Inuit Ataqatigiinnik qinersineq Kuannersuarni aatsitassarsiulersaarnerup unitsinneqarnissaanik qinersineruvoq.

Naalakkersuisut siulittaasuat, Múte B. Egede (IA), Inatsisartunut 2021-mi qinersinngilaattaa taama ersarissaavoq. Inuit Ataqatigiit taamanikkut qinersinermi ajugaapput.

Qinersernermiit qaammatit arfineq-pingasuinnaat qaangiummata, uranimut inatsisitaaq atuutilerpoq.

Inatsisitaarlu taanna Energy Transition Mineralsip aatsitassarsiulersaarneranik unittoortitsivoq, piiarnialersaagaaami uranitaqarmata.

Taamaammat Energy Transition Mineralsip nunarput Danmarkilu Danmarkimi isumaqatigiissitsiniartartunut suliassanngortippai, suliarlu taanna aallartinneqangajalerpoq.

Suliaq taanna Naalakkersuisunik ajornartorsiortitsissaqisoq, immikkut ilisimasalik taavalu FN-imi EU-milu siornatigut inatsisilerituujusoq Poul Hauch Fenger isumaqarpoq:

- Annilaangassutissaqaqaat. Kalaallit Nunaanni naalakkersuisoqataagaluaruma isumakuluttorujussuussagaluarpunga, taanna KNR-imut oqarpoq.

Tassa Energy Transition Minerals isumaqatigiissitsiniarnermi ajorsassaguni, taava Danmarkimiit nunatsinniillu milliardilikkuutaanik taarsiiffigeqqulluni aatsaat tamatuma kingorna eqqartuussivilersuiniarpoq.

Isumakuluutissaqaqaat

Aatsitassanulli naalakkersuisoq, Naaja Nathanielsen, Energy Transition Mineralsip nunatta aningaasaqarneranut sunniuteqarsinnaaqisumik taarsiiffigeqqulluni eqqartuussivilersuerataannaanissaanik isumakulunngilaq:

- Suliaq taanna suli nalunartoqaqimmat isumakulunngilagut. Isumakulunnissatsinnut pissutissaqarsorinngilara, taanna KNR-imut oqarpoq.

Aatsitassanut naalakkersuisoqarfiup pisortaa, Jørgen Hammeken Holm, suliaq taanna pillugu aamma isumakuluppasinngilaq. Tamanna siniuissutiginngikkini, taanna Politiken-imut oqarpoq.

Taakkuali isumakulunnginnerat, Poul Hauch Fengerip paasiuminnaatsippaa:

- Inatsisilerituummi Naalakkersuisut inatsisitaamik akuersinissaannik kajumissaarisut ilagisimagaluarpannga aamma isumakulussimassagaluarpunga. Taakkumi aningaasarpassuarnik maanna taarseeqquneqarput.

Inatsit iluatsitaavallaarpasittoq

Ajugaanissartik ilimagigitsik inatsisinillu unioqqutitsinatik inatsisiliorsimallutik, naalakkersuisoqarfik isumaqarpoq.

Taamatulli eqqarsarneq Naalakkersuisut akornutigisinnaagaat, Poul Hauch Fenger oqarpoq.

Kuannersuarnummi tunngatillugu uranimut inatsit iluatsitaavallaarpasittoq, taanna isumaqarpoq. Taamaattoqarsimasorlu isumaqatigiissitsiniartartut nalilerpassuk ajorluinnassaaq.

Inummummi suliffeqarfimmulluunniit ataasiinnarmut inatsisiliaasoq isumaqatigiissitsiniartartut eqqartuussiviulluunniit nalilerpassuk, inatsit taamaattoq inatsinik unioqqutitsilluni atuutilersinneqarsimasutut isigineqartartoq, taanna nassuiaavoq.

- Inatsisip uuma Kalaallit Nunaanni politikkikkut sammivileeruttorfimmi naammassineqarnera nalaatsornerinnaanersoq immitsinnut aperaagut. Taava piviusut qissimigaarlugit taamaassimanavianngitsoq oqaannartariaqarpugut, Poul Hauch Fenger oqarpoq.

Aningaasaleerusuttut qimarraterataannaasut

Kuannersuarni aatsitassarsiulersaarneq pillugu suliaq una aningaasaleerusuttut tusaamanerlulersinnavaat.

Suliarmi taanna aningaasaleerususinnaasut qimarratilersillugit ileqqunik qulalersitsisinnaasoq, Poul Hauch Fenger isumaqarpoq:

- Kalaallit Nunanni inatsisiliortarneq politikkikkullu aalajangiisarnerit ima ippata, inatsisiliassat sulifeqarfiutilinnut neriorsuutaareersut naammassineqaratik, taava aningaasalerujussuarusussinnaasut Kalaallit Nunaat alarsinnaavaat.