Sammisaq: PFAS

IA utoqqatsisoq: Imeq navianartunik akoorutissaqarnersoq misissuisimannginnatta akuersaaruminaappoq

Mariane Paviasenip oqartussat avatangiisinullu naalakkersuisoq erngup pitsaassusianik qangalili misissuisitsisimannginnerannik isornartorsiungaatsiarpai, qangalili nammineq aamma iliuuseqarsimasinnaanini pillugu imminut isoraluni.
Imeq inuussutissallu PFAS-eqarnersut sooq qangalili misissuisitsisimannginnatta, Mariane Paviasenip (IA) paasinngilaa. Assi © : Malik Brøns / KNR
Allattoq Liv Almer
apriilip 13-at 2023 09:39
Nutserisoq Hanne Petersen

Nunatsinni oqartussat imeq inuussutissalluunniit akoorutissanik navianartunik, tassa fluorinik PFAS-imik taaguutilinnik akoqarnersut misissuisitsisanngitsut sapaatit akunnerata massuma aallartinnerani oqaluttuarigatsigu, Inatsisartuni partiit arlallit mamiatsangaatsiarput.

Nunatsinnimi misissuisitsisoqartarnissaa pisariaqartoq ilisimartusartunit Naalakkersuisunut erseqqissaatigineqartareertaraluartoq misissuisitsisoqartanngilaq.

Tamatumalu isorineqarnera pissutissaqarluartoq, Inatsisartuni ilaasortaq Inuit Ataqatigiinneersoq Mariane Paviasen KNR-imut maanna oqarpoq.

- Stockholmimi isumaqatigiissummut sooq qangalili ilanngussimannginnerput paasinngilara. Imerlu navianartunik akoqannginneranik qularnaarisumik sooq misissuisitsisimannginnerput aamma pasinngilara. Tamanna pitsaanngilaq. Taamaammat kiisami iliuuseqarfigineqarmat qujanarpoq, Mariane Paviasen KNR-imut oqarpoq. Taanna Inatsisartut Eqqissisimatitsinermut Avatangiisinullu Ataatsimiititaliaanni aamma ilaasortaavoq.

SAMMISAQ NAATSUMIK

  • PFAS akoorutissanut per – aamma polyfluorilinnut assigiinngitsunut 12.000-init amerlanerusunut taagutaavoq
  • Taakku peqqissutsimut navianaaateqarsinnaasunik akuutissartaqartut, ilisimatusartut isumaqarput.
  • Aak PFAS-qarpallaarpat timi akiuussutissakillisinnaasoq, kolesteroleqarpallaalersinnaasoq, tartukkut issukkulluunniit kræftertoqalissutaasinnaasoq aamma naartup oqimaassusaanut sunniuteqarsinnaasoq, misissuinerit arlallit takutippaat.
  • Nannut Tunumiittut navianartunik akoorutissaqartaqaqisut, tassa PFAS-eqaqisut, ilisimatusartut ukiut qulit matuma siorna paasivaat.
  • Kalaallinik arnanik naartusunik tamatuma kingorna ilisimatusarluni misissuisoqallattaasarpoq, taakkualu aavat danskit arnat naartusut aavannut naleqqiullugu PFAS-eqarnerungaatsiartoq misissuinerit taakku takutippaat.
  • Nunatsinni nerisassat qanoq PFAS-eqartiginerannik misissuisitsinissaq pisariaqartoq, Issittup Siunnersuisoqatigiivisa ilisimatusartui ukiut pingasut matuma siorna erseqqissaatigaat.
  • Taamaakkaluartoq nunatsinni imeq inuussutissallu PFAS-eqarnersut oqartussat suli misissuisitsisalinngillat.
  • Misissugassanik tigusisoqarnissaanik suliniuteqartoqalersoq Kalistat Lund KNR-imut mailerluluni allappoq.  
Allisiguk

Ukiut 14-t matuma siornali siunnersuutigineqartoq – aatsaalli iliuuseqarfigineqartoq

Nunatta Stockholmimi isumaqatigiissummut ilanngunnissaa Inatsisartuni 2009-mili siunnersuutigineqartoq, Mariane Paviasen oqarpoq.

