Inatsisilerinermik professori: Kalaallit Nunaata namminiilivinnissaanut Danmark naaggaarsinnaavoq – tamannali ilimananngilaq
Nunatsinni nunanilu tamalaani Kalaallit Nunaata siunissaa pillugu, ulluni kingullerni qulequtaangaatsiartoq kialuunniit arajutsigunanngilaa.
Siullertut, Kalaallit Nunaata namminiilivinnissaanut alloriarnerup tulliata tigunissaanut kissaateqarnermik Múte B. Egedep (IA) ukiortaami oqalugiaatimini oqariartuuteqarnera, qallunaat partiivisa arlallit qisuariarfigaat.
Taava USA-mi præsidentinngortussap ernera Nuummut tikillatsiarpoq, natsanillu teqqialinnik Trumpimik allaqqasunik agguaalluni, angutaami præsidentinngortussaq Donald Trumpi Kalaallit Nunaat oqartussaaffigilerusullugu oqariartuuteqareernikuuvoq.
Kalaallit Nunaatali Kunngeqarfik Danmarkimiit avissaarnissaanut aqqutissaa, inatsit tunngavigalugu qanoq allaqqava?
Aap, Kalaallit Nunaanni Namminersorneq pillugu inatsimmi kapitali 8, paragraf 21-mi “Kalaallit Nunaata namminiilivinnissamut periarfissai”-ni ersarissumik naatsumillu allaqqavoq.
- Kalaallit Nunaanni Namminersorneq pillugu inatsit paragraf 21-p oqaasertai maligassaqqissuusut isumaqarpunga, taama Aarhus Universitetiani professori soraarneq naalagaaffiit inatsisaat pillugit immikkut sammisaqartuusoq, Jørgen Albæk Jensen oqarpoq.
Periusissaq naatsumik oqaatigalugu: Danmarki isumaqatigiissusiorfigeqqaariarlugu, taava Kalaallit Nunaanni taasititsissutigeriarlugu, naggataatigut Folketingimi taasititsissutigineqassaaq.
Alloriarneq siulleq: Danskit naalakkersuisuinik isumaqatigiissusiorneq
Alloriarneq siulleq, tassa naalakkersuisut danskillu naalakkersuisuisa akornanni isumaqatigiissusiornissaq ajornarnerpaassagunarpoq.
- Kalaallit naalakkersuisuisa namminiilivinnissaq kissaatigippassuk, danskit naalakkersuisuilu, namminiilivinnissap qanoq naammassineqarsinnaanersoq paasiniarlugu, Kalaallit Nunaanni Namminersorneq pillugu inatsit paragraf 21, imm. 2 tunngavigalugu isumaqatiginninniaqqaassapput, Jørgen Albæk Jensen oqarpoq.
Kalaallit Nunaata Danmarkillu ullutsinni suleqatigiissutigisaat pillugit namminiilivinnissamut isumaqatigiissutissaq tamakkuninnga tamanik, qanorlu immikkoortiterneqarnissaannik ersarissunik imaqassaaq. Tassa ilaatigut danskit koruuniniit, ilinniartitaaneq, politiit, eqqartuussisoqarneq, kunngikkormiut aamma ukiumut 4 milliardit koruunit missaaniittut naalagaaffimmiit tapiissutit.
Tassanilu isumaqatiginninniartoqarnialerpat suliaq malunnaatilerujussuusussaasoq, Jørgen Albæk Jensen oqarpoq.
- Kalaallit Nunaata Danmark pisariaqartilluinnaraa oqassalluni nalunarpoq. Ilaatigummi suleqatigiinnerup tungaatigut nutaamik aaqqiissuteqarfissat arlalissuupput.
Assingusumimmi pisoqareernikuuvoq. Siullermik Kalaallit Nunaata namminersornerulernissaanut isumaqatigiissusiorneq kingusinnerusukkullu namminersulernissamut, Kalaallit Nunaata Danmarkillu politikkerii atorfilittaallu isumaqatiginninniarput.
Kalaallit Nunaat Savalimmiullu, Danmarkimi partiit amerlanerussuteqartut kunngeqarfimmut ilaatitsiinnarusunnerminnik oqariartuuteqaraluartut, Kalaallit Nunaat namminersortoq pillugu politikkikkut suleqatigiittoqarsinnaanissaa ernumanarsorineqanngilaq.
Trump Juniorip tikillatsiarnerata præsident Trumpillu oqaaserisai pillugit ulluni kingullerni uivertitsineranni, ministeriunerup Mette Frederiksenip (Soc.) aamma danskit naalakkersuisuisa, Kalaallit Nunaata namminersulernissamik kissaateqarnera pillugu ataqqinnillutik oqaatigisaqattaareerpaat, “inatsisitigut akuerisaavoq”-millu taagorlugu.
