Inissiinissamut suliani kalaallinut ilaqutariinnut misissuutigineqartartut maanna atorunnaarsinneqartut

Misissuutit atorneqarunnaarnissaanut inatsit nutaaq taasissutigineqaqqammeerpoq.

Allattoq Ann-Sophie Greve Møller

apriilip 25-at 2025 14:42

Nutserisoq Karla Heilmann, Connie Fontain

Ukiunik arlalinnik sivisussuseqarpoq, isumasioqatigiinnerit qassiit ataatsimiititanullu apeqquterpassuit, taamaattorli Danmarkimi kalaallit meeraannik allamut inissinneqarsimasunut suliat pillugit nutaamik inatsiseqalerpoq.

Inatsit Folketingimi sisamanngormat akuersissutigineqarpoq. Danmarkimi kalaallinut ilaqutariinnut angajoqqaanik misissuummik (FKU) isornartorsiorneqangaatsiartumik atuisarnerannik unitsitsinissamik siunertaqarpoq.

Misissuutimmi kalaallit kuturiannut tulluarsagaanngillat, taamaattumik immikkut ilisimasallit, politikerit suliaqartullu arlallit kalaallit meerartaannik allamut inissiisarnerit qanoq kukkusumik tunngaveqartigarneri pillugit apeqqusiinikuupput.

ANGAJOQQAAT KALAALLIT MEERARTAASA ALLAMUT INISSINNEQARATARSINNAANERANNIK DANMARKIMI KOMMUNIT NALILEERIAASIISA ISORNARTORSIORNEQARNERAT NAATSUMIK

Ilaqutariit kalaallit Danmarkimiittut meerartaat allamut inissitat ilaqutariit qallunaat meerartaasa allamut inissitaasut tallimariaatigaat, VIVE (Det Nationale Forsknings- og Analysecenter for Velfærd i Danmark) nalunaarusiamini 2022-meersumi allappoq.
Danmarkimi kommunit isumaginnittoqarfiini kalaallit meerartaasa allammut inissinneqaratarsinnaanerannik suliat kalaallit kulturiannik oqaasiinillu eqqarsaatiginninnani suliaasut taamaannerallu kalaallit angjoqqaat paatsoorneqarnerannik taakkualu pigiliutiinnakkanik isumaqarfigineqarnerannik kinguneqarsinnaasut, VIVE-p nalunaarusiamini 2023-meersumi allappoq.
Kalaallit angajoqqaat meeraasa allamut inissinneqaratarsinnaanerannik Danmarkimi kommunit angajoqqaat piginnaasaannik nalileeriaasii (FKU) aamma isornartorsiorneqarput. Nalileeriaatsit taakkua nunani killerneersut kulturiannut ileqquinullu naleqqussaagaanerat isornartorsiorneqarnerinut tunngavilersuutigineqarpoq.
Naalagaaffik ukiuni pingasuni agguarlugit atugassatut 7,8 millionit koruuninik Danmarkimi kalaallit meerartaannik allamut inissiinissamik naliliiniarnermi angajoqqaat kulturiat oqaasiilu eqqarsaatigalugit apersorneqartarnissaannut taamaaliornermullu nutaanik najoqqutassiornissamut illikartitsivoq.
Nalilersueriaatsinik nutaanik ineriartortitsisoqarnissaanik Folketingimi ilaasortat nunatsinneersut marluk, IA-meersup Aaja Chemnitzip aamma Naleqqameersup Aki-Matilda Høegh-Damip, Folketingimi isumaqatigiinniutigineqarnerani piumasarereerallu taamaaliorput.
Angajoqqaanik nalilersueriaaseq ilaqutariinnut kalaallinut Danmarkimi najugalinnut qallunaat atugaat, atorunnaarsinneqarnissaanut qallunaat naalakkersuisui inatsisissamik siunnersuummik saqqummiussisamaartut, qallunaat isumaginninnermut ministeriata Sophie Hæstorp Andersenip januarimi nalunaarutigaa. Taarsiullugu VISO-p ataaneersunik kalaallit oqaasiinik kulturiannillu immikkut ilisimasalinnik sulisoqatigiinnik immikkoortunik, kommunit atuisussanngortinneqassapput.
Suleqatigiit immikkoortuttaaq FKU atorlugu avataanut inissiisarsimanerit suliarineqartarsimasut suli ingerlasut misissuiffigissavaat. Tassa suliat 460-init ikinnerunngitsut.
Inatsisissatut siunnersuut Folketingimi sisamanngornermi taasititsissutigineqarpoq, Maajillu aallaqqaataani atuutilersinneqassaaq.

