Kalaallit Nunaanni Inatsit Tunngaviusussaq puigorneqalersoq

Tunngaviusumik inatsisissamut missingiutip upernaaq apriilimi saqqummiunneqartup qanoq pineqarnissaanut suli pilersaaruteqanngilaq. Inatsisartut aalajangigassaraat Múte B. Egede (IA) oqarpoq, kisianni Inatsisartut siulittaasuata Kim Kielsenip (S) akisussaaffik partiinut ingerlateqqippaa.

Allattoq Ann-Sophie Greve Møller

aggustip 11-at 2023 07:31

Nutserisoq Per Rosing

Apriilip naalernerani Nuumi Ilimmarfimmi oqaluttuarisaanermi pingaaruteqartumik malunnartinniarneqarpoq Kalaallit Nunaata tunngaviusumik inatsisissaanut siullermut missingersuut ataatsimiititaliamit saqummiunneqarmat.

Tassani nunatsinni politikerit peqataasullu takkuttut missingersuut ukiut arfinillit sulereernerup koruunillu 30 milliuunit kingunerisaat nalliuttorsiutigaat. Aningaasat taama amerlatigineri paragraf 37 naapertorlugu apeqqummut naalakkersuisut upernaaq akissutaanni takuneqarsinnaavoq.

Kisianni massakkut missingersuutip Inatsisartunut tunniunneqarnerata qaammatit sisamat missaata kingornatigut suli pilersaaruteqartoqanngilaq nangittumik sulinissap qanoq ingerlaqqinnissaanik.

Taamaattumik inatsisartunut ilaasortaq Mariia Simonsen Inuit Ataqatigiinneersoq paragraf 37 naapertorlugu Inatsit Tunngaviusussaq pillugu Isumalioqatigiissitat sulinertik naammassereermassuk malitsigisaanik suleqqittoqarnissaa qanoq ingerlaqqissanersoq pillugu apeqquteqarpoq.

Inatsisartut tamatuminnga aalajangiisussaapput, Naalakkersuisut siulittaasuat Múte B. Egede (IA) akissuteqarpoq.

- Inatsit Tunngaviusussaq pillugu Isumalioqatigiissitat isumaliutissiissutaat Inatsisartunut tunniunneqarpoq, Inatsisartunillu oqaloqateqarnissaq naalakkersuisut qilanaaraat, Múte B. Egede allappoq.

INATSIT TUNNGAVIUSUSSAQ PILLUGU ISUMALIOQATIGIISSITAQ

Nunatsinni namminerisamik tunngaviusumik inatsiseqarnissaq Inatsisartuni siullerpaamik 2007-imi qaqinneqarlunilu oqallisigineqarpoq.
Ukiut qulingiluat qaangiuttut apeqqut qaqinneqaqqippoq, tassanilu Inatsisartunut aalajangigassatut siunnersuutigineqarluni. Nunatsinni inatsit tunngaviusoq pillugu isumalioqatigiissitaliornissaq taperserneqarpoq.
Taamaammat Naalakkersuisut Tunngaviusumik Inatsisissaq pillugu Isumalioqatigiissitaq 2017-imi apriilip ulluisa 27-anni pilersippaat.
Tunngaviusumik inatsimmut "kalaallit inuit kulturiannut, oqaasiinut, kinaassusaannullu tunngaveqartumik sinaakkusiisumillu" siunnersuutaavoq.

Paasissutissarsiffik: tunngavik.gl

Allisiguk

Siullerpaanngilaq

Mariia Simonsen naapertorlugu "eqqumiiginarpoq" sulinerup qanoq ingerlaqqinnissaa Inatsisartunit suli nalunaarutigineqanngimmat.

- Allanik pingaarnerusoqarneranik Inatsisartut siulittaasoqarfiat isumaqartoq paasinarpoq, Mariia Simonsen KNR-imut oqarpoq.

Ilutigalugu paragraf 37 naapertorlugu apeqqumminnut isumaliutissiissut inuiaqatigiinnut saqqummiunneqassanersoq ilannguppaa, taamaassappallu qaqugu tamanna pissanersoq.

Aamma atuarukTunngaviusumik inatsisissamut siunnersuut nalornissutaasoq: Inatsisartut nipaappallaarput

Tassunga Múte B. Egede akivoq aamma taanna Inatsisartut aalajangigassarigaat.

