Kalaallit angajoqqaat meeraasa allamut inissinneqaratarsinnaanerannik Danmarkimi kommunit nalileeriaasitaassaat piareersimasussaagaluarneranniilli ukioq ataaseq qaangiutingajalerpoq.

Nalileeriaasitaassaammi piffissami qaninnermi piareersimanissaat ilimananngilaq.

Maanna nalileeriaasiusut ukiuni kingullerni oqallisaaqaat.

Meeqqamik allamut inissiinissamik naliliiniarnermi angajoqqaat piginnaasaat ilaatigut nalilerniarlugit apersorneqartarput. Nalileeriaatsillu taakkua kattuffinnit arlalinnit isornartorsiorneqangaatsiarput. Danmarkimi inuttut pisinnaatitaaffinnik ilisimatusarfik isornartorsiuingaatsiartunut ilaasuusoq maanna nalileeriaasiusunik Danmarkimi kommuninut atuiunnaaqqusivoq.

Maannami nalileeriaasiusut nunani killerni ileqqut aallaavigalugit ineriartortinneqarput. Taamaannerallu kalaallit angajoqqaat paatsoorneqarnerannik taakkulu pillugit isummanik pigiliutiinnagaqartoqarneranik kinguneqarsinnaasut, Danmarkip inuunermi atukkanik ilisimatusarfiata VIVE-p nalunaarusiamini siornarnisami isornartorsiorpaa.

Ilaqutariit kalaallit Danmarkimiittut meerartaat allamut inissitat ilaqutariit qallunaat meerartaasa allamut inissitaasut tallimariaatigaat.

Kalaallinik angajoqqaanik Danmarkimi nalileeriaasitaassanik kulturitsinnut naleqqussakkanik ineriartortitsisoqassasoq, Danmarkip naalakkersuisuisa 2023-mi marsimi aalajangerpaat. Nalileeriaasitaassat ukioq 2023 naatinnagu tassa piareersimasussaagaluarput.

Nalileeriaasitaassanilli ineriartortitsinissamut atatillugu Syddansk Universitetimiit misissueqqaaleruttorput. Nalileeriaasitaassat taakkua qanoq ineriartortinneqassanersut tassa misissueqqissaaleruttorput. Taakkua misissueqqissaarinertik ukiup massuma naatinnagu naammassisussaassavaat.

Nalileeriaasitaassalli piareernissaannut ukiut suli arlaqartut, immikkut ilisimasalik danskit tarnikkut kingunerluutit pillugit nuna tamakkerlugu ilisimatusarfianneersoq misissueqqaartunut aamma aqutsisuusoq Ask Elklit oqarpoq.

- Nalileeriaasitaassanik ineriartortitseqqissaarniarneq pisariusorujussuusarpoq. Aamma piffissartornarlunilu akikitsuunngilaq, Ask Elklit oqarpoq.

Angajoqqaat hunnorujulikkuutaat peqataassasut

Kalaallinik angajoqqaanik Danmarkimi nalileeriaasitaassat saqitsaassutaasut suli tassa oqallisaapput.

Inuimmi 200-t missaat kalaallit angajoqqaat meeraasa allamut inissineqaratarsinnaanerannik Danmarkimi kommunit angajoqqaat piginnaasaannik maanna nalileeriaasiinut akerliussutsimik Nuummi Københavnimilu arfininngormat takutitsipput. Danmarkimi kalaallip Keira Alexandra Kronvoldip meerartaaminik qaammammi matumani arsaarneqareerernerani taamaaliorput. Suliaq taanna Thisted Kommunemi pivoq.

Danmarkimi inuttut pisinnaatitaaffinnik ilisimatusarfiup Danmarkimi kommunit kalaallit angajoqqaat meeraasa allamut inissinneqaratarsinnaanerannik maanna nalileeriaatsinik atuiunnaarnissaannik juunimi kajumissaaruteqarpoq. Esbjerg Kommune aamma København Kommune maanna nalileeriaasiusunik tamatuma kingorna atuiunnaarput.

Maanna nalileeriaasiusut Danmarkimi kalaallit angajoqqaat piginnaasaannik naliliiniarnermi suli atorneqartarnerat assuarnaqisoq, maanna tassa nalileeriaasiusunik kulturitsinnut qanoq naleqqussaanissamik misissuileruttortuusoq Ask Elklit isumaqarpoq.

- Maannami nalileeriaasiusut inuiannut aalajangersimasunut, tassa amerikamiunuunerusunut Europallu kippasissuanneersuunerusunut naleqqussagaallutillu ineriartortinneqarput. Tassalu kalaallinut inuiannulluunniit allanut naleqqussagaanngillat, taanna oqarpoq.

Maannalu nalileeriaasiusut kalaallit angajoqqaat piginnaasaasa kukkusumik nalilerneqarnerannik kinguneqarsinnaaneranut assersuutaasinnaasut arlaqartut, Ask Elklit oqarpoq.

- Assit taakkunani atorneqartartut amerikamiorpalaartortalerujussuullutillu Amerikami akunnattumik isertitallit atugaannut illoqarfissuarnilu pissutsinut eqqaanartunik ersersitsisuupput. Aamma apeqqutit ilinniagartuut ilisimasarikkajutaannut naleqqussagaanerupput. Taamaammat kalaallinut atorsinnaanngitsortaqarput, taanna oqarpoq.

