Inuit Ataqatigiit: Siuttunngussagutta Kuannersuarni suliniut unitsissavarput
Inuit Ataqatigiit qinersereernermi pissaanermik tingummiaqalissagaluarunik Kuannersuit pillugit isummereerput. Taakkua suliniut assortuussutaasoq oqaluttuaannanngortikkusuppaat.
- Inuit Ataqatigiinnit Kuannersuarni aatsitassarsiortoqannginnissaa anguniagaraarput, taamaattumik pilersaarutip taassuma unitsinneqarnissaa inuit Inuit Ataqatigiinnik taasinermikkut naatsorsuutigissavaat qularutigissanagulu, Múte Bourup Egede KNR-imut oqarpoq.
Kuannersuarni suliniut pillugu paasissutissat piviusut:
- Kuannersuit Narsap kilometerinik 7,5-inik ungasitsigisumi avannarpasissortaaniippoq.
- Aatsitassarsiorfik asimi 700 meterinik qutsitsigisumiipppoq.
- Greenland Minerals aatsitassarsiornissamut akuerineqassanersoq - qaqugu tamanna pissanersoq ilisimaneqanngilaq.
- Greenland Mineralsip aatsitassarsiorfk ukiuni 37-ni piiaaffiginiarpaa.
- Aatsitassarsiorfiup piiaaffigineqarnerani nunaqavissunik 328-nik suliffissaqartitsisoqarsinnaassasoq naatsorsuutigineqarpoq.
- Aatsitassarsiorfik qaqutigoortunik ilaatigut uranimik thoriumimillu saffiugassaqarpoq.
- Aatsitassarsiorfik saffiugassiassamik ukiumut millionit tonsit pingasut missaannik piiaaffiusassaaq.
- Ukiuni 37-ni aatsitassarsiornermit sinnikut 111 millionit tonsiussapput qaarsorlu (qaarsumit piiarneqartumit sinnikut ) 111 millionit tonsiussalluni.
Tusarfik: Pinngortitaleriffik aamma Nationalt Center for Miljø og Energi, IPN-iliaq.
Kuannersuani misissuinissamut akuersissummut tapiliussami piiaanissamut qinnuteqaat Naalakkersuisut sumilluunniit tunngaveqanngitsumik itigartissinnaagaat allassimavoq. Taamaammat suliniut unitsinneqaraluarpalluunniit nunatta avataaniit isigineqarneq ajortissanngitsoq Inuit Ataqatigiit siulittaasuat isumaqarpoq.
- Ilassummi isumaqatigiissutaasumi ersarilluinnartumik ersarissarneqareernikuuvoq politikkikkut aalajangernikkut akuersissutaat taanna atorunnaarsinneqarsinnaasoq. Taamaammat nunatta avammut tatiginaasusaanik innarliissanersoq naatsorsuutiginngilara, Múte Bourup Egede oqarpoq.
Isumaqatigiissummut tapiliussaq 2010-meersoq naapertorlugu Namminersorlutik Oqartussat Kuannersuarni aatsitassarsiorusuttunut itigartitsissagaluarunik taarsiinissaminnut akisussaaffeqanngillat.
Siumut isummeqqugaa
Partii nunatsinni anginerpaaq Siumut, Kuannersuarni aatsitassarsiorusuttut aatsitassanut inatsisip piumasaqaatai unioqqutinnagit piiaasinnaassagaluarpataluunniit qinersineq suliniullu pillugu tusarniaaneq juunip aallaqqaataani naammassitinnagit isummernianngitsoq siulittaasuat Erik Jensen KNR-imut siusinnerusukkut oqarpoq.
- Tusarniaanerit suli ingerlatillugit siorngerlugit arlaatigut oqareernianngilanga, ilisimatuut assigiinngitsorpassuit tusarniaanermi maannakkut akissuteqarnissaat qanoq inissisimanersoq takoqqaarusuppara, Siumup siulittaasua, Erik Jensen, KNR-imut oqarpoq.
Tamanna qinersisartunut eqqunngitsumik oqariartuutaasinnaammat suliniummut assortuussutaasumut qanoq isumaqarneq qinersineq sioqqullugu qinersisartut paasereertariaqaraat illuatungiliuttut siulittaasut isumaqarpoq.
AAMMA ATUARUK Siumut Kuannersuit suneqassanersut suli isummerusunngitsoq
- Innuttaasut ersarissuliorfigineqartariaqarput oqarfigalugit: Kuannersuarni aatsitassarsiornissaq unitsinniarparput imaluunniit unitsinnianngilarput. Innuttaasut taasinissaminni apeqqutit taakku marluk ilisimasariaqarpaat, kingornami akerliusutut nipeqartunik taasisimagaluariarlutik akuersinissaat pissagaluarpat qinersisartunut tamanna eqqunngitsumik oqariartornerusussaammat, Múte Bourup Egede oqarpoq.
Taanna aatsitassanut 2016-imiit 2018-imut naalakkersuisuuvoq.
