Isornartorsiuineq: Spiralilersuisimaneq pillugu oqallinneq tunngaviluppoq
Spiralilersuisimanermut tunngatillugu misissuinermi arnat 354-it misissuinermik allattuniit oqaloqatigineqarput.
Taakkua ataatsimut pisimasut 488-it oqaluttuaraat, tassannga 89 procentit akuersissuteqanngitsumik naammaginartumilluunniit paasissutissiinertaqanngitsumik spiralilersuineq pisimalluni.
Maannali misissuinermi periuseq atorneqartoq apeqquserneqarpoq.
Tom Høyem, 1982-imiit 1987-ip tungaanut nunatsinnut ministeriusimasup, nunatsinni siammasissumik spiralilersuisimanerup iluaqutaasimaneranik kiisalu niviarsiaqqat arnallu amerlanerussuteqartut akuersillutik spiralilersorneqarsimanik isummernini attappaa.
Ministeriusimasup arnat oqaluttuai qularutiginnginnerarpai eqqunngitsuliorfigineqarsimasutullu isiginerarlugit taakkulu soorunalimi utoqqatserfigineqartussaanerarpai.
- Ajoraluartumik kingunerluuteqarsimapput kingunerluteqarsimasullu suusupagineqassanngillat.
Arnalli taakku oqaluttuaat taamaallaat aallaavigalugit, arnarpassuit tuusintilikkaat allat sinnerlugit oqaluttuartutut naliliisoqarsinnaanngissorivaa.
- Arnat taakku 350-t saaffiginnissimasut, qularnanngivissumillu naalliussimasut, arnallu 4.000-it 60-kkunni 70-kkunnilu neqeroorummut ammasumut pisariaqavissumullu qujallutik atuisimasut akornanni erseqqissumik immikkoortitsisoqannginnera amigaatigaara.
Misissuinermilu aqutsisoq KNR-imut maanna oqaaseqarpoq.
Taassumallu arnat eqqunngitsumik pineqartut ikinnerussuteqartutut nalilerneqarsinnaasut nammineq oqaluttuaraa.
Ilisimannittunik ujartuineq
Misissuinermik allattut spiralilersuisimaneq misissoramikku nammineerlutik arnat spiralilersorneqarsimasut ujartunngilaat. Arnalli namminneq saaffiginninnissaat kaammattuutigaat.
Nuummi Odensemilu innuttaasunik ataatsimiititsinerit aqqutigalugit taamaaliorsimapput. Qarasaasiatigut Facebookimi gruppi pilersinneqarpoq tassanilu aamma gruppit assigiinngitsut 49-t allagarsiivigineqarlutik.
Aammattaaq spiralilersuisimaneq pillugu misissuinermi suliaqartunut qanoq attaveqartoqarsinnaaneranik paasissutissiisumik filmimik titartakkamik suliaqartoqarpoq. Taanna KNR-ikkut siorna januaarimi februaarimilu sapaatip-akunnerini marlunni aallakaatinneqarpoq.
KNR-i spiralilersuisimaneq pillugu misissuinermi aqutsisumiit, Tenna Jensenimiit, allakkatigut akissutisivoq.
Arnat spiralilersorneqarsimasut 354-it oqaluttuaat arnanut spiralilersorneqarsimasunut tamanut atuussinnaannginnera taassumap isumaqataaffigaa.
- Arnat taakku (arnat 300-t sinnillit, aaqq.) piffissami misissuiffigineqarsimasumi naartunaveersaatinik atuisunut tamarmiusunut sanilliullugit ikinnerussuteqarput. Arnat qassit taamatut misigisaqarsimanersut oqaatigineqarsinnaanngilaq, arnat amerlanerusut toqusimagunarmata imaluunniit oqaluttuarusunnginnamik, Tenna Jensen allappoq.
LÆS OGSÅ: Tom Høyem
Tom Høyemi oqarpoq arnat spiralilersuisimaneq pillugu misissuinermi apersorneqartut amerlanerpaartai eqqunngitsuliorfigineqarsimasuusut tamannalu misissuinermi tunngavilersuutaanera paasinartoq.
- Ataatsimiititaliamut saaffiginnittussaapput, soorunamilu aatsaat ajornartorsiuteqaraanni saaffiginnittoqartarpoq.
Nassuiaat taannarpiaq Tenna Jensenip allakkatigut akissummini atorpaa:
- Arnat naartunaveersaasersorneqarnerminnik naammagisimaarinnittut ikitsuinnaat oqaluttuassarsiffigaagut. Qularnanngitsumik arnat misillersimanngitsut misissuineq imminnut attuumassuteqartutut isigisimanngilaat — ikinnerussuteqarsimanissaanniit tamanna ilimanarneruvoq.
Utoqqatserneq, tamanuunngitsorli
Ministeriuneq Mette Frederiksen arnanut spiralilerneqarsimanerminnut atatillugu tarnikkut ikiligaasimasunut, tatineqarsimasunut allatigulluunniit kingunerluuteqarsimasunut utoqqatseriartorluni Nuummut septemberip 24-ani tikissaaq.
Tom Høyemillu tamanna taamaattuussatut isigilluinnarpaa.
Taassumap aamma 60-ikkunni 70-ikkunnilu arlalippassuartigut allatut iliuuseqartoqarsimasinnaagaluarnera isumaqataaffigaa - soorlu spiralilersuisimanermi niviarsiaqqanut 12-inik ukiukitsigisunut spiralimik anginerpaamik atuisimanermut tunngatillugu.
Arnalli amerlanerpaartai paasissutissiiffigineqarluaqqaarlutik namminneq piumassutsiminnik spiralilersorneqarsimanissaat pillugu isummernini attatiinnarpaa.
Taamaattumik ministeriunerup utoqqatsernera spiralip Kalaallit Nunaanni naartunaveersaatitut atorneqarnissaanut siammarterneqarsimaneranut tunngasorinngilaa; taamaallaalli arnanut tarnikkut ikiligaasimasunut.
- Suliniut pisariaqartoq ammasumik inatsillu naapertorlugit ingerlanneqarnikoq pillugu utoqqatsinngilaq, arnalli tarnikkut ikiligaasimasut utoqqatserfigivai.
