Issittumi Siunnersuisoqatigiit unitsiarnerat: Nunap inoqqqaavinut pingaartumik kingunerluuteqartoq
- Annertuunik qulakkiigassaqarpoq. Issittumi Siunnersuisoqatigiillu siunissami ataannarnissaat pingaartorujussuusoq, ICC isumaqarpoq.
ICC-p siulittaasua, Sara Olsvig Issittumi Siunnersuisoqatigiit 1996-imi pilersinneqarnerminiilli aatsaat taama ilungersunartorsiortigisut pillugit oqarpoq.
Issittumi Siunnersuisoqatigiinni siulittaasuuffik ullumi nikippoq, Norgelu Rusland paarlallugu siulittaasuulerluni.
Norge maanna pingaaruteqarluinnartumik suliassaqalerpoq.
Issittumi Siunnersuisoqatigiinni nunanit ilaasortanit arfineq-pingasunit arfineq marluk Ruslandip Ukrainemut saassussineranut akerliullutik siunnersuisoqatigiinni sulinernit tamanit tunuarniarlutik siorna marsimi aalajangerput. Taakku Rusland kiserngorutsippaat Issittumi Siunnersuisoqatigiinnilu sulineq unitsikkallarlugu.
Naalli taama pisoqaraluartoq siunnersuisoqatigiit suli nunanit arfineq-pingasunit suli ilaasortaaffigineqarpoq – Rusland ilanngullugu.
Naallu sulineq ilaatigut aallartinneqaqqereeraluartoq, unitsiarnermi politikki pingaartumik nunap inoqqaavinut kingunerluuteqangaatsiartoq, ICC-p nunani tamalaani siulittaasua, Sara Olsvig isumaqarpoq.
Issittumi Siunnersuisoqatigeeqannginnerani annaaneqartussaq ernumassutigineqangaatsiartoq tassaavoq suleqatigiinneq immikkuullarissoq. Suleqatigiinnermik oqallittarfeqarpugut, taanna immikkkuullarilluinnartumik aaqqissuusaavoq, tassami naalagaaffiit nunallu inoqqaavi ataatsimoorlutik issiasarput.
Akimut suleqatigiinneq pingaaruteqartoq
Unikkallarnermik politikkimi pingaartumik nunap inoqqaavinit nunap killeqarfii akimorlugit inuusunit ilaatigut naggueqatigiinnit inunnit isornartorsiorneqarpoq.
Nittartakkatigut tusagassiorfik Altinget naapertorlugu tamanna Alaskami ataatsimeersuarnermi, Arctic Encountersimi siorna marsimi saqqummiunneqarpoq.
Unikkallarnermik politikki Sara Olsvigip oqarnera naapertorlugu siunnersuisoqatigiinnut ilaasut nunap inoqqaavisa suliniaqatigiiffii arfinillit tusaaniarneqaqqaaratik siunnersuisoqatigiit ilaasortaanit – Rusland minillugu akuerineqarpoq.
Unikkallarnermili ilisimasat aannaaneqartut pissarsiariniarnerat suliassartaqangaatsiartoq taanna oqarpoq.
- Silap allanngoriartorneranut, avatangiisinut avatangiisimillu illersuinermut nalinginnaasumut tunngatillugu nunap killeqarfii akimorlugit suleqatigiittoqarsinnaa Issittumi ineriartornermut pisariaqarluinnarpoq, Sara Olsvig oqarpoq.
Aniguisinnaanerup qulakkeernissaa
Taamaammat siunnersuisoqatigiit ajornartoornermik qaangiinissaat ICC-p pingaartuutippaa.
Issittumi Siunnersuisoqatigiit pingaaruteqarluinnarput, tassanimi Issittumi ineriartorneq, silap pissusianut aamma avatangiisinut tunngasut oqaloqatigiissutigineqartarlutillu naalagaaffiit akimorlugit suleqatigiittoqartarpoq, Sara Olsvig oqarpoq.
Issittumi Siunnersuisoqatigiit ataannarnissaat suliassat annerpaartarigaat Norgep aalajangiusimavaa.
Tamanna Norgemi naalagaaffiup allattaa nunanut allanut tunngasunut naalakkersuisoqarfimmeersoq, Eivind Vad Petersson Sermitsiaq.AG-mut oqarpoq.
- Europami sorsuttoqarujussuarnerani Issittumi Siunnersuisoqatigiit ataannarnissaannik isumaginninnissaq pingaarnerpaavoq.
Issittumi unammilligasssat aaqqinniarlugit suleqatigiinnerput ingerlateqqissavarput, aamma silap pissusia tunngavigalugu unammilligassanut aaqqiissutissanik nassaarniarnissaq kiisalu Issittumi najugaqartunut suleqatigiinnissamik suliniutinik pilersitsinissaq Issittumi Siunnersuisoqatigiit suliassaraat, taanna Sermitsiaq.AG-mut oqarpoq.
Norge ukiuni marlunni siulittaasuussaaq. Tamatuma kingorna Danmark Kalaallit Nunaallu 2025-mi siulittaasuuffeqalissapput.