata, taakkua ningiuisa ukiuuneri anigorsinnaasariaqarpaat.

Uumasut nerisareqatigiinnerannut sunniuteqarnikuusut

Milugiaalli alutornaannanngillat. Nunat allat siusinnerusukkut milugiaqarfiunngitsut milugiaqaleraangata, uumasunut allanut kinguneqarsinnaasartoq ilisimaneqarpoq.

- Milugiaat ilaat allat uumasutut najugarnaarinngisaminnut inunnit nuunneqarsimasutut nalunaarsorneqarput. Sullinernillu allanik nerisaqartartut takuneqartarpoq. Taava timmissat nerisassakinnerulissapput, milugiaallu uumasut nerisareqatigiinnerannik allannguisinnaapput. New Zealandimi Australiamilu taamaattoqarnikuuvoq. Qeqertaanerusut sunnerneqartarput. 

- Kalaallit Nunaata sortaaniinnersut ukiunilu arlaqartuni uumasinnaanersut paaserusuttupilussuuarput. Inuillu milugiaat ningiuinik ullunilluunniit siumugaqarunik pitsaaneruliinnassaaq, taava kinguaariit nikissimassapput, ukiorlu anigorsiimassallugu. Avannarparteriartornerussanersut imaluuniit Qeqertarsuarmi Ilulissanilu unissanersut aamma malinnaaffigerusupparput, ilisimatusartoq oqarpoq.

Nunarpullu qeqertaavoq. Nunatsinnili milugiak pinngortitami akornusiissanersoq suli ilisimaneqanngilaq. Tamannalu Pinngortitaleriffimmit aamma paasiniarniarpaat.

Kisianni aamma peeruteriasaarsinnaapput.

- Milugiaat issittupilussuarmik ukiorsimatillugu nungussimarpasittut pillugit Islandimi nalunaarutiginninnerit takusareerpagut. Tassalu silap ukiuni kingullerni kiannerunera uumasinnaanissaannut siaruarsinnaanissaannullu periarfissaqartitserpasippoq.

- Paasisakka malillugit ukiuni kingullerni ukiut issaasannerupput, Nuummiuinarpalluunniit. Taava issittupilussuarmik ukiussappat, immaqa peerussinnaapput.

Kapisiavallaanngitsut

Maannali maaniipput. Milugiaallu kapisisinnaasut nalunngilarput. Kapitinnerli sapigarinngikkaanni uloriananngitsoq, Viktor Gårdman nassuiaavoq.

Tamaaniittullu immaqa qiianarneranit puunganarissagamikku taama kapisiatigerpasinngitsut, ilanngullugu oqarpoq. Milugianniillu kapineqarnissaq ernummatigineqarujussuartariaqanngilaq.

- Aatsaat annilaangagaangamik ulluliartilluunniit illersoraangamikku kapisisarput. Suneqanngikkunik susinaviarunanngillat, Viktor Gårdman oqarpoq.

Nunatsinni milugiaat pillugit apeqquterpassuit suli akissutissarsineqanngillat. Taamaammat milugiammik takuguit Pinngortitaleriffiup tusarfigerusuppaatit.

Assit nalunaarutiginninnerillu hvepse@natur.gl-imut imaluunniit Facebookkimi quppernermut "hvepse i Grønland"-imut nassiunneqarsinnaapput.