Folketingimi ilaasortat inatsisissatut siunnersuut pillugu: Kingusinaannginnermit ajunnginneruvoq

Folketingimi ilaasortat inatsisissatut siunnersuut nutaaq danskit kommuniisa angajoqqaanik misissuummik isornartorsiorneqangaatsiartumik kalaallinut ilaqutariinnut atuisarnerannik unitsitsisussaq taperserpaat.

Allattoq Ann-Sophie Greve Møller

marsip 05-at 2025 14:38

Nutserisoq Connie Fontain

Piffissanngorpoq.

Danskit politikeriisa inatsisissatut siunnersuut nutaaq danskit kommuniisa angajoqqaat piginnaasaannik misissuissutigisartagaannut (FKU) isornartorsiorneqangaatsiartumut Danmarkimi kalaallinut ilaqutariinnut atorneqartarunnaarsitsisussaq tallimanngormat oqaluuseraat. Inatsisissatut siunnersuutip folketingip ataatsimiittarfiani siullermeerneqartup isornartorsiorneqangaatsiartoq FKU taarsissavaa.

Danskit isumaginninnermut ineqarnermullu ministeriat, Sophie Hæstorp Andersen (S) aalajangiisinnaaguni danskit kommunii kalaallit oqaasiinik kulturianillu immikkut ilisimasaqarfimmik kalaallit meeraannik inissiinissamut atuinissartik pisussaaffigilissavaat.

FKU-p, danskit kulturiannik tunngaveqartup kalaallinut ilaqutariinnut atorneqartarnera ukiuni arlalinni isornartorsiorneqangaatsiarpoq.

Kalaallit meerartaannik angerlarsimaffiup avataanut inissiiniarnermi nalilersueriaatsinik isornartorsiuineq

Kalaallit Danmarkimi najugaqartut meerartaasa angerlarsimaffimmik avataanut inissinneqartarnerat danskit meerartaannut naleqqiullugu tallimariaammik qaffasinneruvoq. Tamanna takuneqarsinnaavoq nalunaarummi 2022-meersumi VIVE-p (Det Nationale Forsknings- og Analysecenter for Velfærd i Danmark) suliaani.
2023-mi VIVE-miit nalunaarusiami uparuarneqarput Danmarkimi kommunini sulianik ingerlatsisut kalaallit kulturiannik oqaasiinillu ilisimasaqannginnerat, tamatumalu paatsooqatigiinnernik naqissusiinernillu kinguneqartarsinnaanera.
Ilutigaluguttaa isornartorsiorneqarpoq angajoqqaanik nalilersueriaatsip FKU-p kalaallit meerartaasa angerlarsimaffiup avataanut inissilerneranni atorneqartarsimanera. Isorineqarneranut pissutaavoq nalilersuinerni taamaattuni nunat killiit kulturii paasinnittaasiilu toqqammavigineqartarmata.
Marsimi 2023 danskit naalakkersuisuisa ukiunut pingasunut 7,8 mio.kr. atugassiissutigalugit suliakkiipput kalaallinut tulluarsakkanik ilaqutariinnut nalilersuutinik siunnersuisarnernillu ineriartortitsisoqassasoq, Danmarkimi najugallit meerartaannik angerlarsimaffiup avataanut inissiinialernermi atorneqartartussanik.
Tamanna pivoq kalaallit Folketingimi ilaasortaatitaat Aaja Chemnitz (IA) aamma Aki-Matilda Høegh-Dam (Siumut) piumasaqareersullu nalilersueriaatsinik nutaanik suliaqarnissamut aningaasaliisoqassasoq.
Aallaqqaammut siunertaagaluarpoq nalilersueriaatsit nutaat 2023-mili piareersimanissaat.
Tamannali pinnagu danskit naalakkersuisuisa nalilersueriaatsit suliarineqannginneranni misissuisoqaqqaarnissaa aallartippaat. Misissueqqaarneq taanna 2024 naatinnagu naammassereersimasussatut siunniussaavoq.
Siorna juunimi Inuit Pisinnaatitaaffiinut Instituttip Danmarkimi kommunit tallimat kajumissaarpai nalilersueriaatsit FKU-t kalaallit meerartaasa inissinniarneqarneranni atortarunnaaqqullugit.
Københavnimi aamma Esbjergimi kommunit kajumissaarut malippaat. Taamaattorli kommunit kajumissaarneqartut sinnerisa nalilersueriaaseq isoarineqartoq atuinnarlugu.
Kingullermik siorna novembarimi Thisted Kommunimi pisoq aalassaatigineqarluni Nuummi Københavnimilu akerliuniarfigineqarpoq. Pineqartoq tassaavoq arnaq Nunatsinneersoq pinngitsaaliissummik qitornartaaminik arsaagaasoq.

Allisiguk

Tamatuma saniatigut ilisimasaqarfiup inissiinermi suliaasimasut FKU-mik atuiffiusimasut misissuiffigissagai anguniarneqarpoq. Ilisimasaqarfik Danmarkimi nuna tamakkerlugu siunnersuinermik suliaqarfiup (VISO) ataani pilersinneqassaaq.

