Oqaatsigut Folketingimi atorneqartalissasut
Oqaatsitsinnik savalimmiormiullu oqaasiinik atuineq, Atlantikup Avannaani partiivisa oqalutseqarnissaannut aningaasaliineq aamma Kalaallit Nunaata Savalimmiullu oqaluttuarisaanerat kulturiallu pillugit pikkorissarneq.
Tamakkuupput Folketingimi pisalersussat.
Folketingip siulittaasoqarfia tusagassiutinut tupaallannartumik sisamanngornermi taama nalunaarpoq.
- Oqaatsit aporfiusarnerannik ajornartorsiut aaqqinniarlugu tamatsinnut iluaqutaasussamik Folketingimi ilaasortat Kalaallit Nunaanneersut Savalimmiuneersullu naapeqatiginissaat, Folketingip siulittaasoqarfiani ilaasortani amerlanerussuteqartut kissaatigaat. Aamma Atlantikup Avannaaneersut Folketingimi oqallinnernut inatsisillu pillugit sulianut malinnaalluarnerusinnaaqqullugit kalaallit savalimmiormiullu oqaasiisa Folketingimi sulinermi atugaalersikkusuppavut, Folketingip siulittaasua Søren Gade (V) oqarpoq.
Folketingimi ilaasortaq nunatsinneersoq, Aki-Mathilda Høegh-Dam (S), Naalagaaffeqatigiit pillugit Danmarkimi Folketingimi maajimi oqallinnermi kalaallisut oqaloreersorlu taama aalajangerput.
Aki-Mathilda Høegh-Damip Folketingip oqaluttarfiani kalaallisut oqalunnera oqaluttarfimmiit danskisut oqaatsit atornagit allamiusut oqalunnissaq periarfissanngortinneqassanersoq oqallisigineqartorujussuanngorpoq.
Taannami kalaallisut Folketingip oqaluttuarfiani minutsit qulit missaanni oqaaseqarmat ataatsimiittarfimmiittunit allanit paasineqanngilaq.
Pisoq tamanna arlaleriarlutik oqallisigereerlugu Folketingimi ilaasortat Danmarkimeersut Atlantikup Avannaaneersullu taakkulu qinersisartui naligiissitaanerulissasut Folketingip siulittaasoqarfia aalajangerpoq.
Folketingip siulittaasoqarfiani ilaasortat savalimmiormiut kalaallillu oqaasiisa folketingimi atorneqartalernissaat pillugu juunimi siullermeerlutik ataatsimiipput. Tassani paasinarsivoq, kalaallinik savalimmiormiunillu oqalutseqarneq nutserisoqarnerlu folketingimut ukiumut ikinnerpaamik 200 million koruuninik akeqassasoq.
Nittartagaq nutserneqassaaq sulisullu pikkorissartinneqarlutik
Folketingimi nutserisarneq pillugu aaqqiissutip imaraa, Folketingimut qinikkat nunatsinneersut Savalimmiuneersullu Folketingip oqaluttarfianiit oqaatsiminnik atuisinnaalissasut, aammalu oqalugiarnerat sivitsorneqassasoq oqaatsit nutserneqartussaanerat pillugu.
Taamatuttaaq allakkatigut ukiumut paasissutissiinerit oqallisigineqartut utikkannerusut aammalu nunatsinnut Savalimmiunullu attuumassuteqartut soorlu ammaanersiornermi oqallisaasut aammalu naalagaaffeqatigiinnermut issittumullu tunngasut ukiumoortumik oqallisigineqartartut nutserneqartalissasut, tusagassiutinut nalunaarummi allaqqavoq.
Folketingimittaaq pikkorissartitsisoqartalissaaq soorlu Folketingimi ilaasortanut taassumalu iluani sulisunut pikkorissarnerni Kalaallit Nunaata Savalimmiullu oqaluttuarisaanerat kulturiallu oqaluttuarineqartalissalluni aammalu nunani taakkunani politikkikkut pissutsit oqaatsillu atorneqartut matumani erseqqissaatigineqartassasut, Folketingip siulittaasoqarfia ilisimatitsivoq.
Tamakku tamaasa naalagaaffeqatigiit paaseqatigiinnerulernissaannut aallaaviussasut, tusagassiutinut nalunaarummi allaqqavoq.
Tamatumalu saniatigut Folketingip nittartagaa aamma kalaallisut savalimmiormiutullu nutserneqartalissaaq.
Folketingimi nutserisarnissaq qanoq akeqassanersoq ilisimatitsissutiginngilaat.
Paarlatsissaq assinganik iliorniartoq
Aamma Folketingimmi kalaallisut qanittukkut oqalugiartoqalersaartoqarpoq.
Danskimmi politikerit kalaallisut oqaatsinik paasisinnaanngikkaluartut, Markus E. Olsen nammineq oqaatsini atorlugit inersuarmiinnermini saqqummiisarniarpoq. Markus E. Olsenip Aki-Mathilda Høegh-Dam septembarip 22-aniit oktobarip arfernanut paarlassavaa.
Markus E. Olsen Folketingi ukiaq manna ammaanersiorneqalerpat ammaanermi oqaaserineqartut oqallisigineqalerpata oktobarip pingajuani saqqummiisunut ilaassaaq. Tassani oqaluttarfimmiileruni kalaallisut oqalukkumaarluni, KNR-imut siusinnerusukkut oqaluttuaraa.
Erseqqissaatigaali, danskisut oqaatsit atorlugit nassuiaateqareeruni kalaallisut oqalussalluni, iliuuseriniakkanilu ataqqinninnginnertut takuneqassanngitsoq.
