EU-p akiiuussutissamik misissuisuisa Modernamit akiuussutissaq innersuussutigigaat
Europami nakorsaatinut aqutsisoqarfiup (EMA-p) Modernamit coronamut akiuussutissap akuerineqarnissaa innersuussutigaa.
EMA tusagassiuutinut danskit nalunaaqutaaq naapertorlugu pingasunngornermi ualikkut taama paasissutissiivoq.
Modernamit akiuussutissaq coronamut akiuussutissatut EMA-p akuerisaata aapparaa. Akuerineqartoq siulleq decembarip ulluisa 22-anni innersuussutigineqartoq Pfizerimit BioNTechimiillu akiuussutissiaavoq.
- Akiuussutissaq una maanna ilungersuasoqarneranut qaangiinissatsinnut allamik sakkussaqartitsilerpoq, EMA-p pisortaa, Emer Cooke tusagassiuutinut nalunaarummi oqarpoq.
- Nunarsuaq tamakkerlugu tunillaassuuttoqarnerata WHO-mit (Naalagaaffiit Peqatigiit peqqissuunissaq pillugu suleqatigiiffiat, aaqq.) nalunaarutigineqarneranit ukioq ataasinngunngitsiartoq coronamut akiuussutissap aappassaanik innersuussutissaqalernerput peqataasut tamarmik suliniutaannut pimoorussinerannullu uppernarsaataavoq.
AAMMA ATUARUK DIH-imi peqqinnissamik suliaqartut coronamut akiuussutisserneqartut
Akiuussutissalli EU-Kommissionimit inaarutaasumik akuerineqarnissaa amigaataavoq. Tamannali piumasarineqartoq malillugu akuerineqassasoq naatsorsuutaavoq. Taannalu pingasunngorpat akuerineqareersinnaalluni.
Modernamit coronamut akiuussutissaq misissuinernit qassiiusunit misilerarneqarsimasoq, inaarutaasumillu annerpaamillu misissuinertaani inuit 30.000-it peqataapput. Misissuinerup immikkoortuani tassani akiuussutissaq 94,1 procentimik sunniuteqartoq takussutersineqarpoq.
AAMMA ATUARUK Coronamut nunatsinni akiuussuserneqaqqaartoq Sofie Hegelund: Annilaangalaarpunga
Pfizerimit BioNTechimiillu coronamut akiuussutissaq 95 procentimik sunniuteqarpoq.
Pfizerimit BioNTechimiillu akiuussutissaq EMA-mit decembarip ulluisa 22-anni innersuussuteqartoqarneranit akiuussutissap EU-mi atorneqarsinnaanissaanut EU-Kommissionimit akuersinissamut akunnialuit ingerlaannarput.
Tamatuma kingunerisaanik europami innuttaasut tusindilikkuutaat Pfizerimit BioNTechimiillu akiuussutissamik kapineqarput. Taanna Danmarkimi aamma atorneqarpoq.
Nunatsinni akiuussutissamik kapitittoq siulleq ataasinngormat kapitippoq. Aallaqqaasiutigalugu inuit 1000-it sapaatip-akunnera naappat akiuussutissamik kapitissimanissaat pilersaarutaavoq.
/ritzau/