- Maaniippugut inoorlaaq anaanaminiit aarsaarinnissutigineqaqqimmat. Tamatumuuna inunngorneraniit akunneq ataasiinnaq qaangiuttoq - akunneq ataaseq.

Oqaatsit erseqqipput paatsuugassaanatik. Aka Hansenimeersuuppullu, Danmarkimi kalaallit meerartaanik pinngitsaaliissummik arsaarinnittarnerit akiorniarlugit akerliussutsimik takutitseqataanissamut aaqqissuusseqataaqqinnikumit.

Tamatumuuna - sisamassaanik Aká Hansen erseqqissaavoq - Ivana Nikoline Brønlundip pania inoorlaaq, ataasinngormat inunngortoq, inunngorneraniit akunneq ataasiinnaq qaangiuttoq Høje-Tåstrup kommuneanit arsaarinnissutigineqarnera akerliussutsimik takutitsissutigineqarpoq.

- Anaananngorluni tupinnarnerpaarpaavoq, misigisassarli taanna Kiera Grønvoldip, qaammatit qulingiluat matuma siorna, Ivaanalluunniit ippassaq (ataasinngornermi aaq.) misiginngitsoorpaat. 

- Danskit naalagaaffiata tamatuminnga periarfissinngilaat, Aká Hansen peqataasorpassuarnut, ilaatigut naalakkersuisut siulittaasuanit Jens-Frederik Nielsenimit (D), meeqqanut ilaqutariinnullu naalakkersuisumit Maasi Pedersenimit (IA) kiisalu danskit politikeriinik Kalaallit Nunaannut tunngasuni ataatsimiititalianeersunit peqataaffigineqartumi oqarpoq. 

Nipaakkaluamik kamassimaneq pakatsinerlu

Naak inuit 60-it missaanniiittut politikerit saannut katersuussimagaluartut nipaangaatsiarput. Nipaanneralu niputungajapporluunniit, allagartarpassuillu soorlu ‘meeqqagut uterteqqissigit’ oqariartuutit tmaarmik oqaatigaat.

Taamaakkaluartorli oqaaseqartut assigiinngitsut ilaatigut naalakkersuisup, Maasi Pedersenip (IA) aamma Aaja Chemnitzip (IA) oqaaseqarnerisa akornanni akerliussutsimik takutitsisunit ‘tamanna akuerisinnaanngilarput’ suaarutigineqartartoq tusarsaasarpoq, 

Akerliussutsimik takutitsiartoqataasut arlallit attortisimanerat malunnangaatsiarpoq. Assi © : Carsten Christensen / KNR

- Qaqugu inuttut isigineqalerniarpugut? Uagut aamma misigissuseqarpugut. Kalaaliuvugut. Allatuulli misigissuseqarpugut, akerliussutsimik takutitseqataasoq oqarpoq.

- Uummatiga aajuna annernartuinnaavoq, alla nipituumik oqarpoq, sunalu tamarmi nipaarutilaarluni.

Taakkartugassat amerlapput

Danskit naalagaaffia suliani arlalinni kalaallinut eqqunngitsumik pinnittarsimanerarlugit oqalulluni, Aka Hansenip suliat taakkartorpai. 

- Tamanna pisariaqartussaanngikkaluarpoq, taanna oqarpoq meeqqallu misilittaatigineqartut, spiralilersuinerit, ilaqutariinnik pinngitsaalilluni Thulemut nutsertitsineq kiisalu 60-ikkuunni 70-ikkunnilu angajoqqaaniit akuersissuteqanngitsumik meeravissianngortitsinerit taakkartorlugit.

- Qanoq taamaaliorsinnaavisi? Qanoq ilillusi ataqatigiimmik aaqqissuussineq, ilaqutariinnik avissaartitseqattaartoq illersorsinnaavisiuk, taamaaliornerup ajunnginnerpaanissaanik arlalitsigut uppernarsaatissaqarnasi, politikerit toqqaannartumik aperai.   

- Danskit naalagaaffianiit eqqunngitsuliornerit akuerisinnaanngilagut, akisussaafimmillu tigusinissarsi piumasaraarput, Aká Hansen politikerinut saaffiginneqqilluni oqarpoq. 

Meeqqanut, inuusuttunut ilaqutariinnullu naalakkersuisup, Maasi Pedersenip akerliussutsimik takutitsiartortut sammineq immini pingaarnersiorneqartuniittoq erseqqissaatigaa, taassuma naalakkersuisunngoramili danskit isumaginninnermut ministeriat, Sophie Hæstorp Andersen ataatsimeeqatiginialersimava.

Politikerit arlallit akerliussutsimik takutitsisut Inatsisartut majuartarfiannit naapippaat, Maasi Pedersen aamma Aaja Chemnitz akerliussutsimut takutitsisunut oqaaseqarput. Assi © : Carsten Christensen / KNR

Taanna Aaja Chemnitzip Ivana Nikoline Brønlundimut suliamut atatillugu aamma apeqquteqarfigaa, ‘taakkumi akisussaatinnissaat pingaaruteqartoq’, Chemnitzip akerliussutsimik takutitsisunut oqaatigaa.

Taannali akineqarani suli utaqqivoq.

Nuummilu akerliussutsimik takutitsisut Aká Hansen siuttoralugu tunniutiinnanngillat.

- Maaniippugut, meeqqagullu utertikkusuppagut, Aká Hansen oqarpoq.