Tasiilami innuttaasut ernumasut: illoqarfik "ineriartortinneqarnani muminganik" pisoqartoq

Tasiilami innuttaasut ernumassuteqangaarput. Inuiaqatigiinni suliassat pingaarnerit sumiginnarneqartut, illoqarfillu ineriartortinneqarnani piuneerunneqartutut ingerlanneqarneraallutik isornartorsiuipput. Naggataatigut illoqarfimmi inuerunnissaa innuttaasuisa ernummatigaat.

Tasiilaq Kalaallit Nunaanni najukkani kusanarnersaasa ilaattut ilisimaneqarpoq, illoqarfilli ajornartorsiuteqarpoq. Amerlasuutigut illoqarfik najugaqarfigissallugu ajornarnerpaatut isigineqarpoq – tamannalu ukiuni kingullerni marlunni ersarinnerulersimavoq.

Ittoqqortoormiini Tasiilami innuttaasut misigisaannik misigisimapput, Nuummimi oqartussanit puigorneqarlutik sumiginnarneqartutut misigisimapput. Arlallit pissutsit Tasiilami nunaqarfiinilu suli ajornerusut isumaqarput. Ukiorpassuarni ajorsiartorneq, illoqarfiup aalersutut isikkoqalerneranik kinguneqarnissaa ernummatigineqarpoq.

Tamanna innuttaasut arfineq-pingasut KNR-imut oqaluttuaraat. Innuttaasut politikerinit eqqumaffigineqarnissartik kissaatigaat, pingaartinneqanngitsut tusaaneqanngitsutullu misigisimapput.

Illoqarfik inissisimanini pissutigalugu imaannaanngitsumik avinngarusimavoq. Kisianni innuttaasut annertusiartuinnartumik “mattusimaneq” misigaat, soorlu Mike Nicolaisen taama oqartoq. Mike Tunumi avammut oqaaseqartartut ilagaat.

Innuttaasut arlallit oqaaseq ataasiinnaq uteqattaarneqartutut misigaat. Tasiilaq “ineriartortinneqarnani inuerusarneqartoq” innuttaasuisa misigaat. Najukkaminni aningaasaliisoqanngitsoq, ernummatigisaminnillu oqaaseqartaraluarlutik tusarneqanngitsutut misigisimapput.

-Puigorneqavilluta sumiginnagaaqqavugut, Mike Nicolaisen, ulluinnarni Tasiilami takornariartitsinermik -taassuma oqarnera naapertorlugu, illoqarfiup nappataanik-ingerlatsisoq oqarpoq; nangillunilu:
-Pisoqannginnera tupinnarluinnarpoq, kimilluunniit oqartoqanngilaq iliuuseqartoqarnanilu, taanna oqarpoq.

Attaveqaasersuutit pingaarutillit uninnagsut 

Ukioq manna eqqummaarittoqannginnera immikkut ersarippoq, qulimiguulik ataasiinnaq Tasiilamiit Kulusummut nunaqarfinnullu timmisartuussisartoq, atortorissaarutitigut akornuteqalersimanera pissutiglaugu, sapaatit akunnerini marlunni aappassaa  atorneqarsinnaasimanngilaq.

Siullermik taama januaarimi pisoqarmat, ullut 20-it qaangiummata aatsaat Air Greenland qulimiguulimmik allamik tikisitsivoq. Innuttaasunutpaasissutissinneqarpianngillat. Tamanna ilaatigut Rasmus Poulsenip, ukiuni qulini Tasiilamiissimasoq politiillu angallataanni naalagaasimasoq kiisalu saniatigut takornariartitsinermik suliaqarsimasoq oqaluttuarpoq.

-Oqartoqartarpoq teknikkikkut ajoquteqartoq, kisianni iliuuseqartoqanngilaq, taanna oqarpoq.
-Pisoqartillugu paasissutissiinissaq minnerpaamik pisinnaatitaaffigaarput, Hjørdis Viberg, Tunumi nunap immikkoortortaqarfiata pisortaa oqarpoq.

Qulimiguullip atorneqannginnera illoqarfimmik uninngatitsivoq aarlerinartorsiortitsillunilu. Tamatuma kingunerisaanik innuttaasut angalanissamut patajaatsumik angalanissamik periarfissaat amigaatigaat. Tamanna napparsimasunut, pilersuinermut, allakkanut, nassiussanut, takornariaqarnermut ulluinnarnilu angalanermut sunniuteqangaarsimavoq.

-Taanna tassaavoq inuunitsinnut pingaarnerpaajusoq, Hjørdis Viberg qulimiguulik  pillugu oqarpoq.
“Ajornartoornermi sumiginnagaasutut misigivugut,” taanna oqarpoq.

Ajorluinnartoq 

Tasiilami inuiaqatigiinni ajornartorsiutit pillugit paasissutissiisoqartarpoq, kisianni aamma ajornartorsiutit aaqqissuussaanermut tunngasut arlaqartut innuttaasut KNR-ip oqaloqatigisaasa oqaatigaat.

Angallannermut ajornartorsiutinut tunngatillugu– qulimiguulik, timmisartut umiarsuillu – assersuutit ilagaat. Tunumi silap allanngorarnera pissutigalugu suut tamarmik ajornarnerusarput. Arlallit 2009-mi kommunit kattunneqarnerat ajorsiartornerup aallaaviattut isigaat. Taamanimiilli Tasiilap innuttaasuisa, pissutsit pillugit soqutigineqannginneq eqqummaarittoqannginneralu misigisarpaat.

