Danmarkimi kalaallit meerartaannik inissiisarnermut tunngasoq Folketingimi oqaluuserineqaqqippoq. Inatsisissatut siunnersuut angajoqqaat piginnaasaannik misissuissummik (FKU) kalaallinut ilaqutariinnut atuisarnermik atorunnaarsitsisussaq sapaatip akunnerani matumani politikkikkut oqaluuserineqaqqippoq.

Inatsisissatut siunnersuut danskit kommuniinut kalaallit meerartaannik inissiinissamut suliani kalaallit oqaasiinik kulturiannillu immikkut ilisimasalimmik, Den Nationale Videns- og Specialrådgivningsorganisationip (Danmarkimi nuna tamakkerlugu siunnersuinermik suliaqarfiup aaqq.) (VISO) ataaniittumik atuisussanngortitsissaaq, taannalu angajoqqaanik misissuummik assuarineqartumut taarsiissalluni.

Tamatuma saniatigut immikkut ilisimasaqarfiup inissiinermi suliat maannakkut ingerlanneqartut misissussavai. Suliat 460-it pineqarput.

- Inatsisissatut siunnersuut nunatta tungaaniit piffissammi matumani pingaarnerpaavoq, suliarlu tamanna qanilluinnartumik malinnaaffigaarput, folketingimut ilaasortaq, IA-meersoq, Aaja Chemnitz oqaaseqartarfimmit oqarpoq.

Folketingimut ilaasortaq, Naleqqameersoq Aki-Matilda Høegh-Dam isumaqataavoq:

- Inatsit una pingaaruteqarluinnarpoq, taamaammat danskit naalakkersuisui inatsimmik qanimut suleqatigisinnaagatsigit Naleqqamiit nuannaarutigaarput, taanna oqarpoq.

Angajoqqaat annikilliortut

Politikerilli danskit isumaginninnermut ineqarnermullu ministeriannut, Sophie Hæstorp Andersenimut (Socialdemokratiet) inatsit nutaaq pillugu arlalinnik apeqqutinik aamma nassiussipput.

Meeraq inissinneqassanersoq kommunalbestyrelsimit suli aalajangerneqartartussaanera ilaatigut ernumassutigineqarpoq. Inissiineq taakku namminneq aalajangeeqataaffigereernikuuaat.

Laila Berthelsenilu inissiinerni suliani illersuisutut aamma peqatigiiffimmi MAPI-mi siulittaasutut qanimut malinnaaffiginnissimasoq aperigaanni taassuma inatsisissatut siunnersuut takoqqaaramiulli akuersaanngilaa. Taassuma Folketingimi oqallinneq minutsinik qulinik sivisussuseqartoq malinnaaffigiartorpaa.

- Siunnersuut kalaallit meerartaannik inissiinermi suliani nalinginnaasumik illersuinngilaq, taanna oqarpoq.

Laila Berthelsen (saamerleq) aamma Keira Kronvold (talerperleq), meeqqaminik arsaarneqarsimasoq Christiansborgimut inatsisissatut siunnersuutip oqallisigineqarneranut malinnaajartorput. Assi © : KNR/Ann-Sophie Greve Møller

Laila Berthelsenip suliat maannakkut ingerlasut FKU-mik atuiffiusimasut VISO-mi immikkut ilisimasaqarfimmit kisimik misissorneqarnissaat ilaatigut isornartorsiorpaa.

Taassumami pinngitsaaliissummik meeravissianngortitsinermi suliaasimasut ataavartumik inissinneqartussanngortitsinermi suliat qaqinneqaqqittariaqarsorai.

- Angajoqqaarpassuit pinngitsaaliissummik meeravissianngortitsinermi suliaqarfigineqarsimasut maannakkut annikilliorluinnarput, taakkumi pillugit suliaq qaqinneqaqqissinnaanngillat, taanna oqarpoq.

