Norge Issittumi Siunnersuisoqatigiinni siulittaasuuffimmik tigunnittoq: - Nalorninartorsiorpugut

Issittumi Siunnersuisoqatigiinni siulittaasuuffik Norgep Rusland kingoraarlugu ullumi sisamanngornermi tiguppagu siunnersuisoqatigiit ataannassanersut nalorninartoq, nunanut allanut tunngasunik Ilisimatusarfimmi ilisimatusartoq Rasmus Leander oqarpoq.

Allattoq Ann-Sophie Greve Møller

maajip 11-at 2023 13:04

Nutserisoq Hanne Petersen

Issittumi Siunnersuisoqatigiinni siulitaasuuffik Ruslandip ukiuni kingullerni marlunni tigummereerlugu Norgemut ullumi sisamanngornermi tunniuppaa.

Ataatsimiinneq Ruslandimi illoqarfimmi Salekhardimi pisussaagaluaq nittartakkakkut attaveqaatikkut pivoq.

Nunat Issittumi Siunnersuisoqatigiinni ilaasortat, tassa Canadap, USA-p, Finlandip, Norgep, Sverigep Danmarkillu ministerii nittartakkakkut attaveqaatikkut ataatsimeeqataanngillat.

Nunalli ilaasortat atorfilittaat taavalu nunap inoqqaavi pillugit suliniaqatigiiffiit aamma ilaasortaasuusut nittartakkakkut atteqavaatikkut ataatsimeeqataapput.

ISSITTUMI SIUNNERSUISOQATIGIIT SULERISUUPPAT?

Issittumi Siunnersuisoqatigiit Ottawami 1996-imi pilersinneqarput, naalagaaffiillu Issittumut qanittut arfineq-pingasut nunallu inoqqaavi pillugit suliniaqatigiiffiit arfinillit suleqatigiillutik ilaasortaapput.
Nunat Issittumi Siunnersuisoqatigiinni ilaasortat Ottawami nalunaarut naapertorlugu Issittumi ingammik atajuartussamik ineriartortitsinermut avatangiisinillu eriaginninnermut tunngasuni suleqatigiittussaapput.
Nunat arfineq-pingasut Issittumi Siunnersuisoqatigiinni ilaasortat tassaapput, Canada, Finland, Island, Norge, Rusland, Sverige, USA Danmarkilu, aamma Kalaallit Nunaat taavalu Savalimmiut Danmark aqqutigalugu.
Tamatuma saniatigut nunap inoqqaavi pillugit suliniaqatigiiffiit taavalu nunat allat, nunani tamalaani kattuuffiit suliniaqatigiiffiillu arlaannaannulluunniit attuumassuteqanngitsut alaatsinaattuullutik ilaasortaapput.
Nunat Issittumi Siunnersuisoqatigiinni ilaasortat ministerii ukioq allortarlugu ataatsimiittarput, taakkunanilu siulittaasuuffik nunamiit nunamut allamut ataatsimiinneranni tunniunneqartarpoq. Siulittaasuuffik nunanit ilaasortanit kingoraartaanneqartarpoq.

Allisiguk

Nunat arfineq-pingasut Issittumi Siunnersuisoqatigiinni ilaasortaapput, taakkunanngalu arfineq-marluk suleqataaniarunnaarlutik siorna marsimi aalajangermatali Rusland ilaasortani kiserngorummat siunnersuisoqatigiinni sulineq unikkallarpoq. Nunat suleqataajunnaarniarlutik nalunaartut Ruslandip Ukrainemik saassussineranut akerliunertik ersersinniarlugu taamaaliorput.

Issittumi Siunnersuisoqatigiit 1996-imi pilersinneqaramilli siunnersuisoqatigiit aatsaat taama nalorninartorsiortigisut, nunanut allanut tunngasunik Ilisimatusarfimmi ilisimatusartoq Rasmus Leander oqarpoq.

- Siunnersuisoqatigiit suliunnaarallarnerat kingunerluppoq. Silammi pissusia allanngoriartorunnaanngilaq, tamannalu pillugu ilisimatusarnerpassuit unipput, Nasiffimmi tassa Ilisimatusarfimmi nunanut allanut sillimaniarnermullu sammisaqarfiusumi pisortaq Rasmus Leander Nielsen oqarpoq.

Rusland ilaasortaajunnaassappat siunnersuisoqatigeeqarunnaarsinnaasoq

Nunanik arfineq-pingasunik, Rusland taakkunani ilaalluni, suli ilaasortaqarlutik, Issittumi Siunnersuisoqatigiit siorna marsimi erseqqissaatigaat.

