Danskit aningaasanut inatsisaat nunatsinnut aningaasartaqartoq

Danskit naalakkersuisuisa aappagumut aningaasanut inatsisaat Atlantikup avannaanut aningaasartaqarpoq, ilaatigut kalaallit inatsisitigut ataataqanngitsunut kulturikkullu suliniutinut.

Danskit naalakkersuisuisa aappaagumut aningaasanut inatsisissatut siunnersuutaat aningaasaqarnermut ministerip Kristian Jensenip (V) sisamanngornermi saqqummiuppaa.

Nunatsinnullu tunngatillugu nutaarsiassat annerit ilagaat Kultureqarnermut ministereqarfiup suliniutinut nunatsinnut Savalimmiunullu tunngasunut 2019-imit 2022-mut katillugit 15 millionit koruuninik aningaasaliisussanngornera.

AAMMA ATUARUK Ileqqaarinissaq isumaqatigiinniarnerni pingaartinneqassasut

Aningaasaliissutilli suliniutinut sunut atorneqassanersut eqqaaneqanngilaq. Kultureqarnermut ministereqarfik suliniutaasoq pillugu nammineq paasissutissaateqanngitsoq, ministereqarfiup KNR-imut ilisimatitsissutigaa.

Inatsisitigut ataataqanngitsut aningaasaliiffigeqqinneqartut

Kalaallit inatsisitigut ataataqanngitsut suliniuteqarfiginissaannut danskit naalakkersuisui 2015-imi aningaasaliipput, taakkulu kalaallit inatsisitigut ataatanngitsut qassiunerinik tamatumalu kingunerisassaanik qulaajaanissamut atugassanngortinneqarput.

Aamma angajoqqaavinnik ilaqutavinnillu ujarlersinnaatitaaneq pillugu paasisititsiniaasoqarpoq, Meeqqat pillugit Kalaallit Nunaannut inatsisip 2014-imi allanngortinneratigut periarfissaq taanna piviusunngortinneqarmat.

AAMMA ATUARUK Inatsisitigut ataataqanngitsut pillugit suliniutit sakkortusarneqalersut

Paasititsiniaanerli kinguaattoorutigineqarpoq ingerlanneqareermallu Isumaginninnermut, Ilaqutariinnermut, Naligiissitaanermut Inatsisinillu atuutsitsinermut naalakkersuisumit Sara Olsvigimit (IA) naammaginannginnerarlugu isornartorsiorneqarluni.

Tamannalu danskit naalakkersuisuinit allanngortinniarneqartussanngorpasippoq. Aappaagumimmi "inatsisitigut ataatanngitsunut inuiaqatigiinnullu kalaallinut paasititsiniaanissamut kiisalu Kalaallit Nunaanni inatsisitigut ataataqanngitsunut katsorsartinnissamik neqerooruteqarnissamut" 1,1 millionit koruunit immikkoortinneqarput. Tamanna aningaasanut inatsisissatut siunnersuummi atuarneqarsinnaavoq.

Aningaasaliissutit 2020-mit ukiumut 900.000 koruuninik ikilisinneqassasut inatsisissatut siunnersuummi aamma allassimavoq.

Attaveqarnermut aningaasaliissutit amerlassusiligaanngitsut

Nunatsinni ineriartortitsinissamut aningaasaateqarfiliornissaq Namminersorlutik Oqartussat sinniisuinit danskillu naalagaaffiannit isumaqatigiissutigineqassappat, inuussutissarsiutinik ingerlatallit aamma annertunerusumik aningaasatigut tapersersorneqalissagunarput.

Suleqatigiissitat nunat sinniisuinit ilaasortaaffigineqartut nunatsinni mittarfinnik pingasunik sanaartortitsinissamut aningaasalersuinissamut periarfissanik mississuisussaapput.

AAMMA ATUARUK Danskit aningaasalersuisinnaanerat atorfilittat 34-t misissoraat

Siunertamulli aningaasat qanoq amerlatigisut atorneqassanersoq 2019-imut aningaasanut inatsimmi allassimanngilaq, sammisalli pingaarnerit ataanni ima allassimasoqaannarpoq:

”Danskit naalakkersuisuisa ilaatigut attaveqaatit aningaasalersornissaannut toqqammavissaq, Kalaallit Nunaanni aningaasarsiornikkut ineriariartornermut nukittorsaataasinnaasoq pillugu Kalaallit Nunaat suleqatigaat".

Saliinissamut, isumaginninnermut inatsisinillu atuutitsinermut aningaasaliissutissat

Kontut allatut "Kalaallit Nunaannut" tunngassuteqartut, isumaqatigiissutigineqareersuupput ingerlateqqinneqartussat.

Taakku ilagaat Amerikamiut nunatsinni sakkutooqarfigisimasaanni saliinissamut ukiut tallimat ingerlanerini aningaasaliissutigineqartut 180 millionit koruunit, Naalakkersuisut danskillu avatangiisinut inuussutissanullu ministereqarfiata siorna januaarimi isumaqatigiissutigisaat.

Kalaallit Illuutaasa kalaallit Danmarkimut nooqqammersut suliniuteqarfiginerinut 2018-imi 2019-imilu katillugit 4 millionit koruunit aningaasaliissutigineqarnissaat 2017-imi isumaqatigiissutigineqarpoq.

AAMMA ATUARUK Danskit aningaasanut inatsisissaat nuannaarutissaannaanngilaq

Nunatsinni inatsisinik atuutitsinermut suliassaqarfiup nukittorsarneqarnissaanut ukiut sisamat ingerlanerini 10 millionit koruunit siorna aamma immikkoortinneqarput. Aningaasallu taakku 2019-imut aningaasanut inatsimmut soorunami aamma ilaatinneqassapput.

Aningaasaliissutissatut tagginneqartut saniatigut nunatta 2019-imi ataatsimoortumik tapiissutitut 3.857 milliardit koruunit pissarsiarissavai. Taakkulu saniatigut naalagaaffik nunatsinni oqartussaaffigisaminut 31-t missaanniittunut aningaasartuuteqarpoq, taakkulu 2015-imi 572,2 millionit koruuniupput.

Isummersuutit



Nutaarsiassaateqarpit?

Nutaarsiassaateqarpit?

1717-imut SMS-erit, UNNIA allariarlugu kingornalu oqaluttuat allallugu.

Immersuivik atorlugu allaffigitigut knr.gl/1717

Emailikkulluunniit 1717@knr.gl

KNR TV: TekstTV-mi paasissutissat

TTV q 110 Ullut tamaasa nutaarsiassat

TTV q 400 Timmisartuutinissat
aallartussat tikitussallu

TTV q 300 Tv-kkut aallakaatitassat
tulleriiarnerat

TTV q 300 radiukkut allakaatitassat
tulleriiarnerat