Søren Gade: Folketingimi toqqaannartumik nutserinissamut inissaqartoqaranilu naammattunik oqalutsissaqanngilaq

Folketingip ataatsimiittarfiani ataatsimiititalianilu ataatsimiittoqarnerani toqqaannartumik nutserisoqartarnissaanik neqerooruteqarnissap aaqqissuunnissaa ajornarpoq.

KNR-imut taama nalunaaruteqarpoq Folketingip siulittaasua aamma Folketingip Siulittaasoqarfianik taaneqartartoq, Søren Gade (V).

- Christiansborgimi init annertuumik allanngortitertariaqassapput. Tamanna akisoorujussuussaaq, kiisalu ’tamakkiisumik ilusiliinermik’ taaneqarsinnaasumut naammattunik oqalutsissaqanngilagut.

'Tamakkiisumik ilusiliineq ´ Søren Gade naapertorlugu tassaavoq Inatsisartut oqalutseqartarnerattut ilusiliineq, tamatumani Inatsisartut ataatsimiittarfianni ataatsimiinnerit ilutigisaanillu pappiarat tamarmik nutserneqartarput.

Folketingip siulittaasuata oqarnera naapertorlugu Folketingip ataatsimiittarfiata oqalutsit toqqaannartumik nutserinerminni atorsinnaasaannik ineeralersorlugu allanngortiternissaa 40 mill. Kr.-nik akeqassaaq.

Tamatuma saniatigut Folketingimi kalaallisut savalimmiormiutullu oqaatsiniit pappiranik tamanik nutserinissaq ukiumut 200 mill. Kr.-t missaanni akeqassaaq. 

Kiisalu aamma Folketingip ataatsimiittarfiani politikkikkullu ataatsimiititaliani ataatsimiinnerit pappiarallu tamaasa qallunaat oqaasiiniit nutsernissaannut oqalutsinik kalaallisut savalimmiormiutullu oqalussinnaasunik naammattunik pissarsisinnaanngilagut.

- Pisariaqarpoq oqalutsinik akuerisaallutillu nutserisartunik naammattunik peqarnissarput. Tamannalu ajornavippoq. Taama amerlatigisunik pissarsisinnaanngilagut, Søren Gade oqarpoq.

Nammineq nutserigit imaluunniit akilikkannik allatanik nutserisitsigit

Nassuiaat saqqummiunneqarpoq, Folketingip Siulittaasoqarfiata, suliniutinik arlalinnik Folketingimi ilaasortat kalaallit savalimmiormiullu qinersisartuisalu iluaqutissaannik, saqqummiusaqarnerata aqaguani.

Suliniutit ilagaat, Folketingimi ilaasortat kalaallit savalimmiormiullu Folketingimi namminneq oqaatsitik atorlugit oqaaseqarsinnaalernerat, oqaaseqareernermik kinguninngua oqaaserisatik qallunaatut aamma saqqummiuttarniarunikkit. Taamaammallu piffissaq oqaaseqarnerminnut atorsinnaasaat marloriaatinngorlugu sivitsorneqassaaq.

Oqaaseqaatigisamillu qallunaatuunngorlugu nutsernissaanut periarfissaqanngikkunik imaluunniit namminneq nutsererusunngikkunik, oqaaseqaatigisatik siummoortumik qallunaatuunngortillugit nutsertissinnaavaat.

- Taava uanga isumagissavara, Folketingimi sulisut oqaaseqaammik qallunaatuunngorlugu nutsikkamik ilaasortat nerriviinut tamanut agguaassinissaat, taamaalillutik kalaallisut savalimmiormiutulluunniit oqaaseqartoqarnerani oqaaseqaatip nutsernera atuarsinnaaniassammassuk. Taamaalilluni oqaaseqaat pissusissamisuuginnartumik Folketingip ataatsimiittarfiani oqallinnermut ilaalissaaq, Søren Gade oqarpoq.

