IA-p Siumullu nutserisoqartalernissamut atatillugu aalajangigaq naammaginngikkaat
Folketingimi ilaasortat Kalaallit Nunaat aamma Savalimmiut sinnerlugit qinikkat kalaallisut savalimmiormiormiutullu oqaatsiminnik oqaluttarfimmi maanna oqalussinnaanngussapput.
Folketingip siulittaasoqarfia tusagassiorfinnut taama nalunaarpoq.
Folketingimi ilaasortat oqaaseqarnissamut piffissaat sivitsorneqarpoq, namminneq kalaallisut savalimmiormiutulluunniit oqaatsitik danskisut aamma nutsertassammatigit.
Nutserisoqartarnissaanik immaqaluunniit erseqqinnerusumik oqalutseqalernissaanik apeqqut Siumut sinnerlugu folkertingimi ilaasortap Aki-Matilda Høegh-Damip oqallerinnerit ilaanni folketingip oqaluttarfiani kalaallisut oqaatsini atorlugit saqqummiigami taamaattoqarnissaalu kimigiisissutigalugu.
Nunarput sinnerlugu folketingimi ilaasortat aappaat Inuit Ataqatigiit sinnerlugu qinerneqartoq Aaja Chemnitz nutserinisoqarnissanik periarfissaqalerneq nuannaarutigaa, kisianni aamma naammagivinnagu.
- Piffissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigigutsigu, nutserisut immikkut inissaannik sanasoqartariaqassaaq. Siunissamimi, Kalaallit Nunaat sinnerlugu ilaasortaqatitta kalaallisuinnaq saqqummiisarnissaat ilimanarpoq, Aaja Chemnitz KNR-imut oqarpoq.
Markus E. Olsen, Siumut sinnerlugu ilaasortamut Aki-Matilda Høegh-Damimut sinniisussaasoq, aalajangiussaq naammagerpiarnagu oqarpoq.
- Uagut eqqarsaatigisariaqalerparput taava nammineerluta maloqiusamik ingerlatsineq ilumut imminut akilersinnaanersoq, taassuma paasisinnaakutsoorpara apeqqusiisoqarmat aningaasani. Taava taanna aamma apeqqut nammineq aamma utertittariaqarparput uagut nunatsinni ilumut marloriaammik ingerlatsineq ingerlatiinnassaneripput, KNR-imut oqarpoq.
Oqarnera naapertorlugu folketingimi oqalutseqannginnera, kalaallit folketingimi ilaasortaannut ataqqinnerunngilaq.
- Kalaallit politikerit politikeritut qinigaapput, nuterisutuunngitsoq. Nutserisuuneq (oqaluttaaneq) atorfiuvoq immikkuullarissoq. Danmarkiaa iluamik, Markus E. Olsen oqarpoq.
Ukiumut 200 millioni koruuneqassasoq
Nutserititsinermik Inatsisartuni periusaasoq Folketingimi atorneqassappat tamatuma 200 millionit koruuninik naleqarnissaa juunimi saqqummiunneqarpoq.
Taamaaliornissarlu imminut akilersinnaasoq Aaja Chemnitz isumaqarpoq
200 millioni koruuninimmi naleqarnera pissusissamisoorpa?
- Innarluutillit Folketingimi periarfissinneqarsinnaappata, oqalutsinut nutserisunullu aamma inissaliortoqarsinnaavoq - taamaalillunilu naalagaaffeqatigiinnermi oqaatsit atorneqarsinnaanerat qulakkeerneqarluni, oqarpoq.
Innarluuteqarneq oqaatsinillu atuisinnaannginneq assigiinngitsuunnginnamik?
- Taama isumaqanngilanga, inuiaqatigiit tamakkerlugit sinniisuutitaqartoqassappat qulakkeerinninniarneruvoq. Qinikkat tamanna qulakkiissavaat. Taamaammallu kalaallisut, savalimmiormiutut danskisulluunniit oqalukkusuttut tamarmik assigiimmik isiginiarneqassapput, Aaja Chemnitz oqarpoq.
Kalaallit Nunaata Savalimmiullu ilaasortaatitaasa sivisunerusumik saqqummiisinnaalernerisa saniatigut, kalaallit savalimmiormiullu nunaminnut tunngasunut atatillugu oqallinnernut peqataaffigisimasaminnik allaaserinnittussaatitaapput.
Folketingimi Kalaallit Nunaat Savalimmiullu ilaasortaatitaat aamma namminneq nutserisoqarsinnaanerannik immikkut aningaasaliisoqarsinnaavoq. Tusagassiorfinnulli nalunaarummi qanoq akeqarnissaa taaneqanngilaq.
Kalaallit Nunaata Savalimmiormiullu oqaluttuarisaanerat pillugu, politikki pillugu aamma oqaatsit pillugit Folketingimi ilaasortat aamma pikkorissartinneqartalissasut tusagassiutinut nalunaarummi atuarneqarsinnaavoq.
Siumup Folketingimi ilaasortaatitaa Aki-Mathilda Høegh-Dam oqaaseqartinniarlugu KNR-imit attavigaarput.