Allisiguk

Taarsiullugulu Danmarkimi nuna tamakkerlugu siunnersuinermik suliaqarfiup (VISO) ataani kalaallit oqaasiinik kulturiannillu immikkut ilisimasaqarfimmik pilersitsisoqarpoq, taassuma misissuutit taarsissavai. Tamatuma saniatigut inissiinermi suliat 460-it FKU atorlugu suliarineqarsimasut ilisimasaqarfimmit misissuiffigineqassapput.

- Suliaq ilungersunarsimavoq. Qanoq ineriartornissaa pissanganarlunilu qilanaarnarpoq, Folketingimut ilaasortaq, Naleqqameersoq, Aki-Matilda Høegh-Dam oqarpoq.

Inuit Ataqatigiinnit, Aaja Chemnitzip isumaqatigaa:

- Alloriarneq angillunilu pingaaruteqarpoq. Ilaatigut nunat inoqqaavisa inatsisitigut isumannaatsuunissaat ILO-mi isumaqatigiissut naapertorlugu akuerineqarlutik nunami tamarmi inatsisinut siullermeertumik allanneqarmata, folketingimut ilaasortaq oqarpoq.

Inatsit malinnaaviginiaraa

Aaja Chemnitzili “mianersortumik neriuuteqarpoq”. Inatsimmi nutaaq tuaviortumik suliarineqartoq pillugu apeqquterpassuaqarnikuuvoq.

- Kukkusumik tunngaveqarluni meeqqamik inissiinermi suliat uku meeqqap angerlaqqipallanniissaa pillugu sukkasuumik isumagineqarnissaannut naammattunik isumaginnittoqarnissaata qulakkeerneqarnissaa aporfeqartussaassaaq, IA-mit politikeri oqarpoq.

Tamatuma saniatigut Danmarkimi inissinneqaqqaannartussanut kalaallinik ilaqutarsianik amerlanerusunik qulakkeerisoqarnissaata ukkatarineqalernissaa pingaaruteqarnerarpaa.

Aamma atuarukInatsisissatut siunnersuut isornartorsiorneqartoq: - Angajoqqaarpassuit annikilliorput

Aki-Matilda Høegh-Damilu inatsisip qanoq ineriartorneranik politikerit alapernaattariaqartut isumaqarpoq.

- Inatsit periarfissikkusuppara. Ilorraap tungaanut alloriarnerullunilu ilippanaaterpassuaqarpoq.

- Kisianni kikkut VISO-mi sulilersinneqarnissaat aamma FKU-mi iliuuserineqartut pinngitsoortinniarlugit taakku iluamut kalaallit oqaasiinik kulturiannillu ilisimasaqarlutillu tunuliaqutaqassanersut, taanna oqarpoq.

Taassuma danskit isumaginninnermut ministeriata, Sophie Hæstorp Andersenip inatsit qanoq atuutilersinneqarnera pillugu Kalaallit Nunaannut ataatsimiititaliamut aamma Isumaginninnermut ataatsimiititaliamut ingerlaavartumik paasissutissiisarnissaa piumasaqaatigaa.

Illit isummat pingaartittaqaarput. Nutaarsiassaq pillugu isorisat nersualaarinerillu uani tikilluaqquagut.