Inatsisartut  ukiaanerani ataatsimiinnerminni Stokholmimut isumaqatigiissummut ilanngunnissaq  amerlanerussuteqarlutik akuersissutigaat.

Isumaqatigiissummi inuit peqqissusaat pinngortitallu illersorneqarnisssaanik ilaatigut imaqarpoq, aamma PFAS-imut.

Nerisassat imiillu POP-mik PFAS-mik akullik piiarneqarnissaat, aannikillisarneqarnissaalluunniit isumaqatigiissusiami piumasaqaataavoq.

PFAS akoorutissanut per - aamma polyfluorilinnut assigiinngitsunut 12.000-init amerlanerusunut taagutaavoq.Taakku peqqissutsimut navianaaateqarsinnaasunik akuutissartaqartut, ilisimatusartut isumaqarput.

Taamaakkaluartoq nunatsinni nerisassat imiillu imerneqartartut peqqissutsimut navianarsinnaasunik soorlu PFAS-inik akoqarnersut misissorneqarnavianngitsut, nunalerinermut, imminut pilersornermut, nukissiuutinut avatangiisinullu naalakkersuisup, Kalistat Lundip (IA) oqaatigaa.

- Nakorsaaneqarfik oqarpoq, maannakkut isumannannngitsorujussuarmik inissisimasut namminneq nalilerlugu taamaammallu siunnersuutigilersaarnagu erngup taamatut misissuiffigineqarnissaa PFAS eqqarsaatigalugu, Kalistat Lund KNR-imut oqarpoq.

Nunatsinni pinngortitap PFAS-eqarsinnaaneranik ilimanaateqarsinnaasoq, ilisimatusartut arlallit pasitsaakkaat, KNR-imiit sapaatit akunnerata siuliani oqaluttuaraarput.

Misissuisoqassava immaqaluunniit?

Inuit Ataqatigiinneersup, Marianne Paviassenip eqqissisimatitsinermut avatangiisinullu ataatsimiititaliami ilaasortap, oqartussat avatangiisinullu naalakkersuisoq erngup pitsaassusianik qangalili misissuisitsisimannginnerannik isornartorsiungaatsiarpai, qangalili nammineq aamma iliuuseqarsimasinnaanini pillugu imminut isoraluni.

- Stockholmimi isumaqatigiissummut sooq qangalili ilanngussimannginnerput paasinngilara. Imerlu navianartunik akoqannginneranik qularnaarisumik sooq misissuisitsisimannginnerput aamma pasinngilara. Tamanna pitsaanngilaq. Taamaammat kiisami iliuuseqarfigineqarmat qujanarpoq, Mariane Paviasen KNR-imut oqarpoq.

Taassuma nunatsinni nerisassat imiillu imerneqartartut PFAS-eqarnersoq misissorneqartalernissaannik naatsorsuuteqarluni tikkuarpaa.

Misissuisoqarnavianngitsorli Kalistat Lund oqarpoq.

- Taamatut imermik misissuisarnerit aallaaveqartarput pasitsaassisimanermik. PFAS-i maani nunatsinni sanaartorneqarnikuunngilaq, aammalu pasitsaanneqarsimanani, taanna KNR-imut oqarpoq nangillunilu:

- Unalu aamma imeq imertagarput nunap iluaninngaaneersuunngilaq. Tassa nunami eqqakkat taamatut nunamut pulallutik imermut akuleruttarnera taanna soorlu ilisimaneqartoq nunani allani, taanna nunatsinni taamaatuunngilaq. tassa nunatsinni tatsininngaanniit imigaqarpugut taamaattumik ilimagineqanngilaq aamma pasitsaasimaneqanngilaq. Tamannalu aallaavigalugu ilisimasallit aammalu tassunga aalajangiisartut aalajangersimapput pisariaqanngitsoq erngup taamatut misissorneqarnissaa. 

Naalakkersuisut pasitsaassaqanngitsut – ilisimatuulli pasitsaassaqartut

Ilisimatuut eqimattat februaarimi misissuinerminni Svalbardip sermersuaqarfiini peqqissutsimut akornutaasinnaasumik PFAS-imik akulinnik peqartoq paasivaat.

