Erngup nerisassallu PFAS-eqarnersut nunatsinni sooq misissorneqartannginnerinut, imminut pilersornermut, nukissiutinut avatangiisinullu naalakkersuisoq Kalistat Lund (IA) tunngavilersuilluni KNR-mut marlunngormat oqarpoq:

- Nakorsaaneqarfiup oqarnera naapertorlugu erngup imerneqartussap PFAS-eqassusaanut tunngatillugu isumannanngitsumik inissisimasoq naliliipput, tamaattumillu PFAS-eqassutsimik misissuisitsinissamik pilersaaruteqaratik, Kalistat Lund KNR-imut oqarpoq.   

Erngup nerisassallu akoorutissanik peqqissutsimut ajoqutaasinnaasunik PFAS-eqarnersut misissorneqartannginnerat KNR-ip sapaatit-akunnerata siuliani saqqummiutereeraalu Kalistat Lund taama nalunaaruteqarpoq.

Qularnaatsumik ilisimaneqanngitsoq

Nunatsinni imeq imerneqartussaq misissuiffigineqanngisaannarsimasoq ilumut ajunnginnersoq qanoq ililluni ilisimaneqarsinnaanersoq pillugu KNR-ip nakorsaaneq Henrik L. Hansen aperaa:

- Qularnaarlugu paasineqarnikuunngilaq. Nalunngisarpulli tassaavoq nunarsuaq tamakkerlugu akoorutissat pinngortitamut mingutitsisinnaasut siaruariartornerat, sualummik atortussiorluni sanaartorfiit eqqaanni. Akoorutissallu nunatsinni aamma siaruarsimanissaat qularnanngilaq, Henrik L. Hansen KNR-imut oqarpoq.

Taassuma oqarnera naapertorlugu akoorutissat immamiittartut ilisimaneqarpoq, tassami akoorutissat imeq aqqutigalugu nerisareqatigiianut pisarmata. Ajornartorsiulli uippallissutaasariaqanngitsoq sumiiffinni allani misissuinerit takutikkaat Henrik L. Hansenip naqissuserpaa, soorlu assersuutigalugu norskit misissuineranni annikituinnarmik nassaartoqarsimammat.

Aput sialullu fluoritallit

Nannut Svalbardimiittut navianartunik PFAS-eqangaatsiartut, ilisimatusaatigalugu suliniummi februaarip qiteqqunnerani saqqummersumi erserpoq.

Akoorutissat PFAS-it apisarnera siallertarneralu ilaatigut aqqutigalugit issittumut pisartut ilisimasassarsiorluni suliniummi takutinneqarpoq.

- Nunatsinni sialuk aamma PFAS-eqarpoq. Tassami nunarsuarmi tamarmi sialuup ernga akoorutissaqartoq uppernarsaatissaqarluarpoq, soorunami assigiinngitsut pillugit ilisimasaqarneruleriartortilluta iliuusissaqarneruleriartortarpugut, nakorsaaneq oqarpoq.

Misiliutigaluguli allatulluunniit misissuinissanik pilersaaruteqartoqanngitsoq Kalistat Lund nakorsaanerlu naqissusiipput.

- PFAS-eqassutsimik misissuinissaq taakku (nakorsaaneqarfik, aaqq.) suliassaasa pingaarnersarinngilaat. Assersuutigalugu nunatsinni eqqakkat ikuallaavinni ammaannartuni ikuallattarpagut. Naallu taamatut ikuallaanermi akoorutissanik ulorianarnerusunik ilaqaraluartut nalunngikkaluarlutigu ikuallaanissamut akuersissuteqartarpugut, Kalistat Lund KNR-imut sapaatip-akunnerata aallartinnerani oqarpoq.      

Ilanngunneq imaluunniit naamik

Namminersorlutik Oqartussat Stockholmimi isumaqatigiissummut ilanngunnissamut nangaassuteqarunaassasut Inatsisartut 2022-mi ukiakkut ataatsimiinnerminni aalajangiipput.

Tamanna paasiuminaassinnaagaluarlunilu allaffissornermut tunngarpalussinnaavoq, imaaginnarporli nunarput isumaqatigiissummut ilanngunissaminut periarfissaqalersoq.

Nunarpulli ilanngunniaruni qanoq iliorniarnersoq paasiuminaappoq. Isumaqatigiissummummi ilanngunnissaq ilanngunniannginnerluunniit pillugu KNR-ip nunalerinermut, imminut pilersornermut, nukissiutinut avatangiisinullu naalakkersuisoqarfimmut paasiniaanerigalua iluatsinngilaq.

Stockholmimi isumaqatigiissut suua?

Stockholmimi isumaqatigiissut naatsumik oqaatigalugu tassaavoq inuit peqqissusaannik illersuinissaq aamma avatangiisit akoorutissanik soorlu PFAS-inik sunnerneqassanngitsut isumaqatigiissummi anguniarneqarpoq.

Nunat isumaqatigiissummut akuersisimasut akoorutissanik soorlu PFAS-inik aniatitsiunnaarnissamut imaluunniit aniatitsinikinnerulernissamut iliuuseqaqataanissaannik piumasaqaateqarfigineqarput.  

Aniatinneqareersut susinnaanngilagut

Nunarput isumaqatigiissummut ilanngukkuni piumasaqaatinut tamanut akuersiumaartoq Kalistat Lund oqarpoq. Piumasaqaatilli ilagaat akoorutissanik PFAS-inik nakkutiginninnissaq.

Taava sooruna nunarput imermi nerisassanilu PFAS-eqassutsimik misissuinianngitsoq, naak Stockholmimi isumaqatigiissummi erseqqissumik piumasaqaataagaluartoq?

- Pinngortitamik mingutitsinnginnissaq nunat tamalaat isumaqatigiissutigisartagaanni pingaarnertut siunertarineqartarpoq. Tamarmillu isumaqatigiissutigisarpaat, Henrik L. Hansen oqarpoq nangillunilu:

 - Nutaarsiassaq nuanninngitsoq tassaavoq akoorutissat avatangiisinut ajoqutaasut, ingammik PFAS-it, pinngortitamut pigunik nungusarneqarpiarsinnaajunnaartarmata. Iliuuseqarfiginissaalu ajornakusoorluinnartuuvoq. Aniatinneqareersut susinnaanngilagut. Siunissami iliuuserisinnaasatuarput tassaavoq akoorutissanik ulluinnarni aniatitsiunnaarneq.

Naalakkersuisut imermi nerisassanilu PFAS-eqassutsimik siunissami misissuisitsinissamut pilersaaruteqanngitsut Kalistat Lund KNR-imut paasissutissiivoq. Qaquguugaluarnersorli misiliuteqartoqarsinnaanera itigartitsissutiginngilaa.