Aarlerinartoqarnera ilisimaneqarpoq.

Tunumi nannut peqqissutsimut navianartumik, PFAS-imik akoorutissaqangaatsiartut ukiut qulit matuma siorna paasineqarpoq.

Tamatuma kingunerisaanik nunatsinni arnat naartusut misissuiffigikulaneranit aavanni akoqangaatsiartoq paasineqarpoq.

Ukiullu pingasut matuma siorna Issittumi Siunnersuisoqatigiit ataanni ilisimatusartut nunatsinni inuussutissani ataatsimoortuni PFAS-ip annertussusaannik misissuisoqarnissaa pisariaqartoq erseqqissaatigaat.

Taamaakkaluartorli nunatsinni oqartussat nunatsinni imeq inuussutissalluunniit PFAS-imik akoqarnersut suli misissortanngilaat.

Tamanna akisussaassuseqannginnerujussuusoq, Inatsisartuni ilaasortaq aamma Eqqissisimatitsinermut Avatangiisinullu ataatsimiititaliami siulittaasup tullia, Nivi Olsen isumaqarpoq.

- Eqqoriarsinnaanngilara sooq. Isumaqarpunga naalakkersuisut tungaanniit iliuuseqartoqarsimannginnera innuttaasut peqqissusaannik salliutitsinnginnermik apeqqusiinerusoq, taanna KNR-imut oqarpoq..

Aarlerisaarinerit tusaaneqanngitsut

Aarhus Universitetip issittormiut peqqissusaannik ilisimatusarfiani Center for Arktisk Sundhedimi aqutsisup Ilisimatusarfimmilu professorip Eva Cecilie Bonefeld-Jørgensenip nunatsinni erngup misissorneqannginnerat eqqarsarnartoqartillugu sapaatip akunnerata aallartinnerani oqaatigaa:

- PFAS-inut tunngasut ukiuni 23-ni suliaraakka, akuutissallu navianaateqarnerat ukiorpassuarni mianersoqqussutigisareerparput. PFAS-illi peqqissutsimut qanoq navianaateqartiginerat inunnut paasititsissutigiuminaaqaaq. Aqqusinermi ikaartarfimmi qulleq aappalaartuutillugu inuit ikaassanngitsut nassuiaassinnaavatit. Akoorutissalli sunniutaat ukiut 20-t 30-lluunniit aatsaat qaangiukkaangata malugineqarsinnaanerat nassuiaatigiuminaatsorujussuuvoq. Pingaartumik akoorutissat nioqqutissiornermi innuttaasunillu atugaalluarsimagaangata, taanna KNR-imut oqarpoq.        

Nivi Olsenip (D) oqarnera naapertorlugu Inatsisartuni partiit Naalakkersuisunut kimigiisertariaqarput:

- Naalakkersuisunut suli sakkortunerusumik kimigiisernissatsinnut piffissanngorpoq. Piffissami tulliuttumi tamanna sammingaatsiassavarput.

Naalakkersuisullu suliaqarlutik aallartinngippata nammineq suliamik tigusiniarluni aamma erseqqissaatigaa.

- Iliuuseqartoqanngikkuni tamanna innuttaasunut eqquissaaq. Tamanna peqataaffigisinnaanngilara, taanna KNR-imut oqarpoq.

Iliuuseqartoqassasoq

Inatsisartuni Eqqissisimatitsinermut Avatangiisinullu ataatsimiititaliap siulittaasuata, Mala Høy Kúkop (S) akoorutissat peqqissutsimut ulorianartut siusinnerusukkut misissorneqarsimannginnerat aamma paasisinnaanngilaa:

- Ajornartorsiutaasut pillugit ilisimatinneqarnitta kingornatigut ilisimatinneqannginnerput soorunami toqqissisimananngilaq. Taamaammat imeqarnerput peqqissutsitsinnut peqqinnarnersoq peqqinnannginnersorluunniit akissusertinissarput isumaginiarparput, Mala Høy Kúko KNR-imut oqarpoq.

Akoorutissallu PFAS-it eqqartorneqangaatsiaraluartut Siumumi aamma oqallisigineqarpallaanngillat. KNR-imiillu ilanngutassiamik marlunngornermi saqqummersitsisoqarnissaata siorna ajornartorsiutaasut oqallisigineqarsimanngillat. Maannali iliuuseqartoqalissaaq:

- Gruppitsinni suli qaqinngilarput, kisianni maanna taamaaliussaagut. Tamatuma kingorna qanoq iliussanerluta paasiniassavarput, Mala Høy Kúko nassuiaavoq.

KNR-ip avatangiisinut naalakkersuisoq, Kalistat Lund (IA) isornartorsiuinermik saqqummiussivigaa. Taassuma ilanngutassiamik saqqummersitsinnginnermi apersorneqarnissaa periarfissaanngilaq.