Alloriarnerup tullia: Kalaallit Nunaanni isumaqatigiissusiornissaq pillugu taasineq
Kalaallit Nunaata kunngeqarfiullu akornanni avissaartoqarnissaanut, naalakkersuisut danskillu naalakkersuisui isumaqatigiissappata, isumaqatigiissut Kalaallit Nunaanni taasistitsissutigineqassaaq.
Immikkut marlunni ingerlanneqassaaq: Inatsisartunik aamma inuiaqatigiinnik taasititsineq.
- Taamatut isumaqatigiissusiortoqassappat, Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiinnik taasititsineqassasoq imm. 3-mi (Kalaallit Nunaanni namminersorneq pillugu inatsimmi §21, aaqq.) takuneqarsinnaavoq. Inatsisartuni taasinermi amerlanerussuteqartoqassaaq aamma Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiinnik taasititsinermi amerlanerussuteqartoqassalluni.
Kalaallit Nunaata namminiilivinnissaanut inunnik aappimik naaggaannarmillu taasititsisoqarnavianngilaq, kisianni Kalaallit Nunaata namminiilivinnissaanut piumasaqaatitut isumaqatigiissummik aalajangersimasumik taasititsinerussaaq.
Alloriarneq kingulleq: Kalaallit Nunaata namminiilivinnissaa Folketingip akuersissutigissavaa
Folketingimi taasititsineq periusissami alloriarnerit pingajoraat kingulliullunilu. Tamanna namminersorneq pillugu inatsimmi paragraf 21-mi aamma Danmarkimi inatsisini tunngaviusuni kapitali 19-imi piumasaqaataavoq.
- Tassa danskit naalakkersuisuisa kalaallit naalakkersuisui isumaqatigigaluarpatigilluunniit, Folketingimit akuerineqarnissaa aamma piumasaqaataasoq, inatsisilerinermik professori Jørgen Albæk Jensen oqarpoq.
Danmarkimi naalakkersuinikkut immikkoorniaqatigiit ilaat soorlu Dansk Folkeparti, Danmarksdemokraterne aamma Konservative Folkeparti isumaqatigiissummut taamaattumut akerliunissaminnik siulliullutik 2025 aallartiinnartoq oqaaseqarput.
Folketingimillu amerlanerussuteqartut isumaqatigiissummut akerliussappata - inatsisit malillugit - Kalaallit Nunaata namminiilivinnissaanut akornusiissasoq, taanna oqarpoq.
- Folketingi akornusiiniarsinnaava? Akissutaa tassaavoq: Aap, taamaaliorsinnaavoq, Danmarkimiit akuersissummik peqartoqarnissaa piumasaqaataavoq.
Naalakkersuisut danskillu naalakkersuisui isumaqatigiissuteqareersimappata, Folketingimi amerlanerussuteqartut akerliullutik taasissappata piviusorsiortuunavianngilaq, Jørgen Albæk Jensen naliliivoq.
- Apeqqulli tassaavoq, taamaaliorusuppat? Tassungalu akissutissara tassaavoq: Ilimanaateqarpallaanngilaq. Siullertummi danskit naalakkersuisui, Folketingimi kingorna taasititsissutigineqarnissaa qulakkeeqqaartinnagu isumaqatigiissusiornavianngilluinnarput.
Danmarkimit akuersissutigineqanngikkaluartoq namminiilivinneq?
Namminersorneq pillugu inatsimmi periusissat imaapput.
Taavami avissaarnissaq pillugu isumaqatigiissummut, Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiinnik taasititsinermi “aap”-eertunut, Folketingimi amerlanerussuteqartut akerliussagaluarpata?
Aap, taava Kalaallit Nunaat isumaqatigiissusioqqaarnani atajunnaartutut nalunaarutigissaaq. Tassa imaappoq Kalaallit Nunaat namminiilivittutut imminut taassaaq, naak Danmarkip taamatut isiginngikkaluaraa. Taamaattoqassappallu nunanit allanit tapersersorneqarnissaq piumasarineqassasoq, Jørgen Albæk Jensen oqarpoq.
- Danskit naalakkersuisuiniilluunniit akuerineqanngikkaluarluni Kalaallit Nunaat namminiilivissimasoq, nunani tamalaani inuiaqatigiinniit, tassa nunanit allanit akuerineqarnissaa kingornatigut piumasaqaataassaaq, inatsisilerinermik professori oqarpoq nangillunilu:
- Aammami naalagaaffimmik ataatsimik tapersiigasuarsinnaasumik peqannguatsiarpoq, tassa amerikamiut.
Nunat arlallit isumaqatigiissusioqqaarnatik atajunnaartutut ullutsinni nalunaarnikuupput. Assersuutigalugu Palæstinami atuuppoq, Europami nunat amerlasuut nunatut namminersortutut akuerinikuugaat, Israelip USA-llu akuerinngikkaat.
Aamma Kosovo naalagaaffittut namminersortutut USA-mit europamilu nunanit 22-usunit akuerineqartoq, FN-imiilli suli akuerineqarnikuunngitsoq.
