ICC Ilulissani naapittut: Naggueqatigiit inuit siunissaat qanoq ippa?

ICC-mi ilaasortat aallartitaat aatsaavissuaq ataatsimiilerput, nunatsinnilu pissaaq.
Sara Olsvig ICC-mi tamarmi siulittaasuuvoq. ICC 14-nissaanik siorna juunimi ataatsimeersuarmat taanna siulittaasunngorpoq. Assi © : KNR/Johansinnguaq Olsen
Allattoq Teitur Larsen
juulip 17-at 2023 14:10
Nutserisoq Nathan Kreutzmann

Inuit Issittormiut Siunnersuisoqatigiiffiat (ICC), aallartitanik Ilulissani juulip 17-ianiit 19-iat ilanngullugu ataatsimiisitsilerpat, inuit issittumi sumi tamaaneersut naapissapput.

- Nunani tamalaani suliniuterpassuarni inuiaqatigiit ikittunik innuttallit ersarippallaanngillat, ICC-mi tamarmi siulittaasoq, Sara Olsvig oqarpoq.  

ICC 1977-mi pilersinneqaramili FN-imi aamma Issittumi Siunnersuisoqatigiinni sunniuteqarniarluni sorsuuteqartarpoq. Nunallu tamalaat akornanni isumaqatigiinniartoqartillugu naggueqatigiit inuit pingaartitaannik inunnut ataasiakkaanut sunniuteqartartunik ilanngussisarnissaq angusimavaat.   

Aallartitat Ilulissani naapikkunik nunat tamalaat akornanni isumaqatiginniartarnissani sammisat suut ilanngunneqartassanersut oqallisigissavaat.

ICC sulerisarpa?

Nunarpassuit akornanni pinngortitami plastikkimik mingutitsinnginnissamut isumaqatigiissusiorneq qaammatini kingullerni isumaqatigiinniutigineqartoq Sara Olsvigip peqataaffigaa.  

- Isumaqatigiinniarnernut peqataanerput pingaaruteqarpoq, plastikkimimmi mingutitsinerujussuaq nerisatsinnut ajoqutaalertarpoq pinngortitamullu pisarluni, Sara Olsvig oqarpoq.

Plastikkimik mingutitsineq naggueqatigiit inuit nerisarisartagaannik mingutitsisarnernut tunngaannanngilaq, kalaaliminertortarnermi kulturimut pingaaruteqaqisoq sunnerneqartarpoq.

ICC SUUA?

  • ICC Alaskami 1977-mi pilersinneqarpoq.
  • ICC tassaavoq nunat tamalaat akornanni naggueqatigiit inuit 180.000-it missaanniittut Alaskameersut, Canadameersut, Kalaallit Nunaanneersut Chukotkameersullu (Ruslandimi) sinnerlugit suliniaqatigiiffik.  
  • Nunat tamalaat akornanni Issittoq pineqartillugu, ICC Inuit pisinnaatitaaffiinik siuarsaanermik suliaqartarpoq.
  • ICC Issittumi Siunnersuisoqatigiinni ataavartumik ilaasortaavoq.

Ittoqqortormiini piniartut ilaqutaallu PFAS-imik mingutsitsiffiusuniit ungasikkaluaqalutik, mingutsitsissummik tamatuminnga aammikkut nunarsuarmi tamarmi akoqarnerpaanut ilaasut juulip aqqaneq-aappaanni saqqummiunneqarpoq.

Tunumiummi nannunik, arfernik kigutillinnik natsernillu peqqissutsimut akornutaasunik akoqangaartunik nerisaqartarnerat pissutaavoq.

Inuit peqqissutsimik akornuserneqarnissaat ernummatiginagu nerisassanik sungiusimasaminnik nerisaqaannarnissaat ICC-p suliniutigisaasa ilagaat.

- Nunanit allaniit eqqussanik nerisaqalerutta imaanngilaq peqqinnerulissasugut. Inuimmi nerisaminnik allanngortitsinerat sukkornermik allanillu nappaateqalertarnerat kinguneqartoq takusarparput, Sara Olsvig oqarpoq.

ICC-p isumaqatigiinniarnerni assigiinngitsuni, soorlu plastikkimik mingutitsinnginnissamik isumaqatigiissusiornermi peqataanera paatsuunganarsinnaasoq taassuma paasisinnaavaa, pissutissaqartorli siulittaasoq nassuiaavoq.

- Inuuniarnermi atukkat sunnerneqartarmata inuillu ataasiakkaat peqqissusaat pineqarmat isumaqatigiinniarnerni peqataasarpugut.

Aallartitat aatsaavissuaq ataatsimiittut

Nunatta Sara Olsvig siuttoralugu ICC-mi maanna siulittaasuutitaqarpoq. Tamanna siorna ataatsimeersuarnermi aalajangerneqarpoq.

Ilaasortat ukiut sisamakkaartumik ataatsimeersuaraangamik imminnut kiinarsillutik naapittarput, coronali pissutigalugu nittartakkakkut siorna ataatsimiittoqarpoq. Nunattalu siulittaasuutitaqarnerani naapittoqassasoq ilaasortat taamani isumaqatigiissutigaat.  

ICC-llu oqaluttuarisaanerani aallartitat siullermeerlutik ataatsimiinnissaat aalajangiunneqarpoq.

- Ataatsimiinnermi immikkut sammisaqartitsinerit tallimat ingerlanneqassapput, nunattalu ukiuni sisamani siulittaasuutitaqarnerani sammisat pingaarnerit isumaqatigiissutigisatta qanoq suleriuseqarfiginissaat oqallisigissavagut, Sara Olsvig oqarpoq.

Ilaasortat oqallisigisassaat tassaassapput imartat pillugit aqutsilluarneq, atortulersugaanikkut amigaatit, piniarneq isumannaatsumillu inuussutissaqarneq, nunat inoqqaavisa oqaasii kiisalu ICC-p aqunneqarnermigut aaqqissuussaanera.  

Ukiunik 50-inngortorsiorluni nalliuttorsiorneq

Aallartitat Ilulissani ataatsimiinnerat naammassippat alla aaqqissuussaq aallartissaaq.

ICC Saamit Siunnersoqatigiivilu suleqatigiillutik Arctic Peoples Conferencep ukiunik 50-inngortorsiorneranut atatillugu juulip 20-ani 21-anilu aaqqiissuussissapput. Issittup inoqqaavisa siullermeerlutik Christiansborgimi 1973-mi ataatsimiinnerat malunnartinniarlugu nalliuttorsiutigineqassaaq.

Ukiut 50-it ingerlaneranni susoqarsimanersoq peqataasussat oqallisigissavaat. 1973-miillimi pisoqarsimaqisoq, Sara Olsvig nassuiaavoq.

- FN nunat inoqqaavisa pisinnaatitaaffii pillugit nalunaarummik akuersivoq. Nunap inoqqaarpassui namminneq sinniisoqarfittaarput, soorlu inatsisartoqalerlutik naalakkersuisoqalerlutillu.    

- Issittumi pisut allanngorput. Sorsunneq nillertoq aqqusaarparput nunallu tamalaat akornanni politikki nutaaq maanna aqqusaarlutigu, Ruslandip Ukrainemik saassussinera pillugu taanna oqarpoq.

Ukrainemi sorsunneq pissutigalugu inuit Chukotkameersut Arctic Peoples Conferencemut peqataassanngillat.

ICC-ip Chukotkamiit ilaasortai aallartitat ataatsimiinnissaannit peqataasinnaagaluarput, sorsunnerli pissutigalugu nittartakkakkut peqataassapput.