Issittumi inuit FN-ip silap pissusianut aningaasaateqarfianut ilaanngillat – tamannali maanna allanngortinneqarsinnaasoq
Piniartut aalisartullu atugaat silap pissusiata allanngoriartornerani aalerinartorsiorput.
Nunaqarfiit matusariaqalernerat periarfissatuaalersinnaavoq. Naalakkersuisulli tamanna pinngitsoortinniarsariniarpaat.
Silap pissusia pillugu ataatsimeersuarnerit 30-ssaat Brasiliami ataasinngormat aallartinneqarpoq.
Tamannalu nunatsinnut aningaasaqarnikkut angusaqartitsisinnaavoq.
Periarfissaasinnaasoq
Danmarkip Kalaallit Nunaatalu – EU-mi siulittaasuuffeqarnerminni – Issittumi nunap inoqqaavisa silap pissusianut naleqqussarnissaannut aningaasanik pissarsinissaq sulissutiginiaraat, silap pissusianut ministerip, Lars Aagaardip KNR-imut januaarimi oqaatigaa.
Naggueqatigiit inuit Naalagaaffiit Peqatigiit silap pissusianut aningaasaateqarfianit pissarsiaqarsinnaanngillat, aningaasammi nunanut inerisagassanut atorneqartussaatitaapput. Tassami nunatsinni, Nunavummi Alaskamilu naggueqatigiit inuit nunani aningaasaqarnikkut ineriartorluarsimasuniimmata Issittumi inuit aningaasaliiffiusinnaanngillat.
Inuit Circumpolar Councilimi (ICC) siulittaasup, Sara Olsvigip silap pissusia pillugu ataatsimeersuartoqarnissaa neriuuteqarfigilluarpaa.
Taassuma ICC-p naalakkersuisut aamma danskit naalakkersuisui ukiuni kingullerni sisamani nukingisaaruteqarfigigai ICC-lu silap pissusianut atatillugu aningaasanik pissarsiaqarnissamut Brasiliami ataatsimeersuarnermi pingaarnerpaatinneqassasoq oqaatigaa.
- COP30 Brasiliaminngaanniit ingerlanneqarpoq. Brasiliallu COP30 imatut taaguusersimavaa nunap inoqqaavisa COP-iat. Taamaammallu soorunami naatsorsuuteqarpugut.
Suliassaqangaatsiarnermi alloriarneq siulleq
Alaskami illoqarfik Nunapitchuk nunap iluata qeriuaannartup aakkiartornera pissutigalugu matuneqartariaqarsimavoq. Sara Olsvigip Alaskami illoqarfiit 30-t pissutsini assingusuniittut oqaatigaa.
Tamatuma saniatigut silap pissusiata allanngoriartornera kingunerisaanik ukiuusarnera sivikinneruleriartorpoq, sermeq saaliartorpoq, qaqqaniillu sisoortoqartarneri aamma atortulersuutit innarlerneqartarneri amerliartorlutik.
- Suliassaqangaatsiassaaq, aamma aningaasat taakku pineqartut qanoq taava agguataarneqarnerini sunalu aqqutigalugu pineqartunut toqqaannartumik iluaqutsiisarnissamut periuseqartoqassanersoq, Sara Olsvig oqarpoq.
Naalli Danmark nunarpullu silap pissusia pillugu aningaasanik pissarsigaluarpata aningaasat naggueqatigiinnut inunnut atorneqarnissaat aamma ilungersuutigineqassaaq.
- Tassani takusinnaavaarput taamaallaat procentialunnguit nunap inoqqaavinut toqqaannartumik tuttartut. Taamaammallu aamma ukua aningaasaateqarfiit aningaasaleeriaatsillu massakkut ingerlanneqartut qanoq issusaat isornartorsioreerparput, siornali, oqaatigalugu aningaasaleeriaatsit eqqarsaatigilluagaasariaqarput. Tassami inuit toqqaannartumik eqqugaasut taakkununnga aamma iluaqutserneqarsinnaasariaqarput, naalakkersuisutigut aaqqissorneqartpata imaluunniit allatigut aaqqissorneqarpata.
