Ilisimatusartut Nakorsaaneqarfillu spiralilerneqarsimanermik naammagittaalliutit misissoqqissaassagaat

Nakorsaaneqarfik ilisimatusaqatigiittussatullu toqqakkat nalusamik naartunaveersaaserneqarsimasut naammagittaalliutaannik misissuisuussapput.

Nakorsaaneqarfiup ilisimatitsissutaa naapertorlugu nalusamik spiralilerneqarsimanermik naammagittaalliutit 30-usut, januaarip naanerani oqaluttuaraarput.

Danskit oqartussaasuisa kalaallit amerliartoqqunagit spiralilersuinissamut periusissiornerisa kingunerisaanik nunatsinni arnat tuusintilikkaat 1966-ip 1975-illu akornanni spiralilerneqarsimasut DR-ip saqqummiutereeraalu, Nakorsaaneqarfik naammagittaalliutinik taakkuninnga anngussivigineqarpoq.

Arnat nalusamik spiralerneqarsimasut arlallit taamaaliorneqarnertik kingunerluutigisimallugulu misigisimasimapput allamik qinigassinneqarsimanatik.

Aamma naartunaveersimassutigisimallugu, arnat taakku ilaasa oqaluttuaraat. 

Peqqinnissamut oqartussaaffik nunatta 1992-imi tiguaa, tamannali sioqqullugu nalusamik spiralilerneqarsimanermik Nakorsaaneqarfimmut naammagittaalliutit 26-iupput.

Naammagittaalliutillu taakkua ilisimatusaqatigiinnit misissoqqissaarneqassasut, Nakorsaaneqarfik ilisimatitsivoq.

- 1992 sioqqullugu nalusamik naartunaveersaaserneqarsimanermik naammagittaalliutit Naalakkersuisuit danskillu naalakkersuisuisa spiralersuisoqarneranik qulaajaanermut isumaqatigiissutaat naapertorlugu ilisimatusaqatigiittussatut toqqakkanit misissorneqaqqissaassapput, nunatta nakorsaanera Henrik L. Hansen KNR-imut akissummini allappoq.

Naalakkersuisut danskillu naalakkersuisui spiralilersuisqarneranik qulaajaanermik aallartitsiniarlutik siorna septembarimi isumaqatigiipput. 

Tassa 1960-ip 1992-illu akornanni spiralilersuisoqarsimanera qulaajarneqassaaq.

Piffinni nutaanerusuni naammagittaalliutit

1992-illi kingorna aamma spiralilersuisoqartarsimasoq paasinarsivoq.

Nalusamimmi 1992-ip kingorna spiralilerneqarsimanermik naammagittaalliutit sisamaapput.

Naammagittaalliutillu taakkua Nakorsaaneqarfiup misissoqqissaassavai.

- Nalusamik piffinni nutaajunerusuni spiralilerneqarsimanermik naammagittaalliutit naammagittaalliutit allatuulli misissoqqissaassavagut. Peqqinnissamut tunngasumik naammagittaalliornermut malittarisassat nalinginnaasut akuerseqqaarnani spiralilerneqarsimanermik naammagittaalliutinut aamma atuupput, Nakorsaaneqarfik ilisimatitsivoq.

Naammagittaalliutilli ilaat pisoqalisoorsimasinnaapput.

Pisoqalisoorsimasortaqarpatalu taakkua Peqqinnissaqarfiup ileqqorissaarnermut ataatsimiititaliaanut Danmarkimiittumut anngunneqassapput.

- Nakorsat spiralilersuisimasut isornartorsiorneqarsimasortaqarpata, taakkununnga kinguneqartitsisoqariaannaavoq.

Naammagittaalliutinilu ataasiakkaani saqqummiussat qanoq kinguneqartitsinissamik aalajangiisuulluinnarumaarput, nunatta nakorsaanera Henrik L. Hansen allappoq.

Akuerseqqaarsimanissaat pisariaqartoq

28-nik ukiulik, Emma Kuko, nalusamik piffinni nutaanerusuni spiralilerneqarsimasunut ilaavoq. 

Taassuma nalusaminik ukiuni qulingiluani spiraleqarsimanera pillugu oqaluttuaq qaammatip siuliani saqqummiupparput.

Emma Kukop spiraleqarluni 2019-imi ilusiorneqarami paasivaa. 

Taanna spiralilersinneqarnikuunerminik eqqaamasaqanngilaq, 2010-milu naartuersinnermini spiralersinneqarsimanissi ilimagaa.