Taakkunanngali sisamat kalaallit kulturiannut naleqqussarneqarsinnaalluartut, Ask Elklit isumaqarpoq. Tassa angajoqqaat eqqarsartaatsikkut piginnaasaannik nalileeriaatsit marluusut aamma tarnip pissusianik ilisimasalimmit apersorneqarnerit marluusut. Nalileeriaatsit sisamat taakkua naleqqussarsinnaajumallugit tarnip pissusianik ilisimasallit kalaallit ilisimatusartullu Kalaallit Nunaanni paasisassarsiorlutik angalanissaat pisariaqartussaassaaq.

- Angajoqqaat 460-it eqqarsartaatsikkut piginnaasaannik nalilersuinissarput 200-llu tarnip pissusianik ilisimasalimmit apersorneqassasut takorloorparput. Angajoqqaat meeqqamik pinnguarneranni attaveqatigiittarnerat aamma umerussavagut, Ask Elklit oqarpoq.

Assit nutaanik aamma taarserneqarlutillu apeqqutit kulturitsinnut naleqqussalugit allanngortinneqassapput.

Nalileeriaasitaassallu atuutilivitsinnagit aamma misilerarneqaqqaassapput.

Tarnip pissusianik ilisimasalllit kalaallit pisariaqartinneqartut

Ask Elklit tarnillu pissusianik ilisimasallit kalaallit 14-it nalileeriaasitaassanik ineriartortitsinissamut atatillugu Nuummi qaammatip massuma siuliani isumasioqatigiipput.

Nalileeriaasitaassanik ineriartortitsinissamik aallartinissartoqarnera, tarnip pissusianik ilisimasallip Naja Lund Kielsenip nuannaarutigaa. Taanna isumasioqatigiinnermi peqataasunut ilaavoq.

- Pissanganarpoq. Soorunami neriulersitsivoq, ukua kalaallisoortunik peqalissagutta, taanna oqarpoq.

Ask Elklitilu assigalugu misissuutinik kulturimut naleqqussaaneq sivisuumik suliarineqarsinnaasoq erseqqissaatigaa.

Naja Lund Kielsenip oqarnera naapertorlugu tamanna “suliarujussuussaaq”, nunatsinnimi kulturit sumiorpaluutillu arlaliupput, misissuutinilu nutaani taakku aamma eqqarsaatigineqassapput.

Tamatuma saniatigut isumaginnittunik taakkuninnga suliaqarsinnaasunik nassaarniarneq ajornakusoorsinnaavoq.

- Unammilliutit annertussapput. Siullertut una eqqarsaatigivara nunatsinni psykologit kalaallit oqaluttut ikittuarakasiuvugut. Aamma nalunngilara sullissisut ukua isumaginninnerup iluani sullissisut unammilliutinik ulikkaarput, Naja Lund Kielsen oqarpoq.

Ernumanarluinnartoq

Naja Lund Kielsenip tamatuma saniatigut misissuutit pioreersut suli atorneqarat aamma isornartorsiorpaa.

- Ernumanartortaqartippara. Kisianni aamma unartaa oqaatsigut, oqaatsitsinnik misigissusilererusunnerusarpugut, taamaakkami aamma ernumanartippara uku misissuutit atorneqaraangamik oqaatsigut atorneqarsinnaannginnamik. Soorunami isumaqartorujussuusarpoq kikkunnut tamanut, taanna oqarpoq.

Nalileeriaasitaassalli ukiut immaqa pingasut sinnerlugilluunniit qaangiutsinnagit piareernavianngitsut, Ask Elklit oqarpoq.

Ask Elklit, taava tassunga killitsinnagu kalaallit meerartaasa allamut inissineqaratarsinnaanerannik suliani qanoq iliortoqartariaqarpa?

- Apeqqutit akiuminaaqaaq. Najoqqutassaasinnaalatsisoqavissorpoq, taamaammat aaqqiisoqalertoqqunaqaaq.

- Tassungali killitsinnagu danskit oqaasii atorlugit nalileeriaatsit atorunnaartariaqassapput. Aammami taamaliortoqariaannaavoq, nalileeriaatsimmi kalaallit meerartaasa allamut inissinneqassanerannut aalajangiisuusanngillat. Angajoqqaat meeqqamik attaveqatigiittarnerat meeraallu immikkut umerorneranni paasisat paasissutissallu allat naliliinermi tunngaviusarput. Tassalu nalileeriaatsit misissuinermut annerusumut ilaaginnarput, taanna oqarpoq.

Taava imaappa, tassunga killitsinnagu kalaallit angajoqqaat meeqqaminnik tunngavissaqanngitsumik arsaarneqarataannaasut?

- Naagga, taamaassasorinngilara. Taamaattoqarataannaavorli. Tarnip pissusianik ilisimasalik isumaginninnermiluunniit siunnersorti inaarutaasumik naliliinissamut suliassatik naammassineraat. Nalileeriaatsimmi nalilersuinermi kisimik aalajangiisuusanngillat, Ask Elklit oqarpoq.

Kalaallit angajoqqaat meeraasa allamut inissinneqaratarsinnaanerannik nalileeriaatsit kulturitsinnut naleqqussaanissamik suliami qanoq alloriartoqaqqissanersoq, Danmarkip naalakkersuisui ukiortaami aalajangertussaassapput.