Tamanna aningaasaliissutit ikinnerulernerannik, ilaannilu inuiaqatigiinnut salliunneqartussat salliunneqannginerannik, ajornartorsiutaaneruleriartorpoq.

Aron Jonathansen 42-nik ukiulik, innaallagialerisoq 1994-mili Tasiilami najugaqartoq, kommunit kattunneranniit ukiuni kingullerni illoqarfimmi nutaanik  sanaartortoqarsimanngitsoq oqaluttuarpoq. Pisortat suliffeqarfii amerlanersaat aalajangiisartullu pingaarutillit Nuummiilersinneqarsimapput.

Tamatuma saniatigut internetip attaveqarnera ajornartorsiutigineqartarpoq, tamannalu innuttaasut silarsuarmi avammut attaveqarnerannik suli killilersuivoq.

Ukiut ingerlaneranni innuttaasut amerlanerusut nuuttarsimapput, maannakkullu innuttaasut misigipput illoqarfik inuerukkiartortoq.
-Inuit soorlu qimaasariaqartutut misigisimapput, Patrick Batrikkigai Abrahamsen illoqarfimmi peroriartorsimasoq kingullermillu aasakkut tikeraarsimasoq oqarpoq.

Nuuttut amerlanerit tassaasarput: nukippassuallit ilinniarluarsimasut, taakkku suliffissaaleqineq pissutigalugu nuuttariaqarasimapput.
-Atuarfik ilinniartitsisussaaleqivoq, ilinniartitsisut nutaat Tasiilamut nuunnissaminnut -atugassarititaasut pitsaanngimmata-  piumassuseqanngillat, Aron Jonathansen oqarpoq. Taassuma meeqqanilu illoqarfik asangaakkani najuinnarusuppaa.

Sanaartugassanik suliaqartut ilaquttatik peqatigalugit Nuummut nuuttarput.
Allat Danmarkimi pitsaanerusunik atugassaqarnissamik ujartuillutik nuuttarput, Aron Jonathansen oqaluttuarpoq.

Meeqqat amerlassusaat ukiuni qulini kingullerni affaasa missai -tassa meeqqat 1000-init maanna 560-nut ikileriaateqarsimapput.
-Inuit meeqqatik pissutigalugit nuuttarput, Aron Jonathansen oqarpoq.
Taassuma taamaattoqarnera aliasuutigaa, tassami “illoqarfimmi ingerlatsineq attatiinnarniarlugu inuit pisariaqartinneqarput.”

Nuummi oqartussat

KNR-ip oqaloqatigisaasa amerlanersaasa siunissaq pitsaasutut isiginngilaat.
Aron Jonathansen oqarpoq politikkikkut aqutsisut oqartaraluartut ukiut tamaasa pitsaanerulersoq, kisianni nammineq soorlu allat amerlanerusut assigalugit neriuuteqanngilaq.
-Neriorsuuterpassuaqarpoq. Kisianni susoqanngilaq, taanna Iserit-imi inspektøritut sulisoq oqarpoq.

Rasmus Poulsen, politiit angallataanni naalagaasoq kiisalu takornariartitsinermik ingerlataqartoq, Tasiilap siunissaa ajortumik ingerlasoq isumaqarpoq.
-Nuna kukkusumik ingerlanneqarpoq. Oqarusuttoqarpoq; ataatsimoorussamik nunatut – assigiimmik periarfissaqarnissamik, kisianni taamaattoqanngilaq.

Nuummi innuttaasut periarfissarpassuaqarput – takornariaqarnermut attaveqaasersuutit il.il. Kisianni taakku maani atorsinnaanngillat,” taanna oqarpoq; nangillunilu
-Nuuk salliutinneqartarpoq. Maani aningaasassaqanngisaannarpoq.

Illoqarfimmi innuttaasut allat suli neriullutik nikallunngillat.
-Nikallorutta neriuutaarullutalu, taava ineriartortitsineq pinnagu piuneerunneq aallartissaaq, Hjørdis Viberg, Tunumi nunap immikkoortortaqarfiata pisortaa oqarpoq .

Nuummi politikkerit kingullermik Inatsisartut ataatsimiinneranni pissutsit eqqartorpaat, Mette Arqe Hammeken (N) aamma Justus Hansen (D) nutaamik eqqumaffiginninneq neriuutissaqartoq; oqaatigaat.
Taamatuttaaq Iddimanngiiu Bianco (IA), Tasiilameersoq Ineqarnermut, Attaveqaasersuutinut Isorliunerusunut Upalungaarsimanermullu Naalakkersuisunngorsimavoq 

Naalakkersuisuni ilaasortat pingasut – Iddimanngiiu Bianco, Jens-Frederik Nielsen Peter Borgilu qaammatip naanerani, innuttaasunik naapitsinissaq siunertaralugu, sivisuumik politikerinit eqqumaffigineqarnissamik kissaateqartoqarneratigut; Tasiilaliartussaasimapput.
Kisianni sila pissutigalugu timmisartuuuneqarnissaat kinguartinneqarpoq.