Emma Kukop nakorsiarnerani nalunaarsuiffiit tamaasa KNR-ip takuai, spiralilerneqarsimaneranillu nalunaarsukkani tamani allaqqasoqanngilaq.

Emma Kuko taama misigisaqarnerminik kingunerlutsitsingaatsiarpoq.

- Pisut ullumikkut oqaluuseraakka, taava nalunngilara kamannera ulluni tulliuttuni takkuteqqissasoq. Tamanna aqukkuminaassinnaavoq, Emma Kuko Nuummi qaammatip siuliani apersoratsigu oqarpoq.

BBC arnarpaalunnik akuerseqqaarnatik 2000-kkut aallartinneranni naartunaveersaaserneqarsimasunik aamma oqaloqateqarnikuuvoq.

Nalusamik piffinni nutaajunerusuni naartunaveersaaserneqarsimanermik naammagittaalliortoqarsimasoq tupaallaatigisimaneritsik nakorsaaneqarfimmut apeqqutigigatsigu ima akipput:

- Nalunaarsukkanik pisoqqanik ujaasileruttorlutalu naammagittaalliutit kingulliit misissoqqissaaleruttorpavut. Taakkua tamarmik immikkut isummersorfiginnginnerini paasisaqarfiginerorusullugit misissoqqissaassavagut, nunatta nakorsaanera Henrik L. Hansen KNR-imut oqarpoq.

Peqqissutsimut naalakkersuisoq, Mimi Karlsen (IA), tamanna pillugu sapaatit akunnerini kingullerni pingasuni oqaloqatiginiartaraluarparput.

Naalakkersuisut nalusamik naartunaveersaaserneqarsimanermik naammagittaalliutinik qulaajaanermi paasisanik qanoq paasissutissiinissamik spiralilersuisoqarsimaneranillu ulloq manna tikilluinnarlugu qulaajaanissamik akuersinissamik pilersaarnersut, Mimi Karlsen apererusussimagaluarparput.

Mimi Karlsen tamanna pillugu allakkatigut ima akivoq:

- Suliat ataasiakkaat pillugit oqaaseqarsinnaanngilanga, Peqqinnissaqarfimmili passunneqarniaraanni naammattumik paasinnissimalluni akuerseqqaarsimanissaq pisariaqartoq ataatsimut isigalugu erseqqissaatigisinnaavara.

Danmark akissiigaat

Nalusamik spiralilerneqarsimanermik naammagittaalliutinik misissueqqissaarnertalimmik isumaqatigiissutaareersumik spiralilersuisoqarsimaneranik qulaajaaneq qaqugorpiaq aallartissanersoq kikkullu qulaajaasuussanersut aamma apeqqutigaarput.

Danskit peqqissutsimut ministeriat, Sophie Løhde (V), tamanna pillugu ataatsimiinnissamut qaqugu periarfissaqarnerminik akissiigitsik, peqqissutsimut naalakkersuisoq Mimi Karlsen KNR-imut ilisimatitsivoq.

- Uagut qulaajaanissamut pilersaarusioreerpugut, qulaajaanissarlu kinguarteqqinneqarnani aallartilertorneqassasoq neriuppunga. Danskilli taamaaliortoqarnissaa salliutinniarneraat soorunami apeqqutaavoq, Mimi Karlsen KNR-imut allakkatigut akivoq.

Danskilli nunamut namminermut peqqissutsimullu ministereqarfiat allatorluinnaq akivoq.

KNR-imummi allakkatigut ima akivoq:

- Kalaallit Nunaallu suliamik ilisimasaqartut suliaqarfiilluunniit qulaajaaqataasussanik toqqaanissatsinnut najoqqutassiuleruttorpugut, aamma Kalaallit Nunaata Peqqinnissaqarfialu peqqissutsimut tunngasuni oqaloqatigiilluartarpugut, danskit nunamut namminermut peqqissutsimullu ministereqarfiat KNR-imut allappoq.

Spiralilersuisoqarsimaneranik qulaajaanermut aningaasaliisuussallutik 6 millionit koruunillu qulaajaanermut atugassatut illikartereeritsik, ministereqarfiup ilanngullugu ilisimatitsissutigaa.

Kikkut qulaajaasuunissaannik kingusinnerpaamik aasaru aalajangertoqarnissaa naatsorsuutigineqartoq, ministereqarfik ilisimatitsivoq.

Suliamik ilisimasaqartut suliaqarfiilluunniit spiralilersuisoqarsimaneranut arlaannaannulluunniit attuumassuteqanngitsut qulaajaasuusussaapput.