Killilersuinerit sivitsorneqarput: Nunatsinnut killeqarfiit maajip ulluisa aappaannut matoqqassasut
Nunatsinnut aqqut juullip ukiortaallu akornanni matuneqarpoq. Kangerlussuarmullu aqqut apriilip ulluisa 18-ianni ammaqqittussaagaluarpoq – killilersuinerilli sivitsorneqarneratigut maajip ulluisa aappaata tungaanut matoqqasussanngorpoq.
Corona pillugu aqutsisoqarfiup siulittaasua, Hans Peder Barlach taama paasissutissiivoq.
Sivitsuinissaq partiit siulittaasuisa ippassaq akuersissutigaat.
AAMMA ATUARUK Coronap nunatsinnut anngunneranit ukioq ataaseq qaangiuttoq: Tupaqqangaarama ingillunga nerrivik tigulluartiterpara
Taamaalilluni nunatsinnut maajip ulluisa aappaata tungaanut angalaniartut corona pillugu aqutsisoqarfimmit akuerineqaqqaartassapput.
Taamaakkaluartorli nunatta iluani killilersuinerit qasukkarneqalaarput.
Katersuunnissamut malittarisassat atorunnaassasut
Nunatsinni inuit 250-init amerlanerusut sila katersuuteqqusaannginnerat apriilip ulluisa 19-iannit atorunnaarsinneqassaaq, taamaalilluni silami katersuukkusuttut tamarmik katersuussinnaaleqqissallutik.
Illup iluani katersuussinnaasut amerlanerpaamik maannakkut 100-qqusaapput. Taanna aamma atorunnaarsinneqassaaq, kisianni pingaarutilimmik kisianneqarpoq: Illup iluani katersuuffiusinnaasuni apriilip ulluisa 19-iata kingorna inimi isersimasinnaasoqassutsip affaannaat isersimasinnaassapput.
Taamaammat inimi inuit 200-sinnaappata taamaallaat 100-t isersimasinnaassapput.
Aamma kommunimit kommunimut allamut angalalluni aaqqissuussinernut peqataajartortoqarsinnaaleqqissaaq.
Akiuussutissat nalorninartut
Killilersuinerit maajip ulluisa aappaata tungaanut atuuttussanngornerat akiuussutissanik pissuteqarpoq.
Danmarkimimi AstraZenecameersumik akiuussutissalersuineq unitsinneqarallaqqavoq, Danmarkimilu tunillatsissimasut 95 procentii Tuluit Nunaanneersumit, tunillaassuutianerusumik tunillatsissimasuullutik.
AAMMA ATUARUK AstraZenecap coronamut akiuussutissaliaa ilimagisamit tunillatsaaliisinnaanikinnerusoq
Nakorsaanerup, Henrik L. Hansenip oqarnera naapertorlugu Danmarkip akiuussutissanik 100-nik pissarsinerani nunarput ataatsimik pissarsiaqartarpoq - taamaammat akiuussutissanik nunatsinnut tikittoqarnissaanut Danmarkimut tunniussaqartoqarnissaa apeqqutaalluinnarluni. Danmarkillu akiuussutissat naatsorsuutigineqartunit ikinnerusut pissarsiarinikuuai.
- Nunatta ammaqqinneqarnissaa salliutinneqarpoq, tamannalu akiuussutissalersuinerup apriilip naanissaata tungaanut pilersaarutaasunik tunngaveqarluni, Corona pillugu aqutsisoqarfiup siulittaasua, Hans Peder Barlach oqarpoq.
Corona pillugu malittarisassat maannakkut atuuttut apriilip ulluisa 18-iata tungaanut atuupput - killilersuinerillu apriilip ulluisa 19-iannit aatsaat qasukkarneqassallutik.
Akiuussutissat pillugit killiffimmi nunatsinni inuit 4460-it siullermeerlutik kapitereerput. Taakkunannga 4244-t - tassa innuttaasut 7,5 procentii aappassaaneerlutik kapitereerlutik.
AAMMA ATUARUK Modernamit coronavirusimut akiuussutissat nunatsinnut nassiunneqalersut
Akiuussutissamik kapitissimasut tamarmik Pfizer/BioNtechimeersumik kapitinnikuupput - AstraZenecameersumillu kapitissimasoqarani.
Modernamit akiuussutissaq poorskip kingorna sapaatip akunnerata qaangiunnerani tikissaaq - tassanilu kapuutip imassai 2400-t tikissallutik. Taakku tamarmik nunatta kujataani atorneqassapput.
Kangerlussuarmiittut tamarmik apriilip ulluisa arfineq-aappaanni kapitissapput, Maniitsumilu 50-it sinnerlugit ukioqartut apriilip ulluisa arfineq-pingajuanni qulingiluaannilu kapitissallutik.
Nakorsaanerup, Henrik L. Hansenip oqarnera naapertorlugu sineriatsinni illoqarfiit tikerarfiunerpaani inuit 65-ileereersimasut tamarmik akiuussutissamik kapitinnissamik neqeroorfigineqarnikuupput. Taakkunannga 80 procentit kapitinnissamut akuersillutik.