Ukrainemili qaqugu sorsuttoqarunnaassanersoq nalunarmat Issittumi Siunnersuisoqatigiit nalorninartorsiorput.

Issittummi tamakkerluni 50 procentia, tassa Rusland, ilaasortaajunnaassappat siunnersuisoqatigeeqarsinnaanavianngitsoq, Issittumi Siunnersuisoqatigiiinni ilaasortat tamarmik isumaqarput.

- Issittumi Siunnersuisoqatigiit sorpassuartigut sulilluarput, Ruslandilu ilaasortaajunnaassappat sulilluarsinnaajunnaassapput. Massakkulli killiffiattut pisoqartillugu qanoq iliornissamik isumaqatigiissusiornikuunngillat, Rasmus Leander oqarpoq.

Aamma atuarukNorgep russit Issittup siunnersusoqatigiivini suli ataatsimeeqatigerusuttanngikkai

Issittumi Siunnersuisoqatigiit Norgep siulittaasuuffimmik tigumminninnerani tamanna ilumut anigussaneraat nalornarluinnartuusoq, Rasmus Leander nangippoq.

Naalagaaffiimmi allat anginerit ilaajunngitsoq Norgelli siulittaasuuffimmik ukiuni tulliuttuni marlunni tigussammagu qujamasunnartoq, taanna isumaqarpoq.

Naalagaaffiimmi anginerit ilaata, soorlu USA-p, siulittaasuuffik tigugaluarpagu nunani allani politikkikkut pisut siunnersuisoqatigiinni sulinermi qitiusorujussuanngussammata, siunnersuisoqatiinnilu taamaattoqannginnissaa siunertaavoq.

- Norgemi ilaasortaqatiminut allanut naleqqiulluni naalagaaffeeraammat nunani allani politikkikkut pisunut tunngasut aalajangiiffigisinnaanavianngilai. Taamaammat massakkut killiffiat eqqaagaanni siulittaasuuffimmik tigusisussamik allamik piukkunnarnerusoqanngitsoq isumaqarpunga.

- Oqanngilangali sulilluarnavianngitsoq. Issittumi Siunnersuisoqatigiit Norgemik siulittaasoqartillutik Ruslandimut tunngatillugu ajornakusoorneq pissutigalugu atorunnaarataannaapput, Rasmus Leander oqarpoq.

Norge piareersimasoq

Issittumi Siunnersuisoqatigiit nalorninartorsiorunnaarnissaat suliassamik pingaarnersarigaat, Norgep aamma piareersimaffigaa.

Norgep nunanut allanut naalakkersuisoqarfiani allattaaneq, Eivind Vad Petersson Sermitsiaq.AG-imut taama oqarpoq.

- Europami sorsuttoqartillugu Issittumi Siunnersuisoqatigeeqaannarnissaata qulakkeernissaa pingaarnerpaavoq.

- Issittumut tunngatillugu akimmiffeqarunnaarnissaq anguniarlugu suleqatigiiginnassaagut, Issittumi Siunnersuisoqatigiillu Issittormiunik silap pissusiata allanngoriartornera pillugu aaqqiissuteqarniarnermi suleqatiserinnittussaavoq, taanna Sermitsiaq.AG-mut oqarpoq.

Issittumi Siunnersuisoqatigiilli ataannarumaarnissaannik qulartoqarpoq.

Issittumi Siunnersuisoqatigiimmi Ukrainemi sorsuttoqalernerata kingornali suleqatigiikkunnaartut, Folketingimi ilaasortaq nunanullu allanut ministeriusimasoq Martin Lidegaard (B) nittartakkakkut nutaarsiassaqartitsivimmut Altingetimut siorna apriilimi allappoq.

EU-mi NATO-lu Issittumut tunngatillugu pingaarutilinnik aalajangiisuusalerumaartut, taassuma ilimagaa.

- Taamaammat Naalagaaffeqatigiit tamarmiusoq suleqatigiiffinni taakkunani marlunni akuunerusariaqartoq, taanna Altingemut aamma allappoq.

Danmarkip nunanut allanut ministeria, Lars Løkke (M) oqaloqatiginiarsimagaluarparput, oqaluttuamilli uuminnga saqqummiitinnata pisinnaasimanani. Issittumi Siunnersuisoqatigiit ullumi sisamanngornermi ataatsimiinnerat qanoq kinguneqassangatinneraa siunnersuisoqatigiillu ataannassangatinnerai, Lars Løkke aperiniarsimagaluarparput.

Nutaarsiassami kukkunermik nassaarsimaguit uunga allaffigineqarsinnaavugut.