Naallu folketingimi ilaasortat inatsisissatut siunnersuutip qaqinneqarnera piffissanngortoq isumaqatigigaluaraat arlalinnik ernumassuteqartoqarpoq.

Folketingimut ilaasortap, IA-meersup Aaja Chemnitzip ilisimasaqarfimmi nutaami sulilersussat sulisut pingasunit sisamanut amerlassuseqartut sulianik qaqitseqqinnissamut naammassanersut ernumassutigaa. Politikerip oqarnera naapertorlugu Danmarkimi kalaallit meeqqat angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarsimasut 460-iusut 80 procentii qaqinneqaqqissapput.

Isumaginninnermut ineqarnermullu ministeri, Sophie Hæstorp Andersen oqaaseqartarfimmit oqarpoq:

- Inunnit pingasunit sisamanut ullumikkut eqqaaneqartunit amerlanerusut pineqarput. Taamaammat isumalluutit misissorneqarnerat uani uppernarsarneqarpoq.

Aaja Chemnitzip tamatuma saniatigut isumaginninnermut ministerip siusinnerusukkut suliaasimasut misissorneqarnerisa qanoq sivisutiginissaa naatsorsuutigineraa aamma paaserusuppaa.

- VISO ilisimasaqarfimmik pilersitsinialeruttorlunilu atorfinitsitsinialeruttorpoq. Taamaammat ilisimasaqarfiup maajimi atuutilersinnaanissaa naatsorsuutigaarput. Taavalu suliat misissorneqarnerat qanoq sivisutigissanersoq apeqqutaavoq, tamanna allakkatigut akissuteqarnikkut uterfigissavara, isumaginninnermut ministeri oqarpoq.

Kinaassusilerneq?

Apeqqut alla folketingip ataatsimiittarfiani qaqinneqartoq kiap kalaaliuneranut tunngassuteqarpoq.

Inatsisissatut siunnersuut ullumitut itsillugu inatsisissatut siunnersuut meeqqamut, inuusuttumut, angajoqqaanngortussamut imaluunniit angajoqqaatut oqartussaassusilimmut Kalaallit Nunaanni inunngorsimasumut imaluunniit peroriartorsimasumut atuutissaaq. Siunnersuutilli tusarniaassutigineqapallannerata kingorna isumaginninnermut ineqarnermullu ministerip tamanna allanngortinniarpaa, taarsiullugulu “imminut kalaaliusutut taagortunut” oqaasertalerniarlugu.

Tamannalu folketingimut ilaasortap, Katrine Daugaardip Liberal Alliancemeersup eqqarsarnartoqartippaa.

- Kalaallit Nunaanni inunngorsimanngitsunik imaluunniit kalaallinit kingoqqisuunngitsunik kisiannili Kalaallit Nunaannut atassuteqangaatsiartunik najugaqartorpassuaqartoq ilisimavara.

- Taamaattorli ministeri apererusuppara oqaaseq ‘kinaassusiliineq’ ilaqutariippassuarnut misissuutinik ukuninnga atuisoqarnissaa pinaveersaarniarlugu imminnut kalaallisut taagulertoqarsinnaaneranut ammaassissanersoq, misissuutimmi nuuttunit allanit aamma danskinit ilaqutariinnit meeqqanut tunngatillugu suliaqarfigineqartunit aamma isornartorsiorneqarput, taanna oqarpoq.

Aamma atuarukKalaallit meerartaat angerlarsimaffiup avataanut inissinneqartartut pillugit inatsisissatut siunnersuut isorineqartoq

IA-mit Aaja Chemnitzip aamma Naleqqamit Aki-Matilda Høegh-Damip kiap kalaaliunerata aalajangersarnissaa pingaaruteqarsoraat.

- Naalagaaffiit Peqatigiit nunap inoqqaavi pillugit isumaqatigiissutaanniippugut. Tamanna atornerlunneqassanngilaq, taamaammallu inatsisissatut siunnersuutip qanoq atorneqarnissaa pillugu eqqummaarittariaqarpugut, Aki-Matilda Høegh-Dam qaammatip siuliani Siumumit Naleqqamut nuuttoq oqarpoq.

Inatsisissatummi siullersuut eqqummaariffigineqarnissaa pingaaruteqartoq, Aki-Matilda Høegh-Dam isumaqarpoq. Taassuma oqarnera naapertorlugu nunatsinni tarnip pissusianik ilisimasalinnik ilisimasaqarfimmut ilanngutititsisoqarsimannginnera ilaatigut eqqarsarnartoqartippaa.

Folketingip ataatsimiittarfiani partiit tamangajammik partii ataaseq minillugu inatsisissatut siunnersuummut tapersiipput. Danmarksdemokraterne partiini kisiartaalluni tapersiinngilaq, partiimi inatsisissatut siunnersuummut tunngaviliisumut Meeqqap inatsisaanut tapersersuinngillat. Taamaakkaluartorli partiip inatsisissatut siunnersuut ajunngitsutut isigaa.

Inatsisissatut siunnersuut aappassaaneerneqannginnerani Kalaallit Nunaat pillugu ataatsimiititaliamut innersuunneqarpoq.

Illit isummat pingaartittaqaarput. Nutaarsiassaq pillugu isorisat nersualaarinerillu uani tikilluaqquagut.