Siumut Kuannersuit suneqassanersut suli isummerusunngitsoq
Kuannersuarni suliniut assortuussutaaqisoq qanorluunniit pisoqaraluarpat unitsilluinnarneqassasoq illuatungiliuttuni manna tikillugu annersaat Inuit Ataqatigiit isumaqarput.
Naalakkersuisoqataajunnaaqqammertut Demokraatit aatsitassanut inatsit malinneqarpat piumasaqaataasullu naammassineqarsinnaappata Kuannersuarni saffiugassanik qaqutigoortunik uranitalinnik piiaasoqarsinnaanera tapersersorpaat.
Nunatsinni partiini anginerpaaq, Siumut, suliniummut qanoq isumaqarnerluni suli aalajanginngitsoq siulittaasuat Erik Jensen oqarpoq.
AAMMA ATUARUK Siumut ataatsimiititsinissanik suli kinguartitseqqusivoq
Kuannersuarnimi suliniutip aatsitassanut inatsisip piumasaqaatai naammassisinnaagaluarpagilluunniit nunatsinni partiini anginerpaap suliniummut qanoq isummissanerluni naluaa.
Taamaalilluni inatsit aatsitassarsiorusuttunit naammassineqaraluarpalluunniit Kuannersuani piiaasoqalissanersoq qaqqarluunniit nikisinneqanngilluinnassanersoq siulittaasup akisinnaanngilaa.
Kuannersuarni suliniut pillugu paasissutissat piviusut:
- Kuannersuit Narsap kilometerinik 7,5-inik ungasitsigisumi avannarpasissortaaniippoq.
- Aatsitassarsiorfik asimi 700 meterinik qutsitsigisumiipppoq.
- Greenland Minerals aatsitassarsiornissamut akuerineqassanersoq - qaqugu tamanna pissanersoq ilisimaneqanngilaq.
- Greenland Mineralsip aatsitassarsiorfk ukiuni 37-ni piiaaffiginiarpaa.
- Aatsitassarsiorfiup piiaaffigineqarnerani nunaqavissunik 328-nik suliffissaqartitsisoqarsinnaassasoq naatsorsuutigineqarpoq.
- Aatsitassarsiorfik qaqutigoortunik ilaatigut uranimik thoriumimillu saffiugassaqarpoq.
- Aatsitassarsiorfik saffiugassiassamik ukiumut millionit tonsit pingasut missaannik piiaaffiusassaaq.
- Ukiuni 37-ni aatsitassarsiornermit sinnikut 111 millionit tonsiussapput qaarsorlu (qaarsumit piiarneqartumit sinnikut ) 111 millionit tonsiussalluni.
Tusarfik: Pinngortitaleriffik aamma Nationalt Center for Miljø og Energi, IPN-iliaq.
- Tusarniaanerit suli ingerlatillugit siorngerlugit arlaatigut oqareernianngilanga, ilisimatuut assigiinngitsorpassuit tusarniaanermi maannakkut akissuteqarnissaat qanoq inissisimanersoq takoqqaarusuppara, Siumup siulittaasua, Erik Jensen, KNR-imut oqarpoq.
Suli eqqartorluanngikkaat
Taanna siulittaasutut nammineq isummerusunngilaq, partiillu ataatsimeersuarnermi anguniagai aallaavigalugit suliniarluni oqarpoq. Partiimili ilaasortat siorna novembari naasoq ataatsimeersuaramik, Kuannersuarni suliniut eqqartorluarsimanngikkaat taassuma nassuerutigaa.
- Ilutsinni eqqartorluarnera suli annertunerusariaqarpoq. Ataatsimeersuarnermi suliniut taanna kisiat pillugu eqqartuinerput annikippallaarsimasoq nassuerutigisinnaavarput. Taamaattumik ilutsinni qanimut eqqartuilluarnitsigut isummersorfiginissaa ingerlateqqaalaartariaqaripput isumaqarpunga, Erik Jensen oqarpoq.
Siumut siorna ataatsimeersuarami Kuannersuarni Killavaat Alannguanilu aatsitassarsiorsinnaaneq peqqissutsimut pinngortitamullu akornusiinngippat aningaasarsiutaalertariaqartut anguniakkamini allappai.
Kuannersuarni suliniut maannakkumuugallartoq juunip aallaqqaataata tungaanut tusarniaassutigineqarpoq. Partiillu siulersuisuuneri tusarniaanermi akissuteqaatit atuareertinnagit suliniut qanoq isumaqarfiginerlugu, siulersuisuunerit aalajangereeernianngillat.
- Maannakkumuugallartoq tusarniaanermi akissuteqaatit utaqqeqqaarniarlutigit isummeqqavugut, ilisimatuussutsikkut paasisimasat annertunerusariaqartut isumaqaratta, Erik Jensen oqarpoq.
Siumup qineqqusaarutiginikuusani pingarnerit qineqqusaarutigeqqissagai taanna oqarpoq. Taakkua tassaapput: Aalisarneq, takornariaqarneq, aatsitassarsiorneq inuussutissarsiutillu allat.
