Nakorsaaneq: Taamaattumik erngup PFAS-eqassusaa misissunngilarput

Nakorsaaneq naapertorlugu nunatta imartaani sialuullu erngata PFAS-eqarnera ilisimaneqareerpoq. Erngulli imerneqartussap nerisassallu misissorneqarnissaannik naalakkersuisut pilersaaruteqanngillat.

Allattoq Liv Almer

apriilip 24-at 2023 07:06

Nutserisoq Nathan Kreutzmann

Erngup nerisassallu PFAS-eqarnersut nunatsinni sooq misissorneqartannginnerinut, imminut pilersornermut, nukissiutinut avatangiisinullu naalakkersuisoq Kalistat Lund (IA) tunngavilersuilluni KNR-mut marlunngormat oqarpoq:

- Nakorsaaneqarfiup oqarnera naapertorlugu erngup imerneqartussap PFAS-eqassusaanut tunngatillugu isumannanngitsumik inissisimasoq naliliipput, tamaattumillu PFAS-eqassutsimik misissuisitsinissamik pilersaaruteqaratik, Kalistat Lund KNR-imut oqarpoq.

Aamma atuaruk Imeq navianartunik akoorutissartaqarnersoq misissorneqarneq ajortoq: Akoorutissartaqangaatsiarsinnaasoq

Erngup nerisassallu akoorutissanik peqqissutsimut ajoqutaasinnaasunik PFAS-eqarnersut misissorneqartannginnerat KNR-ip sapaatit-akunnerata siuliani saqqummiutereeraalu Kalistat Lund taama nalunaaruteqarpoq.

Qularnaatsumik ilisimaneqanngitsoq

Nunatsinni imeq imerneqartussaq misissuiffigineqanngisaannarsimasoq ilumut ajunnginnersoq qanoq ililluni ilisimaneqarsinnaanersoq pillugu KNR-ip nakorsaaneq Henrik L. Hansen aperaa:

- Qularnaarlugu paasineqarnikuunngilaq. Nalunngisarpulli tassaavoq nunarsuaq tamakkerlugu akoorutissat pinngortitamut mingutitsisinnaasut siaruariartornerat, sualummik atortussiorluni sanaartorfiit eqqaanni. Akoorutissallu nunatsinni aamma siaruarsimanissaat qularnanngilaq, Henrik L. Hansen KNR-imut oqarpoq.

Aamma atuarukErngup nerisassallu misissorneqarnissaat naalakkersuisup salliutinngikkaa

Taassuma oqarnera naapertorlugu akoorutissat immamiittartut ilisimaneqarpoq, tassami akoorutissat imeq aqqutigalugu nerisareqatigiianut pisarmata. Ajornartorsiulli uippallissutaasariaqanngitsoq sumiiffinni allani misissuinerit takutikkaat Henrik L. Hansenip naqissuserpaa, soorlu assersuutigalugu norskit misissuineranni annikituinnarmik nassaartoqarsimammat.

SAMMISAQ NAATSUMIK

PFAS akoorutissanut per – aamma polyfluorilinnut assigiinngitsunut 12.000-init amerlanerusunut taagutaavoq
Taakku peqqissutsimut navianaaateqarsinnaasunik akuutissartaqartut, ilisimatusartut isumaqarput.
Aak PFAS-qarpallaarpat timi akiuussutissakillisinnaasoq, kolesteroleqarpallaalersinnaasoq, tartukkut issukkulluunniit kræftertoqalissutaasinnaasoq aamma naartup oqimaassusaanut sunniuteqarsinnaasoq, misissuinerit arlallit takutippaat.
Nannut Tunumiittut navianartunik akoorutissaqartaqaqisut, tassa PFAS-eqaqisut, ilisimatusartut ukiut qulit matuma siorna paasivaat.
Kalaallinik arnanik naartusunik tamatuma kingorna ilisimatusarluni misissuisoqallattaasarpoq, taakkualu aavat danskit arnat naartusut aavannut naleqqiullugu PFAS-eqarnerungaatsiartoq misissuinerit taakku takutippaat.
Nunatsinni nerisassat qanoq PFAS-eqartiginerannik misissuisitsinissaq pisariaqartoq, Issittup Siunnersuisoqatigiivisa ilisimatusartui ukiut pingasut matuma siorna erseqqissaatigaat.
Taamaakkaluartoq nunatsinni imeq inuussutissallu PFAS-eqarnersut oqartussat suli misissuisitsisalinngillat.
Misissugassanik tigusisoqarnissaanik suliniuteqartoqalersoq Kalistat Lund KNR-imut mailerluluni allappoq.

Allisiguk

Aput sialullu fluoritallit

Nannut Svalbardimiittut navianartunik PFAS-eqangaatsiartut, ilisimatusaatigalugu suliniummi februaarip qiteqqunnerani saqqummersumi erserpoq.

