Folketingip ukiua nutaaq: Kalaallit meerartaasa ikiorneqarnissaat, akissarsiat assigiit nunattalu sammineqarnera
Inatsisit tunngaviusut naapertorlugit oktobarimi marlunngorneq siulleq Folketingimi ilaasortat 179-it kunngeqarfiup ilarujussuani inatsisit nutaat ilusilersorniarlugit ukiut tamaasa ataatsimiittarfigaat.
Ukiumilu kingullermi pisut tunngavigalugit nunarput politikkikkut oqallisigisassani initulaassarpasippoq.
Folketingimut qinersinissap maaji suaarutigineqarneranit Christiansborgimi politikkikkut suliaqarneq tamarmi unitsinneqarallarpoq, Kalaallit Nunaallu nunarsuarmit isigineqangaatsiarluni.
Danskit kalaallit meerartaannut ikiuinerat
Folketingimut qinersinissamut ulloq ataaseq sioqqullugu DR-ip isiginnaagassiaq ”Byen hvor børn forsvinder” piviusuinnik tunngavilik aallakaatippaa.
Tassani danskip ilinniartitsisup, Rikke Blegvadip politikerit atorfillillu Tasiilami meeqqanik sumiginnaangaatsiartoqarneranut matumani kinguaassiutitigut atornerluisoqartarneranut qasseeriarluni iliuuseqaqqusinera oqaluttuarineqarpoq.
Isiginnaagassiami piviusuinnik tunngavilimmi Naasunnguaq Ignatiussen Streymoyip naapertuilluanngitsuliorfiunerit nipangiutiinnarusunngikkai taarsiullugulu illoqarfimmi ataatsimoortitsiniarpoq ajornartorsiutinillu nassuerutiginninniarluni
Inatsisartuni illuatungiliuttut kimigiisernerata kingornatigut Naalakkersuisut isiginnaagassiap saqqummernerata kingunerisaanik danskit naalakkersuisuinik ikiorneqarnissamik piumasaqaqquneqarput.
AAMMA ATUARUK Danmarki 5,3 millioner koruuninik Tasiilamut tapiissuteqartoq
Danskit naalagaaffiat Tasiilami inuiaqatigiinni ajornartorsiutinut ilaatigut isumaginninnermik suliaqartartunut tarnillu pissusianik ilisimasalinnut Tasiilaliartinneqartunut atorneqartussanik maannamut 5,3 millionit koruuninik tapiissuteqarpoq. Aningaasat ilaat nunatsinni meeqqanut inuusuttunullu kinguaassiutitigut atornerlunneqarsimasunut katsorsaanermut atorneqassapput.
Nunatsinnili isumaginninnermik susassaqarfimmut Folketingimit ukiuni aggersuni ikiuisoqarnissaanik aamma pisariaqartitsisoqassasoq, Siumumit folketingimut ilaasortaq, Aki-Matilda Høegh-Dam isumaqarpoq.
- Aaqqiissutinik piffissami sivisuumi ukiuni tallimani, qulini 15-inilu atorneqarsinnaasunik pisariaqartitsivugut. Naalagaaffeqatigiinni ilaavugut Inatsisartut Danmarkimit ikioqqugunik danskillu naalakkersuisui ikiuunnissamut piareersimagunik tigulluassavarput.
Aki-Matilda Høegh-Damip inuttaasut inuiaqatigiinni pissuserissaarnerunissamut nukittorsaqatigiissikkusuppai.
Inatsiseqarnermut susassaqarfik: Naalagaaffimmi akissarsiat assigiittut
Immikkoortumi allami kalaallit Folketingimut ilaasortaatitaasa Folketingimi pingaarnerpaani ilaaneragaat tassaavoq danskit kalaallillu politiivini pinerluuteqarsimasunillu isumaginnittoqarfimmi betjentit akornanni assigiimmik aningaasarsiaqartitsinissaq.
AAMMA ATUARUK Assigiinngitsunik akissarsiaqarneq pillugu nalunaarusiaq ukiumik ataatsimik kinguartoorpoq
Tamanna maanna ministeriunerusup, Mette Frederiksenip (S) Aki-Matilda Høegh-Damip (S) Aaja Chemnitz Larsenillu (IA) naalakkersuisunut juunimi isumaqatigiinniarnerani immikkoortuni pingaarnerni ilaavoq.
Inatsiseqarnermut ministereqarfiup nalunaarusiornera politikkikkut isumaqatigiinniarnerit tunngavilissavai, taanna maannamut qaammatinik qulingiluanik kinguaattooqqavoq. Suliaq taanna nalunaarusiap pilersaarut malillugu ukiortaartinnagu piareernerani Siumumit Inuit Ataqatigiinniillu Folketingimi qaqinneqarnissaa qularnanngilaq.
Kalaallit Nunaat nunanut allanut tunngasuni aalajangiinerussasoq
Kiisalu amerikamiut præsidentiat, Donald Trumpip USA-p Kalaallit Nunaannik pinissaq piareersimaffigigaa Tweeterikkut aggustimi oqaatigaa.
Neqeroorut tamanna Naalakkersuisunit danskillu ministeriuneranit ”qujaannarfigineqarpoq”, tamatumalu malitsigisaanik Trumpip Danmarkimut tikeraarnissaraluani taamaatiinnarpaa.
Pisoq tamarmi ileqimisaartornarpoq – Kalaallit Nunaannulli aamma soqutiginnitsitsilerluni.
AAMMA ATUARUK Aki-Matilda Høegh-Dam: Præsident Trump nunatsinnut tikilluaqqusaavoq
Danskit politikeriinut Issittumut pissaaneqarnernullu tunngatillugu tamanna Kalaallit Nunaata pingaarluinnarneranut eqqaasitsissutaavoq.
Taamaammallu – aamma Inatsisartuni amerlanerussuteqartut nunanut allanut tunngatillugu danskit akulerutinngikkaluarlugit nammineernerunissamik kissaateqarnerat pissutigalugu – kalaallit folketingimut ilaasortaatitaasa marluullutik kunngeqarfiup nunanut allanut tunngasunut politikkiani sunniuteqarnerunissaq kissaatigaat.
Aki-Matilda Høegh-Damip kalaallit atorfillit danskit atorfiliinut taarsiutaallutik arfanniarneq pillugu ataatsimiititaliarsuaaniilernissaat kissaatigaa.
Aja Chemnitz Larsenip assersuutigalugu nunanut allanut tunngasunut politikkikkut ataatsimiisartoqatigiinni Aki-Matilda Høegh-Damip namminerlu sinniisuuffigisaanni Issittoq Kalaallit Nunaallu qaqinneqaraangata danskit naalakkersuisui imminnut tusarniaasarnissaat kissaatigaa.
