Immikkut ilisimasalik: Kalaallit Nunaat Issittumi Siunnersuisoqatigiinni siulittaasuunermi suliassaqangaatsiarpoq

Kunngeqarfik Danmark Issittumi Siunnersuisoqatigiinni 2025-mit 2027-mut pisortatigoortumik siulittaasuulerpat Kalaallit Nunaat siuttuussaaq. Kalaallit Nunaatali suliassamut annertuumut naammassinnissinnaassusia killeqarpoq.

Allattoq Helle Nørrelund Sørensen

aggustip 30-at 2024 14:23

Nutserisoq Mads Lynge

Kunngeqarfik tamakkiisoq Issitttumi Siunnersuisoqatigiinni ilaasortaavoq.

Siunnersuisoqatigiinnili siulittaasuuneq Norgemit kunngeqarfik Danmarkimut aappaagu 2025-mi maajimi ingerlateqqinneqarpat Kalaallit Nunaat siuttuussaaq.

Ministeriuneq Mette Frederiksen(S) tusagassiortunik Aalborgimi sapaatit akunnerata siuliani katersortitsinermi taama erseqqissaateqarpoq.

- Issittumi Siunnersuisoqatigiinni siulittaasuunissamut piareersaleruttorpugut, Kalaallit Nunaatalu immikkut tassani inissisimanissaa soorunami kissaatigaarput. Kalaallit Nunaat Naalagaaffeqatigiit iluanni Issittumi pingaarnertut inissisimavoq, Savalimmiut tulliullutik, taavalu Danmark nunalerutini sumiissusia qiviaraanni atuuffeqarani.

Kalaallit Nunaatalu Issittoq pillugu nunanut allanut tunngasuni ukiuni tulliuttuni nammineq oqartussaassuseqaqataaneruleriartorsimanera eqqarsaatigalugu tamanna pissusissamisuuginnarpoq.

Aamma atuarukIssittumi Siunnersuisoqatigiit akunnattoornerannut: Sakkuaaffiunngittuarnissaq pineqarpoq

Illersornissaq pillugu ilisimatusarfimmi adjunkti Marc Jacobsen, Issittumi nunat tamalaat akornanni naalakkersuinikkut ilisimatusartoq taama oqarpoq.

- Danmarkip, Kalaallit Nunaata Savalimmiullu akornanni naligiinnerusumik ataqqeqatigiinnerusumillu inissisimalertoqarnissaanut oqartoqartarneranut tamanna naapertuuppoq, Marc Jacobsen oqarpoq.

Kalaallit Nunaat Savalimmiullu Issittumi Siunnersuisoqatigiinni nuimanerusumik inissisimalissasut Naalagaaffeqatigiit 2021-mi ataatsimiinneranni aalajangerneqarpoq.

Tamanna pissutaalluni Kalaallit Nunaat Issittumi Siunnersuisoqatigiinni atsioqataanerni siulliulluni atsiortalerpoq, Kalaallit Nunaallu oqaaseqartitsinerni Savalimmiunut Danmarkimullu naleqqiullugu salliutinneqartalerluni.

Kalaallit Nunaannut suliassangaatsiaasoq

Assersuutigalugu Issitttumi Siunnersuisoqatigiit ataatsimiinnissaannut aaqqissuisuuneq suliassangaatsiaavoq, ataatsimiigiaqataasummi unnuiffissaqarlutillu sullinneqarnissaat akisussaaffiuvoq annertooq.

Issittumi Siunnersuisoqatigiit ataatsimeersualerpata illoqarfik aaqqissuisoq angisuujusariaqassasoq Marc Jacobsen oqarpoq.

- Kalaallit Nunaanni pinnani sumiiffimmi allami aaqqissuunneqarnissaa takorloorsinnaavara, tassa ataatsimeersuarnermut aningaasartuutissat matussuserneqarsinnaasariaqassapput, sulisussallu naammattut aamma sulisorineqartariaqassallutik, taanna oqarpoq.

Kunngeqarfik Danmark Issitttumi Siunnersuisoqatigiinni siulittaasuulerpat Savalimmiormiut imminnut aamma nittarsaakkumassasut taassuma tikkuarpaa, soorlu aamma København ataatsimiinnissat ilaannut aaqqissuisoorusussasoq.

ISSITTUMI SIUNNERSUISOQATIGIIT SULERISUUPPAT?

