Nalunaarusiaq nutaaq: Atuakkanik kalaallisoortunik atuartartut ikinnerusut
Atuakkat kalaallisoortut siusinnerusumit atuarnikinnerupput, atuartartullu kalaallisut allassimasunik atuaffarlunnerulersimallutik nalilerpaat.
Nunatsinni atuakkiortut peqatigiiffiata kalaallit atuartarnermut ileqquannik misissueqqissaartarfimmut, HS Analysemut misissuisitsinerani nalunaarusianu nutaami ilaatigut taama inerniliisoqarpoq.
Apersorneqartut affangajaat – tassa 47 procentii – kalaallisuumik kingullermik atuaramik ukioq ataaseq sivisunerusorluunniit qaangiuppoq. Misissuinermut 2007-imeersumut assingusumut tamanna sanilliukkaanni tamanna nikeriarujussuarpoq.
Misissuineq pillugu
Kalaallisut oqaasillit 709-t atuakkanik kalaallisoortunik atuartarnerat pillugu assigiinngitsunik aperineqarput.
Atuakkat soqutigineqarnerpaat eqqamasalikkersaarutaapput, inuusuttunoortullu soqutigineqannginnerpaallutik. Matumani 18-it inorlugit ukiullit apersorneqarsimannginnerisa ilanngunnissaa pingaaruteqarunarpoq.
Tusarfik: "Atuakkanik kalaallisoortunik atuartarneq 2020"
Taamanimi 29 procentiinnaat kalaallisut atuarsimannginnerannit piffissaq sivitsorsimavoq.
Nunatsinni atuakkiortut peqatigiiffiata siulittaasuata, Juaaka Lyberthip misissuineq nunatsinni atuakkiortunut ’nikallornartuunerarpaa’.
- Kalaallit atuakkiaannik atuarusunneq soqutiginninnerlu misissuinermut assingusumut 2007-imeersumut sanilliullugu annikilliartorpoq, Juaaka Lyberth tusagassiuutinut nalunaarummi oqarpoq.
AAMMA ATUARUK Nunatsinnit atuagaq nunat avannarliit siunnersuisoqatigiivisa nersornaasiinissaannut innersuunneqartoq
Misissuinermi atuartarnermut ileqqoq imaluunniit assersuutigalugu danskisut atuartarneq pillugu aperisoqanngilaq.
Tassa aperineqartut nalinginnaasumik atuannginnerunersut imaluunniit aperineqartut atuakkat allanik kalaallisuunngitsunik oqaasertaqartut qanoq amerlatigisut atuarsimaneraat aperisoqanngilaq.
Atuarnissamut piginnaassuseq annikilliartortoq
Kalaallisut oqaaseqartut misissuinermi peqataasut ukiuni kingullerni qanoq atuarsimatigineratigut atuarnermut piginnaasaasa ineriartornerat aamma takuneqarsinnaavoq.
2007-imi misissuinermi aperineqartut 29 procentiisa atuakkat qulinit amerlanerusut atuarsimavaat, 2020-milu aperineqartut 4 procentiinnaasa taama amerlassuseqartut atuarsimallugit. Tamatuma saniatigut kalaallisut atuakkanik ukioq naallugu atuarsimanngitsut amerlassusaat 2007-imi 16 procentiusoq 2020-mi 36 procentimut qaffappoq.
Kalaallisullu atuakkanik atuarsinnissamut soqutiginninneq kisimi appariartunngilaq. Atuartartummi kalaallisut allassimasunik atuarnissaminnut piginnaasaaminnik naliliinerat 2007-imiittumik aamma appasinneruvoq.
Suliassarujussuaqartoq
Kalaallisut atuakkanik atuarnissamut soqutiginninnerulersitsinissamut ineriartortitsinissamullu nunatsinni atuakkiortut peqatigiiffiannut suliassaqaaluppasippoq.
- Misissuinerup kalaallit atuakkiaannik nunatsinni nunanilu allani siuarsaanissamut suliassaqangaatsiarpasittoq ersarissisippaa, Juaaka Lyberth tusagassiuutinut nalunaarummi allappoq.
Nunatsinni atuakkiortut peqatigiiffiat nunatsinni atuakkialerinermut– GreenLit-imik aamma taaneqartumik allaffeqalernissaanut aningaasanut inatsit aqqutigalugu 700.000 koruuninik aningaasaliiffigineqarpoq.
Kalaallit atuakkiaannik saqqummersitsisarnermut matumani oqaatsitigut imarisaanut isikkuanullu tunngatillugu pitsaanerulersitsinissaq siunertaavoq. Tamatuma saniatigut atuakkiaannik kalaallillu atuakkiaasa nunani allani siuarsarnissaat sulissutigineqartussaavoq.
Nunatsinni atuakkiortut peqatigiiffiata juulip aallaqqaataata kingorna aningaasanik tigusinissaq GreenLit-imilu suliaqarnerup aallartinnissaa naatsorsuutigaa.
