Immikkut ilisimasalik Parisimi isumaqatigiissut pillugu: Nunarput ilanngunnikkut nunani tamalaani ersarinnerulissaaq

Nunarput nunarsuarmi gassinik silaannarmik mingutitsisunik, aniatitsinikinnerunissamut nunatsinnut pisussaaffiliisussamut Naalagaaffiit Peqatigiti Parisimi isumaqatigiissutaannut ilanngunniarpoq.

Inatsisartuni amerlanerussuteqartut pingasunngormat tamanna aalajangerpaat.

Ilisimatusarfimmi inuiaqatigiilerinermik immikkoortortaqarfimmi pisortap, aamma Nasiffimmi - nunanut allanut sillimaniarnermullu aqutsisup, Rasmus Leanderip oqarnera naapertorlugu nunat tamalaat silap pissusia pillugu isumaqatigiissutaannut ilanngunneq nunat tamalaat akornanni politikkikkut nunatsinnut ilaqutissartaqarsinnaavoq.

- Silap allanngoriartornera Issittumi malunnarnerpaammat Kalaallit Nunaat Parisimi isumaqatigiissummut suli ilanngutinngimmat eqqumiilluinnartuuvoq. Nunarput isumaqatigiissummut ilanngunnikkut ersinnerulissaaq, Naalagaaffit Peqatigiillu aaqqissugaaneranni silap pissusiata allanngoriartorneranik ilungersuutiginnittunut sulissuteqartunullu ilanngutissalluni, Rasmus Leander Nielsen oqarpoq.

Parisimi isumaqatigiissut Parisimi 2015-imi COP21-mi ataatsimeersuarnermi isumaqatigiissutigineqartoq nunatsinni politikkikkut ukiuni arlallinni oqallisigineqartarpoq.

Danmark peqatiginagu ilanngunneq

Nunarput isumaqatigiissummut nunatut namminersortutut ilanngutissanersoq oqaluuserineqarsimasut ilagaat.

Avatangiisit – taamatullu silaannaq – nunatta akisussaaffigilereernikuummagu nunarput silap pissusianut tunngatillugu isumaqatigiissutinut pisussaaffinnullu nammineerluni ilanngussinnaasoq, Naalakkersuisut isumaqatigiissummut ilanngunnissamut aalajangiiffigisassatut siunnersuuteqarneranik eqqartuussissuserisup misissuinerata erseqqissarpaa.

Rasmus Leanderip oqarnera naapertorlugu Parisimi isumaqatigiissut erseqqarinngitsumut tikkuussivoq, tassami nunanut allanut tunngasunut politikki danskit oqartussaaffigissaraa, taavalu avatangiisit pillugit oqartussaaffik nunatta oqartussaaffigalugu.

- Kalaallit Nunaat isumaqatiginniartoqarnerani pisinnaatitaaffeqarnerussaaq, kisiannili tassa danskit oqartussaasui qanimut oqaloqatigineqartassallutik, Rasmus Leander Nielsen oqarpoq.

Rasmus Leander Nielsenip aalisarneq assersuutigaa, tassanimi nunarput nunanit tamalaanit aalisarnermi suliaqartunut isumaqatigiinniarnerni salliunerusarpoq, suliaqartulli aamma aalisarnermut politikkip nunanut allanut tunngasunut politikkillu killissai ukiuni arlalinni aamma misilittagaqarfigaat.

Aningaasaqarnikkut ernumanartut

Silap pissusianut pisussaaffeqalernikkut aningaasaqarnikkut kingunerluutaasinnaasut nunatta ilannguteriinnginneranut pissutaasunut Siumut pingaartumik ernumassuteqartuuvoq.

- Parisimut isumaqatigiissummut ilanngunnermi iluaqutit ajoqutaasinnaasullu takussutissartaannik amigaateqarneq pissutaavoq, Siumup siulittaasua Erik Jensen KNR-imut siusinnerusukkut oqarpoq.

Aningaasaqarnikkullu ernumassuteqarneq taanna nunat allat Parisimi isumaqatigiissummut aamma ilanngussimasut Siumutulli ernumassutigigaat, Rasmus Leander Nielsen nassuiaavoq.

Assersuutigalugu soorlu Afrikap kujataa silap pissusiata allanngoriartorneranik pingaartumik sunnigaaqqasoq, kisianni assersuutigalugu USA-tut Kinatullu CO2-mik atiatitsiginngilaq.

- Parisimi isumaqatigiissut ineriartornermut nunattalu naalagaaffimmit tapiissutinik isumalluuteqannginnerulernissaannut aporfiussanngitsoq tunngavilersuutigineqarpoq, Rasmus Leander oqarpoq.

Maannakkummi?

Maannakkut ilanngunnissamut aalajangiisoqareermat naalakkersuisut nunarput qanoq ililluni CO2-mik aniatitsinikinnerulernissaa paasiniartussanngorpaat.

- Kalaallit Nunaat sutigut anguniagaqassanersoq suliassap tullerivaa. Mittarfissuit nutaat timmissartullu anguniakkani ilanngunneqassanersut suli oqallisigineqartuarallassapput, Rasmus Leander Nielsen oqarpoq.

Sumi, qanoq qanorlu annertutigisumik CO2-mik aniatitsinikinnerusoqalernissaa ilisimaneqanngilaq. Siumulli siulittaasua nalunaaruteqareerpoq:

- Aningaasarsiornikkut ineriartornermi Parisimi isumaqatigiissut akornutaanavianngilaq. Nunaqarfinni, avinngarusimasuniittuni aalisartuni piniartunilu Parisimi isumaqatigiissummit artukkerneqarnavianngillat, Erik Jensen pingasunngormat oqarpoq.

Nunalerinermut, Imminut Pilersornermut, Nukissiutinut Avatangiisinullu Naalakkersuisup, Inuit Ataqatigiinneersup, Kalistat Lundip sila pillugu periusissiaq innuttaasut inuussutissarsiuteqartullu suleqatiginerisigut suliarineqassasoq tusagassiuutinut nalunaarummi oqaatigaa.

- Periusissiaq silap pissusianut tunngatillugu anguniagassanik imaqassaaq, aammalu Kalaallit Nunaanni qanoq iliorluni mingutsitsinngitsunut nuutitsiartornermut aningaasaqarnikkullu ineriartortitsisoqarnissaanut siunnerfilersuisoqassalluni, Kalistat Lund oqarpoq.

Naalakkersuisut nunatta sila pillugu periusissaa Naalagaaffiit Peqatigiinni Silap Pissusianut Isumaqatigiissummut (UNFCCC-mut) nalunaarutiginiarpaat, taamaalillunilu 2030-mit sunniuteqalerluni.