Suliniummi ilisimatusartut siuttuat, William Hartz, naapertorlugu akoorutissanik navianaateqarsinnaasunik nassaarneq nunatsinni assingusunik peqarsinnaaneranik ilimanaateqarsinnaavoq. 

Akoorutissat PFAS-it apisarnera siallertarneralu ilaatigut aqqutigalugit issittumut pisartut ilisimasassarsiorluni suliniummi takutinneqarpoq. Sermilli aannerani akoorutissat sermit iigartartut sarfaasigut kuuttassasut misissuinerit aamma takutippaat, tatsinullu imertakkatsinnut kuussinnaalluni.

Nunatsinni avatangiisit akoorutissanik PFAS-inik annertuumik mingutsinneqarsimasinnaassasut AMAP-ip 2021-mi uparuarpaa, naalakkersuisulli akoorutissanik misissuisitsisanngimmata maannalu kisitsisaateqartoqanngimmat ajornartorsiutip qanoq annertutiginera paasineqarsinnaanngitsoq.

Kisianni Kalistat Lundip, nunatta nakorsaaneqarfiat tusaarusunneruaa.

- Tulleriiaarinermi pfas-i sumiisanersoq nalileraangamikku kanani atsissorujussuarmi inissisimasartoq oqaatigivaat. Soorlu assersuutigiinavillugu maannakkut nunatsinni suli ammaanartunik ikuallaasoqartarpoq eqqakkanik. Taakkua akui navianarnerungaarmata taakkua sulilu allaat ullumikkut akuersisarpugut ikuallaasoqarsinnaasoq, nalunngikkaluarlugu qanoq navianartigisunik taakkua akullit, taanna KNR-imut oqarpoq.

Nunatsinni nerisassat tatsillu imerfigisartakkagut PFAS-eqarnersut misissorneqarnikuunngikkunik qanoq ililluni pingaarnersiuinermi salliunneqannginnersut pillugit KNR-ip nakorsaaneqarfik oqaaseqartinniaraluarpaa. Taannali allaaserisap saqqummersinnerani suli KNR-imut akissuteqanngilaq.

Isumaqatigiissummut akuerseriarlutik, piumasaqaataanut malinninngitsut

Inatsisartut Stokholmimut isumaqatigiissummut ilanngunniarlutik taasissutigimmassuk, isumaqatigiissummi piumasaqaatit malinneqassasut, Kalistat Lundip naqissuserpaa.

- Stokholm isumaqatigiissummut ilaaleriarutta taava anguniakkat tamakkiisumik suleqataaffigilissavagut, aamma nunatta peqataanissaa pissusissamisoortoq isumaqarpunga, taanna KNR-imut oqarpoq.

Stokholmimi isumaqatigiissummi ilisimatuussutsikkut sulialinnik ataqatigiissaarisoq, Kei Ohno Woodall, KNR-ip attaveqarfigaa paasiniarlugu nunarput isumaqatigiissummut ilaalluni nerisassat tatsillu imerneqartartut PFAS-eqarnersut misissorneqanngippata nunarput piumasaqaatinut unioqqutitsissanersoq.

Taassuma oqarnera naapertorlugu, isumaqatigiissummut ilanngussimagaanni taava akuutissat navianarsinnaasut nakkutigineqartassasut, aamma PFAS ilanngullugu.

- Isumaqatigiissummi peqataasut ataatsimiigiaqqaarnerminni aaqqiissutissanik aallartitsissapput, akoorutissanik navianartunik nakkutiginninnissamik tunngassuteqartunik, taanna mailikkut KNR-imut akissuteqarpoq.

Tassa imaappoq Naalakkersuisoq nerisassani tatsiniluunniit imertakkatsinni PFAS-eqarnersoq misissuisoqarnissaanik suliniutinik aallartitsissaaq.

Taamaattorli nunarput isumaqatigiissummut nangaassuteqanngitsoq Kalistat Lundip naqissuserpaa.