Aatsitassarsiutileqatigiiffik Kuannersuarni aatsitassiornissap unitsinneqarnera pillugu milliardinik taarseeqqusisoq
Kalaallit Nunaata Danmarkillu australiamiut aatsitassarsiutileqatigiiffiat, Energy Transition Minerals isumaqatigiissitsiniarnermi suliami naapittussanngorpaat. Politiken taama allaaserisaqarpoq.
Aatsitassarsiutileqatigiiffik, Greenland Minerals Energymik taaguuteqarsimasoq Namminersorlutik Oqartussat danskillu naalagaaffiat isumaqatigiissitsiniarnermik suliassanngortinniarai siorna upernaakkut saqqummiunneqarpoq.
Inatsisartuni amerlanerussuteqartut Kuannersuarni aatsitassanik qaqutigoortunik piiaanissamut pilersaarutinik atorunnaarsitsiniarlutik 2021-mi aalajangernerisa kinguneranik tamanna pivoq.
Ingammik aatsitassarsiornermi piiakkat saniatigut qinngornernik ulorianartortallit uranimik akoqartut piiarneqarnissaat pissutigalugu sumiiffimmi pinngortitaq, uumasut inuillu pillugit oqallittoqangaatsiarlunilu ernumassutaavoq.
Aatsitassarsiutileqatigiiffik Energy Transition Minerals misissueqqaanerminut milliardilikkaanik atuisimavoq.
Aatsitassanut naalakkersuisoqarfiup pisortaata, Jørgen Hammeken-Holmip suliassanngortitsineq ernumassutiginagu, Politikenimut oqaatigaa.
- Tamanna pissutigalugu sininneq ajulertaanngilanga. Suliffeqarfiit soorlu australiamiut naaalakkersuisunut suliassanngortitsineratulli ittumik suliassanngortitsisoqartarnera taarsiiffigineqangaatsiarnissamillu piumasaqartarnerat nalinginnaasuuvoq.
Aviisip allaaserisaa naapertorlugu suliami eqqartuussissuserisunut aningaasartuutit pingajorarterutaat Danmarkip akilissagai Danmarkip nunattalu isumaqatigiissutigaat.