Stockholmimi isumaqatigiissut tassaavoq nunat tamalaat isumaqatigiissutaat, soorlu Danmarkip peqataaffigisaa. Inuit peqqissusaat illersorneqassasoq avatangiisillu akoorutissanik soorlu PFAS-inik sunnerneqassanngitsut tassani anguniagaavoq. Isumaqatigiissummi peqataasut akoorutissanik POP-inik, soorlu PFAS-inik atuiunnaarnissaannik aniatitsinermilluunniit annikillisitsiniarnermi iliuuseqaqataanissaannik piumasaqarfigineqarput.

Nunattali Stockholmimi isumaqatigiissummut ilanngunnissaanik siunnersuut itigartinneqarpoq, tamatumalu kingorna maannamut oqallisaaqqinnani. Inatsisartummi nunatta isumaqatigiissummut tassunga ilanngunnissaanik siunnersuut siorna ukiakkut ataatsimiinnerminni akueraat.

- Avatangiisinut naalakkersuisuusimasut arlaannaalluunniit tamanna pillugu iliuuseqarsimaneranngilakka, aatsaalli iliuuseqarfigineqarnera akuersaarneqarsinnaanngilluinnarpoq, Mariane Paviasen oqarpoq.

Qangalili nammineq aamma iliuuseqarsimasinnaanini aamma miserratiginngilaa.

Inatsisartut avatangiisinut ataatsimiititaliaanni ilaasortaallutillu Inuit Ataqatigiinni ilaasortatut politikeriuvutit nuimasoq. Naggueqatigiit inuit akoorutissanut navianartunut taakkununnga aarlerinaallisaagaanissaannut pisinnaasat tamaat iliorsimallutit isumaqarpit?

- Naamik. Stockholmimi isumaqatigiissummut ilanngunnissarput ukiaq aatsaat ataatsimiissutigaarput, tamannali aallarniutaavoq. Erngulli pitsaassusianik misissuisitsisalernissarput tulliuppoq, taanna oqarpoq.

Nunalerinermut, Imminut Pilersornermut, nukissiutinut Avatangiisinullu Naalakkersuisoq, Kalistat Lund (IA), ilaatigut nunatsinni imeq inuussutissallu PFAS-eqarnersut sooq qangalili misissuisitsisimannginnersugut apeqqutiginiarlugu oqaloqatiginiarsimagaluarparput, oqaluttuamilli uuminnga saqqummiitinnata pisinnaasimanani.

Misissuisitsisoqartalingajalerpoq, tamannali qaqugu pissava?

Nunatsinni imeq inuussutissallu PFAS-eqarnersut oqartussat misissuisitsilertortariaqartut, Mariane Paviasen isumaqarpoq. Nunatsinnili politikerit qanoq iliuuseqalertornissamut ilisimatusartunik naalaarnerunissaat pingaaruteqartoq, taanna aamma isumaqarpoq:

- Ilisimatusarnermut malinnaanerulertariaqarpugut. Tamatta ilisimatusarnermut malinnaanissamik ilisimatusarnermilu misissukkat navianartoqartut erseraangat massakkornit iliuuseqalertornerunissamik pisussaaffeqarpugut, taanna KNR-imut oqarpoq.

Taava erngup pitsaassusianik misissuisitsisoqartalernissaa naatsorsuutigissavarput?

- Aap. Engummi najoqqagassap navianartunik akoqanngineranik qularnaarisumik misissuisitsisoqartalernissaa naatsorsuutigineqassaaq.

Erngup pitsaassusianik misissuisitsisoqartalereernersoq nalunngiliuk?

- Ajoraluartumik naluara. Qanorli sumilu misissuisitsinissamik pilersaarusiortoqalereersoq ilimagaara.

Aamma atuaruk

Ritzau

Slovakiami præsidenti inuunerminik navianartoriorunnaarpoq

Eqqumiitsulianik saqqummersitsivissamut millioni kingulleq ukioq manna pissarsiarineqassaaq

Nunatsinniit Iqalunnut timmisartuussisoqartalissaaq