Akoorutissat PFAS-it apisarnera siallertarneralu ilaatigut aqqutigalugit issittumut pisartut ilisimasassarsiorluni suliniummi takutinneqarpoq.

- Nunatsinni sialuk aamma PFAS-eqarpoq. Tassami nunarsuarmi tamarmi sialuup ernga akoorutissaqartoq uppernarsaatissaqarluarpoq, soorunami assigiinngitsut pillugit ilisimasaqarneruleriartortilluta iliuusissaqarneruleriartortarpugut, nakorsaaneq oqarpoq.

Aamma atuaruk IA utoqqatsisoq: Imeq navianartunik akoorutissaqarnersoq misissuisimannginnatta akuersaaruminaappoq

Misiliutigaluguli allatulluunniit misissuinissanik pilersaaruteqartoqanngitsoq Kalistat Lund nakorsaanerlu naqissusiipput.

- PFAS-eqassutsimik misissuinissaq taakku (nakorsaaneqarfik, aaqq.) suliassaasa pingaarnersarinngilaat. Assersuutigalugu nunatsinni eqqakkat ikuallaavinni ammaannartuni ikuallattarpagut. Naallu taamatut ikuallaanermi akoorutissanik ulorianarnerusunik ilaqaraluartut nalunngikkaluarlutigu ikuallaanissamut akuersissuteqartarpugut, Kalistat Lund KNR-imut sapaatip-akunnerata aallartinnerani oqarpoq.

Ilanngunneq imaluunniit naamik

Namminersorlutik Oqartussat Stockholmimi isumaqatigiissummut ilanngunnissamut nangaassuteqarunaassasut Inatsisartut 2022-mi ukiakkut ataatsimiinnerminni aalajangiipput.

Tamanna paasiuminaassinnaagaluarlunilu allaffissornermut tunngarpalussinnaavoq, imaaginnarporli nunarput isumaqatigiissummut ilanngunissaminut periarfissaqalersoq.

Nunarpulli ilanngunniaruni qanoq iliorniarnersoq paasiuminaappoq. Isumaqatigiissummummi ilanngunnissaq ilanngunniannginnerluunniit pillugu KNR-ip nunalerinermut, imminut pilersornermut, nukissiutinut avatangiisinullu naalakkersuisoqarfimmut paasiniaanerigalua iluatsinngilaq.

Aamma atuaruk Nivi Olsen imermi akoorutissaqarsinnaanera pillugu: Innuttaasut peqqissusaat salliunneqarneq ajorpoq

Stockholmimi isumaqatigiissut suua?

Stockholmimi isumaqatigiissut naatsumik oqaatigalugu tassaavoq inuit peqqissusaannik illersuinissaq aamma avatangiisit akoorutissanik soorlu PFAS-inik sunnerneqassanngitsut isumaqatigiissummi anguniarneqarpoq.

Nunat isumaqatigiissummut akuersisimasut akoorutissanik soorlu PFAS-inik aniatitsiunnaarnissamut imaluunniit aniatitsinikinnerulernissamut iliuuseqaqataanissaannik piumasaqaateqarfigineqarput.

Aniatinneqareersut susinnaanngilagut

Nunarput isumaqatigiissummut ilanngukkuni piumasaqaatinut tamanut akuersiumaartoq Kalistat Lund oqarpoq. Piumasaqaatilli ilagaat akoorutissanik PFAS-inik nakkutiginninnissaq.

Taava sooruna nunarput imermi nerisassanilu PFAS-eqassutsimik misissuinianngitsoq, naak Stockholmimi isumaqatigiissummi erseqqissumik piumasaqaataagaluartoq?

- Pinngortitamik mingutitsinnginnissaq nunat tamalaat isumaqatigiissutigisartagaanni pingaarnertut siunertarineqartarpoq. Tamarmillu isumaqatigiissutigisarpaat, Henrik L. Hansen oqarpoq nangillunilu:

- Nutaarsiassaq nuanninngitsoq tassaavoq akoorutissat avatangiisinut ajoqutaasut, ingammik PFAS-it, pinngortitamut pigunik nungusarneqarpiarsinnaajunnaartarmata. Iliuuseqarfiginissaalu ajornakusoorluinnartuuvoq. Aniatinneqareersut susinnaanngilagut. Siunissami iliuuserisinnaasatuarput tassaavoq akoorutissanik ulluinnarni aniatitsiunnaarneq.

Naalakkersuisut imermi nerisassanilu PFAS-eqassutsimik siunissami misissuisitsinissamut pilersaaruteqanngitsut Kalistat Lund KNR-imut paasissutissiivoq. Qaquguugaluarnersorli misiliuteqartoqarsinnaanera itigartitsissutiginngilaa.