- lnatsisartut Inatsit Tunngaviusussaq pillugu Isumalioqatigiissitanut suliakkiisuupput. Isumaliutissiissutilli paasinarsakkap saqqummiunneqarnissaanut pilersaarut nunap siunissami ineriartornissaanut siamasinnerusumik peqataatitsisumillu oqaloqatigiinnissamut periarfissaqalersitsissasoq Naalakkersuisut neriuutigaat, akissummi allassimavoq.

Akisussaaffik partiini ataasiakkaaniippoq

Kisianni Inatsisartut siulittaasuat Kim Kielsen (S) naapertorlugu tunngaviusumik inatsisissamut missingiummut akisussaaffik Inatsisartut siulittaasoqarfianiinngilaq.

TaarsiulIugu oqarpoq Inatsisartuni partiit ataasiakkaat missingiutip qanoq pineqarnissaa aalajangissagaat.

- Inatsisartut siunnersuuteqarsinnaapput oqallisigineqassasoq apeqqarissaarnertalimmik. Partiit aperisinnaapput missingiut massakkut sussavarput? Tullianik qanoq alloriassaagut?

- Tamanna uagut siulittaasoqarfimmiit aalajangigassarinngilarput, tassa partiit ataasiakkaat suliap qanoq ingerlateqqinnissaa isummerfigissammassuk.

- Arlaata ingerlaqqinnissamut alloriarnissaa qilanaarutigaarput, Kim Kielsen KNR-imut oqarpoq.

Ataatsimiit tullianut uterlugulu

Tunngaviusumik inatsisissamik ataatsimiititaliamik suliaqarnermik tunngavimmigut ingerlaneranut ilisarnaataanerarpaa erseqqissumik ilisimaneqanngimmat suliap ingerlateqqinnissaanut kina akisussaanersoq.

- Ukiorpassuit aningaasarpassuillu atorneqarsimapput, massakkullu suliassaq ingerlateqqinneqaqattaarpoq. Kisianni partiinut tussappat soorunami tigussavarput suliaq ingerlaqqinniassammat, Mariia Simonsen oqarpoq.

Tunngaviusumik inatsisitaarnissamut ataatsimiititaliaq apriilimi unippoq suliani, tunngaviusumik inatsisissamut missingiut ukiuni arfinilinni suliarisimasani, naalakkersuisunut tunniukkamiuk.

Tunngaviusumik inatsisissamut missingiutip nanginnissaanut kina akisussaasuusimassanersoq akiumanngilaa.

- Apeqqummut tassunga pisuutitassarsiornianngilanga. Pingaarnerpaavoq ingerlariaqqinnissarput, tunngaveqarluartumik oqallinneq aallartinniassammat, Mariia Simonsen oqarpoq.

Ilannguppaa sisamanngormat IA Inatsisartut siulittaasoqarfiannut saaffginnimmat siunnersuuteqarluni tunngaviusumik inatsisissamut missingiutip nangillugu suliarinissaanut suleqatigiissitanik partiinit tamanit ilaasortalimmik pilersitsisoqassasoq.

Mette Frederiksen: Tamanna kalaallit oqartussaaffigaat

Tunngaviusumik Inatsisitaassamik missingersuut ilutigalugu oqallissutaasut ilagaat Kalaallit Nunaata free association-imik isumaqatigiissummik taaneqartartoq iluaqutigissaneraa. Ukiuni arlalinni oqallissutaareersimavoq.

Free association-imik isumaqatigiissummi aallaavigineqarpoq Kalaallit Nunaat naalagaaffiusoq nammineertoq namminerlu tunngaviusumik inatsiseqartoq, kisianni nunamik allamik, assersuutigalugu Danmark-imik, oqartussaaffiit ilaat toqqakkat pillugit suleqateqartoq.

Apeqqutaavoq ilutsimut taamaattumut Danmark peqataajumanersoq.

Juunimi Nuummi naalagaaffeqatigiit ataatsimiinneranni danskit ministeriunerat Mette Frederiksen (S) KNR-imut oqarpoq maani oqallinneq utaqqimaarniarlugu.

Mette Frederiksen, free association-imik Kalaallit Nunaannik isumaqatigiissuteqartoqassappat Danmark peqataassava?

- Kalaallit ataqqillugit tunngaviusumik inatsisissamut missingersuut tunngavigalugu oqallinnermut tassunga ingerlasumut akuliunnianngilanga. Kalaallit tamanna oqallisigissavaat aalajangerlugulu Kalaallit Nunaata aqqut qanoq ittoq atussallugu kissaatigineraa, Mette Frederiksen juunimi taama oqarpoq.

Nutaarsiassami kukkunermik nassaarsimaguit uunga allaffigineqarsinnaavugut.