Issittumi Siunnersuisoqatigiit nunat issittortallit ingammik silap pissusia, avatangiisit, suleqatigiinneq atajuartumillu ineriartortitsineq pillugit oqallittarfigaat. Taakkua assigiinngitsorpaalunnik ilaatigut nunat killeqarfii akimorlugit ilisimatusarnermik suliniuteqaqatigiipput.
Nunat issittortallit arfineq-pingasut ukua siunnersuisoqatigiinni ilaasortaapput: Kunngeqarfik Danmark (Danmark, Kalaallit Nunaat Savalimmiullu), USA, Canada, Island, Norge, Sverige, Finland Ruslandilu.
Tamatuma saniatigut nunat inoqqaavisa suliniaqatigiiffii arfinillit ukua aamma ilaapput: Arctic Athabaskan Council, Aleut International Association, Gwich’in Council International, Inuit Circumpolar Council, Saamit Siunnersuisoqatigiivi (Samerådet) Ruslandillu avannaata inoqqaavisa suliniaqatigiiffiat (Russian Assciation of Indegenous Peoples of the North (Raipon)).
Ingammik avatangiisinik eriaginninnermut tunngasuni suleqatigiinnerunissaat siunertaralugu, Issittumi 1996-imi siunnersuisoqatigeeqalerpoq.
Isumannaallisaanermut politikkimik suliaqartuussanngitsut pilersinneqarneranni isumaqatigiissutaavoq.
Siulittaasuuffik kingoraartaaffiuvoq. Kunngeqarfik Danmark 2025-mi maajimi siulittaasunngussaaq.
Rusland Ukrainemik 2022-mi februaarimi saassussimmalli, nunat siunnersuisoqatigiinni ilaasortat sinnerisa suliatik unitsikkallarpaat. Sulialli unitsikkallarsimasamik ilaat 2022-mi juunimi nangippaat, taakkuali Ruslandip peqataaffigisuunngilai.

Najoqqutaq: Rex.dk

Allisiguk

Atorfilittallu Issittumi Siunnersuisoqatigiinni sulinerat aamma annertuvoq, nukippassuarnillu tassunga pisariaqartitsisoqartoq Marc Jacobsen oqarpoq.

- Issittumi Siunnersuisoqatigiinni siulittaasuutitaqarnermi salliusutut avammullu kiinnertutut inissisimaneq ataasiuvoq. Suliassamulli aamma nukissaqartoqartariaqarpoq. Issittumi Siunnersuisoqatigiinni suleqatigiissitat sulineranni pingaarutilinni matumani pineqarput, suliassat ataasiakkaat oqallisigineqarnissaat pineqarluni.

Nunanut allanut naalakkersuisoqarfimmut 5 millionit koruuninik aningaasaliiiffigineqarnerusoq

Kalaallit Nunaata Issittumi Siunnersusoqatigiinni 2025-mit 2027-mut siuttuunissaa takorloorneqartoq, nunanut allanut, sillimaniarnermut illersornissamullu politikkikkut periusissiami, naalakkersuisunit ukioq manna februaarimi saqqummiunneqartumi takuneqarsinnaavoq.

Nunap inoqqaavisa Issittumi Siunnersuisoqatigiinni sulinermi ukkatarineqarnerulernissaat ilaatigut anguniarneqarpoq, sillimaniarnermulli politikki siunnersuisoqatigiit sulineranni ilaatinneqarani.

Sillimaniarnerli pillugu politikki pingaaruteqarnerulersimavoq. Ruslandimmi Ukraine 2022-mi saassutilermagu Issittumi Siunnersuisoqatigiinni sulineq aatsaat taama killeqarsimatigilersimavoq.

Kalaallit Nunaatalu Issittumi Siunnersuisoqatigiinni siuttuunerata nalaani atorfilittatigut sulineq naammassisaqarfiussappat sulineq annertungaatsiartariaqassasoq, Marc Jacobsen isumaqarpoq.

Pingaartumik Nunanut allanut naalakkersuisoqarfk 13-iiinnarnik massakkut sulisoqarmat, nunanilu allani sinniisoqarfinni katillugit qulinik sulisoqarmat. Assersuutigalugu Danmarkip nunanut allanut tunngasunut ministereqarfiani Issittoq pillugu immikkoortortaqarfianiinnaq 27-nik sulisoqarpoq.

Aamma atuarukNunarput issittoq pillugu aallartitap isumaqatigiinngissutigineqarnerani ajugaasoq

- Kalaallit Nunaanni nunanut allanut naalakkersuisoqarfimmi assinganik sulisoqassappat sulisut amerlanerullutillu aningaasaliisoqarnerusoqartariaqassaaq, Marc Jacobsen oqarpoq.

Nunanulli allanut, sillimaniarnermut illersornissamulllu politikkikkut periusissiami tamanna aamma kissaatigineqarpoq.

Naalagaaffinnngornissamut nunanullu allanut naalakkersuisoqarfiup ukioq mannamut naleqqiullugu 2025-mi 2026-milu aningaasaliiffigineqarnerunissaa siunniunneqartoq, naalakkersuisut aappaagumut aningaasanut inatsisissatut siunnersuutaanni takuneqarsinnaavoq.

Issitttumi Siunnersuisoqatigiinni sulinermut atatilllugu kontomut 2024-mi 1,2 milllionit koruuninik immikkut ittumik aningaasaliisoqaqqinnneranut, 2025-mi 2026-milu ukiumut 2,4 millionit koruuninik aningaasaliisoqaqqinneratigut aningaasat agguataarneqarput.

Suli pitsaanerulernissatsinnut ikiortigut! Nutaarsiassamut malugisaqaruit uunga allaffigitigut.