KANGILINNGUIT Neqeroornissamut piffissaliussaq kinguartinneqartoq
Sakkutooqarfiusimasumi Kangilinnguani illuutinik isaterinermik avatangiisinillu saliinissamik ingerlatseqatigiiffik sorleq ingerlatsissanersoq suli ilisimaneqanngilaq.
Illersornissaqarfiup suliassamut neqeroornissamut piffissaliussaq 2016-imi februaarip aallaqqaataanut kinguartippaa. Suliariumannittussarsiuussinermi piffissaliussaq ukiormanna novembarip qaammataata naaneranut killeqaraluarpoq.
Ingerlatseqatigiiffiit suliassamut neqerooruteqaqquneqartut kissaateqarnerisigut kinguartitsisoqartoq Illersornissaqarfimmit ilisimatitsissutigineqarpoq.
- Neqeroortussat kajumissaaruteqarnerisigut kinguartitsineq pivoq. Suliassaq annertungaatsiarpoq, taamaammat isumaqarpugut ingerlatseqatigiiffiit neqerooruteqarnissaminnut naatsorsuinissaannut piffissaqarnerunerisigut aki pitsaanerusoq angusinnaassanasoraarput, Illersornissaqarfiup Illuutinut sullissiviani paasissutissiisartoq Martin Særmark-Thomsen KNR-imut taama oqarpoq.
AAMMA ATUARUK Demokraatit: Kangilinnguit nunatta karsianut aningaasartuutaassanngilaq
Aamma atuaruk Suliariumannittussarsiuussineq ingerlatiinnarneqarniarpasippoq
Politikkikkut isumaqatigiissuteqartoqartinnagu suliariumannittussarsiuunneqassanngitsoq
Nunatta Danmarkillu akornanni politikkikkut isumaqatigiissusiortoqannginnerani Illersornissaqarfiup Kangilinnguani isaterinissamik suliarimannittussarsiuussilernera pinngortitamut, avatangiisinut inatsisinillu atuutsitsinermut naalakkersuisoqarfiup tungaanit iluarineqarsimanngilaq.
- Namminersorlutik Oqartussat danskit illersornissamut ministereqarfiannut erseqqissaatigisimavaat illersornissamut ministereqarfiup politikkikkut suli isumaqatigiissuteqartoqanngitsoq avatangiisinik saliinissaq pillugu suliariumannittussarsiuussinera tulluanngitsoq, suliassap qanoq annertutiginera suli isumaqatigiissutigineqarsimanngimmat, naalakkersuisoqarfimmi pisortaq Mette Skarregaard Pedersen KNR-imut taama allappoq, imalu nangilluni:
- Illersornissamut ministereqarfiup taama nalunaaruteqarnerput paasereerpaa aamma politikkikkut isumaqatigiissusiortoqartinnagu suliarinnittussanut isumaqatigiissuteqartoqassanngitsoq uppernarsarpaa.
Taamaammat naalakkersuisoqarfiup Illersornissaqarfiullu pingaartumik avatangiisinik saliinissaq pillugu piffissami kingullermi isumaqatigiinniarsimapput. Isumaqatigiinniarnerit taakku suli ingerlapput ukiumilu nutaami nangeqqinneqassallutik.
Nunattali Danmarkillu akornanni politikkikkut isumaqatigiissuteqartoqartinnagu ingerlatseqatigiiffimmut isumaqatigiissusiortoqannginnissaa isumaqatigiissutigineqarsimasoq naalakkersuisoqarfimmit ilisimatitsissutigineqarpoq.
Illersornissaqarfilli naapertorlugu avatangiisinik saliinissamut aammalu illuutinik isaterinissamut tunngatillugu suliarimannittussarsiuussinerup imarisaanik allanngortitsisoqarsimanngilaq. Aamma suliassap 2016-imi maajip aallaqqaataanit aallartinneqarnissaa allanngortinneqarsimanngilaq.
Danskit ingerlatseqatigiiffii sisamat amerikamiullu ingerlatseqatigiiffiat ataaseq suliassamut, EU-mi suliariumannittussarsiuussisarneq naapertorlugu ingerlanneqartumut neqerooqquneqarsimapput. Tamanna Kangilinnguit Nunatsinnut tunniunneqannginnerani danskit illersornissaqarfiannit akisussaaffigineqarneranik taamaattumillu EU-p suliarimannittussarsiuussisarnermut malittarisassiaata ataaniinneranik pissuteqarpoq.
Aamma atuaruk Suliariumannittussarsiuussinissamut Kalaallit Nunaat aalajangiissaaq