Akerliliinissamut periarfissaqassasoq

Isornartorsiuineq tamanna peqatigiiffimmi Sila 360-imi kalaallinut ilaqutariinnut inatsisitigut isumannaatsuutitsinissamik suliaqartumi siulittaasup, Tina Naamansenip kalaallinut ilaqutariinnut inissiinermi suliani aamma illersuisimasup aamma isumaqatigaa.

Inatsisitigullu isumannaatsuuneq innarlerneqangaatsiartoq – aamma inatsisisissatut siunnersuummi, Tina Naamansen inatsisilerituutut ilinniarsimasoq isumaqarpoq.

- Inatsisitigut suliaqartunik sulianik ukuninnga misissuisoqassasoq ukiuni arlalinni oqaatigisarparput, taanna oqarpoq.

Tina Naamansen aalajangiisinnaagaluaruni immikkut ilisimasaqarfiup saniatigut inatsisinik suliaqartunik aamma misissuisoqartariaqaraluarpoq.

- Angajoqqaat meeqqaminnik arsaarneqarsimasut akerliliinissamut periarfissaqartariaqarlutillu tungiminnik nassuiaateqarsinnaasariaqarput. Maannakkutut itsillugu tamanna periarfissaanngilluinnarpoq. Suliat suliarineqannginnissaminnut peqqissaartumik misissuiffigineqanngilluinnartarput, taanna oqarpoq.

Tina Naamansenip tamatuma saniatigut immikkut ilisimasallit VISO-mi immikkut ilisimasaqarfimmi ilaasussat aamma apeqquserpai. Suliaqartut eqqortut inatsimmik nutaamik suliaqarnermut ilaatinneqarsimanngitsut taanna isumaqarpoq.

Isornartorsiuineq tamanna Laila Berthelsenip aamma eqqaavaa.

- Tamanna tapersersinnaanngilarput, Tina Naamansen oqarpoq, ilanngullugulu inatsisissatut siunnersuut “kulturikkut uniuinerunerarpaa”.

- Aallaqqaammulli eqqortumik iliortoqarsinnaagaluarpoq, inatsisitigullu isumannaatsuunermik pisariaqartinneqartumik qulakkeerinnittoqarluni, taanna oqarpoq.

Ilungersuussiinnassasoq

Keira Kronvold pinngitsaaliissummik meeqqaminik arsaarneqarsimasut ilagaat, taanna Folketingimi marlunngornermi oqallittoqarnissaanut malinnaajartorluni aamma orniguppoq.

Taassuma pania Zammi siorna novembarimi pinngitsaaliissummik arsaarinnissutaavoq. Oqaluttuaq tamanna Sermitsiap siusinnerusukkut saqqummiunnikuuaa.

- Ernumassuterpassuaqarpunga. Kisianni ilungersuutiginneqqinnissannut ersissuteqanngilanga, taanna oqarpoq.

Keira Kronvold panini angerlarteqqinniarlugu ilungersuutiginnippoq, taassumalu suliaq eqqartuussivimmut annguteqqammerpaa. Taassumali pania pinngitsaaliissummik inissinneqaqqaannassasoq eqqartuussiviup nalilerpaa.

Suliap Danmarkimi eqqartuussisuuneqarfimmit suliarineqarnissaa tullinnguuppoq.

Taassuma panini Zammi sapaatip akunneranut akunnermi ataatsimi ullumikkut najortarpaa. Zammip qatanngutaasa Keira Kronvold najoqatiginerani qaammammut ataasiarlutik takusinnaatitaavaat.

Naallu inissiinermi suliat maannakkut ingerlasut qaqinneqaqqinnissaat arlalinnut neriuuteqalersitsigaluartoq Keira Kronvoldimut neriuuteqartitsivallanngilaq.

- Kiap suliamik uannut tunngasumik naliliinissaa apeqqutaavoq. Iluatsitsivallaanngilagut, Keira Kronvold oqarpoq.

Inatsisissatut siunnersuut Folketingimi apriilip ulluisa 24-anni sisamanngornermi pingajussaaneerneqassaaq.