Ilaasortat Atlantikup Avannaaneersut sisamat Folketingimit aningaasaliiffigineqassapput, namminneq kissaatigisartik naapertorlugu ilusilikkamik nutserisoqarnissaminnut atorsinnaasaminnik.

- Taamaammat isumaqarpugut ilaasortat ataasiakkaat nutserisumut Folketingimit aningaasalersorneqartumut naleqqiullugu namminneq oqartussaatitaanerat aaqqissuussilluarnerusoq. Qarasaasianik atortussanillu allanik atugassiisoqassaaq. Ilaasortallu namminneq nutserisumik atorfinitsitserusunngikkunik, aningaasat 200.000 kr. missaat avataani nutserisitsinermut atorsinnaavaat, Søren Gade oqarpoq.

Gade: Kalaallit savalimmiormiullu inunnut innarluutilinnut assersuunnianngilagut

Taamaattoq Markus E. Olsenip, maanna Folketingimi Aki-Matilda Høegh-Damimut kingoraartaasup, nutserisoqartarnermik ilusiliineq isornartorsiorpaa.

- Uanga nammineq oqaluttarfimmiit nutserinissara aaqqiilluarnerunngilaq. Imaappoq marloriaammik sulisariaqassasunga. Nunatsinni marloriaammik sulisariaqartuartarnerput naammareeqaaq, taamaammat pitsaanerpaassagaluarpoq uanga oqaatsikka toqqaannartumik nutserneqartarpata, Markus E. Olsen KNR-mut oqarpoq. 

Aamma Aaja Chemnitz IA-meersoq annermillu qallunaatut oqaaseqartuusoq isumaqarpoq, oqalutseqarnissamik sullissinissatut neqeroorut annikippallaarlunilu naammaannarpallaartoq.

- Isumaqarpunga Folketingip ataatsimiittarfiani inuit innarluutillit eqqarsaatigalugit aaqqiisoqarsinnaappat, taava aamma oqalutsit ineerassaannik sanasoqarsinnaasoq, taamaalillunilu Naalagaaffeqatigiinnerup iluani oqaatsit tamaasa atorlugit nutserisoqarsinnaalerluni. Tamanna ajornartorsiutaasussatut isiginngilara, Aaja Chemnitz oqarpoq.

Isumaqarpoq oqaatsitigut assigiinngissutsit mianerinerat aamma tassaasoq tamat oqartussaaqataanerannik mianerinninneq.

Kisianni inuit innarluutilit aamma Folketingimi ilaasortat kalaallit savalimmiormiullu imminnut assersuunneqarnerat Søren Gade-mut isumaqatigineqanngilaq.

- Isumaqarpunga inummut innarluutilimmut matumani assersuussisoqarsinnaanngitsoq. Ukiorpassuarni naalagaaffeqatigiinnikuuvugut, tamannalu maannamut ajornartorsiutaanikuunngilaq, Søren Gade oqarpoq.

Nammineq arlaleriaqaluni Kalaallit Nunaanniittarnikuuvoq, maannalu aatsaat misigalugu Folketingimi kalaallisut oqalussinnaanissap taama pingaartinneqartigaluni isiginiarneqarnera.

- Malugisinnaavara tamanna Kalaallit Nunaanni itinerusumik isumaqartinneqartoq, taamaammallu kissaatigineqartunik qanillattuisumik aaqqeeriarnissaq assut ilalernartillugu, Søren Gade oqarpoq.

Erseqqissarpaa Folketingip Siulittaasoqarfiata aaqqissuussinerup ingerlaavartumik nalilersornissaa piareersimaffigigaa.

- Ilumoorpoq ’puugutaasaq itisooq nassaarinngikkipput’. Kisianni neriuppunga aalajangiunnerani anersaarineqartoq tunngavigalugu ilassineqassasoq. Taamaaliorpugummi kissaatigisat suleqatitsinnit Atlantikup Avannaaneersunit saqqummiunneqartut qanillattorumallugit.