Meeqqat pillugit suiaqatinoortullu katissinnaanerat pillugu inatsisissat kiisami suliarineqalersut

Nunatsinni katittarnermut inatsit, eqqartuussisarnermullu inatsit, angajoqqaatullu akisussaaneq pillugu inatsit ataatsimoorullugit Folketingimi ilaasortat ullumi siullermeerlugit oqaluuserissavaat.
Assi © : Dean White/Flickr Creative Commons
novembarip 05-at 2015 10:45

Meeqqat angajoqqaatut akisussaaneq pillugu eqqartuussisoqarnerani inatsisitigut inissisimanerat pitsaanerulersinneqarnissaat allannguutissatut siunnersuummi siunertaavoq, meeqqallu pisariaqartitai, pingaarnertut matumani eqqartorneqassallutik. Meeraasup angajoqqaaminiissinnaatitaanissaa allannguutissatut siunnersuummi anguniarneqarpoq.

Aamma atuaruk Meeqqap angajoqqaani takusinnaasariaqarpai

Angajoqqaatut akisussaasuuneq pillugu inatsit aamma allanngortinniarneqarpoq, ullutsinnut naleqqussarniarneqarluni. Taamaalilluni meeqqanik annersaaneq qaqugorsuarmut inerteqqutaalissalluni.

 

IA: Inatsit pisoqalivissorsimavoq

Folketingimut ilaasortap Inuit Ataqatigiinneersup Aaja Chemnitz Larsenip inatsisit ataatsimoorullugit nutarterneqartussanngorneri qilanaarinerarpaa.

- Oqaluttarfimmit ullumi oqalugialeruma Folketingimi ilaasortaqatikka kaammattussavakka inatsisit ataatsimoorullugit nutarternissaat tapersersoqqullugu, taakkumi arlalitsigut qanganitserpallaarsimapput.

- Taamaaliunngikkutta Naalagaaffeqatigiinni toqqaannartumik assigiinngisitsinerussaaq, anaanaaqataanermik taaneqartartoq qulakkeerneqarsinnaassanngimmat. Tigussaasoq alla tassaavoq Meeqqat pillugit inatsisip nutarterneqarnissaa, tamatuma qulakkiissammagu ataataasut siunissami ataatassarsiuussinermut atatillugu politeeqarfiliartarunnaarnissaat.

- Meeqqat pillugit inatsit 1962-imeersuuvoq nalitsinnullu sutigulluunniit tulluukkunnaarsimalluni, taamaammat arlalippassuartigut nutarterneqarnissaa pisariaqarluinnarpoq, tusagassiorfinnut nalunaaruteqarluni taama allappoq.

Suiaqatiminoortartut oqaluffimmi katissinnaalernissaannut siunnersuut Folketingimi ilaasortat aamma oqaluuserissavaat, aappariittut katissimasutut allatut pisinnaatitaaffeqalernissaat matumani anguniagaalluni.

- Tamanna Inuit Ataqatigiit pingaartitaasa ilagilluinnarpaat, Folketingimullu qinersisoqarnera pissutigalugu kinguaattoorutigineqareerluni kiisami inissinneqartussanngornera nuannaarutigaara, Aaja Chemnitz Larsen oqarpoq.

Aamma atuaruk Suiaqatiminoortartut katissinnaanissaannut inatsisip atuutilernissaa kinguaqqittoq

Inatsisissatut siunnersuutit Folketingimi siullermeerutaasumik ullumi saqqummiunneqartussat, Inatsisartuni upernaaq oqaluuserineqarput. Folketingimullu juunimi qinersisoqarnissaanut nalunaaruteqartoqarneratigut inatsisissatut siunnersuut aammaarlugit oqaluuserineqartussanngortinneqarput.

Inatsisissatut siunnersuutit Folketingimi oqaluuserineqareerpata, Folketingip Kalaallit Nunaannut tunngasunut ataatsimiititaliaanit eqqartorneqaqqaassapput, Folketingimilu kingorna akuersissutigineqarsinnaassallutik.