Ataatsimiinnerup nutaap Naalagaaffeqatigiinnerup iluani suleqatigiinneq nukittorsassagaa

Danmarkimi, Savalimmiuni Kalaallit Nunaannilu nunanut allanut ataatsimiititalianut ilaasortat aatsaavissuaq ukioq manna ataatsimeeqatigiissapput.

Ataatsimiinnermi Savalimmiuni nunatsinnilu inatsisartut Issittoq pillugu nunanut allanut sillimaniarnermullu politikki paasisaqarfiginerussavaat.

Taamaammat Folketingip Nunanut allanut tunngasunik politikkikkut aalajangiisartui, danskit nunanut allanut ministeriat aamma illersornissamut ministeriat nunanut allanut sillimaniarnermullu politikkip inissisimaffia pillugu naatsumik paasissutissiiumallutik peqataassapput.

Ammanerusumik periuseqartoqarnissaa neriuutigigaat

Nunat taakku pingasut politikeriisa akornanni allamik aamma ataatsimiittoqarnissaanut siunertarineqartoq tassaavoq nunanut allanut naalakkersuinermik ingerlatsinermi sammisat Issittumut attuumassuteqartut pineqartillugit akuutitsinerusoqarnissaa pisariaqartinneqarnera.

Doris J. Jensen ataatsimiinnermik nutaamik aallarneeqataasoq taama oqaluttuarpoq.

- Folketingimut ilaasortaangallarama nammineq Nunanut allanut tunngasunik politikkikkut aalajangiisartuni issianikuuvunga. Tassanilu paasissutissat isertuussanik Kalaallit Nunaata pissarsiarineq ajugaanik pissarsisarput. Taamaammat nunat taakkua pingasut akornanni ammanerusumik periuseqarluni suleqatigiittoqarnissaa kissaatigaarput - soorunami taamaallaat pisariaqartinneqaraangat allanut tusarliuteqqusaanngitsumik, taanna oqarpoq.

Doris J. Jensen oqaluttuarpoq suliniutit nunanut allanut politikkimut tunngasut pillugit nunatsinni nunanut allanut ataatsimiititaliami tusagassiorfikkut arlaleriarlutik tusartarsimagaat, tamannalu naammagineqanngilaq.

Taamaammat neriuutigaa nunat taakku pingasut inatsisartuisa suleqatigiinnerat nutaaq pitsaanerusumik paasissutissiisoqartarnissaanik aamma ammanerusumik periuseqartoqarnissaanik nassataqarumaartoq nunanut allanut sillimaniarnermullu naalakkersuinermik ingerlatsinermi aalajangiisarnerit pineqartillugit.

- Nunat taakku pingasut akornanni ataqqeqatigiittoqassaaq. Taamaammat suleqatigiinneq unatuut ittoq Naalagaaffeqatigiinnerup iluani pitsaanerusumik suleqatigiissitsissaaq, taanna oqarpoq.

Ataatsimeeqatigiinnissaq piffissanngortoq

Doris J. Jensen kisiartaalluni ukiumoortumik ataatsimiittarsinnaanissaq, pingasunngorpat misilinneqartussaq, qilanaartuutiginngilaa. Karsten Høngep, Socialistisk Folkepartimeersup aamma Nunanut allanut tunngasunik politikkikkut aalajangiisartunut ilaasortap, ataatsimiinnissartik assut qilanaaraa.

- Nunat tamalaat akornanni inissisimaffik pillugu inatsisartunut ilaasortat qanoq isumaqarnerluta oqaloqatigiinnissatsinnut piffissanngorpoq. Tamassumuuna ilisimasatsinnik isummatsinnillu avitseqatigiissinnaassaagut, taanna oqarpoq.

Inatsisartut akornanni ataatsimiinnerup peqataasussat akornanni paattooqatigiinnernik pisimasunik nungutitseqataasinnaassasoq taassuma neriuutigaa.

- Nunat tamalaat akornanni ilungersunartumik inissisimagatta neriuppunga ataatsimiinnerup immitsinnut qanillitissinnaassagaatigut, taanna oqarpoq.

Nunat akornanni paaseqatigiinneq pitsaanerusoq

Inatsisartut nunat taakkua pingasuneersut ataatsimiinnerat akornamminni attaveqatigiinnerannik nukittorsaassasoq pillugu Karsten Høngep oqaatigisaa Aaja Chemnitz IA-meersup isumaqataaffigaa.

- Arlaannik oqallisissaqarnissatsinnut pisariaqartitsigaangatta immitsinnut sianerfigisinnaasarnissarput pingaaruteqarpoq, tassanilu iluaqutaasinnaasoq tassaavoq immitsinnut aamma tamatta immikkut nunatsinni politikkikkut pingaartitaannik ilisimanninnissarput.

Nunat taakku pingasut akornanni naligiissumik oqaloqatigiittoqarnissaa pisariaqartinneqartoq immikkut erseqqissaatigaa.

- Kalaallit Nunaanni politikkikkut isummat assigiinngitsut arlaliusinnaasut pillugit suleqatikka qallunaat paasinninnerunissaat pingaaruteqarsoraara. Aammattaarli maannakkorpiaq nunatsinni politikkikkut ingerlaarfiit sammineqaqisut pillugit paasinninnissaat.

Aaja Chemnitzip neriuutigaa ataatsimiinnermi nunatta nammineq nunanut allanut naalakkersuinermik ingerlatsinermut periusissiaa kiisalu ataatsimut periusissaq eqqartorneqarumaartut, ullumikkummi Issittoq pillugu periuseqartoqannginnami, tamannalu piffissami uani Issittoq Kalaallit Nunaallu annertuumik sammineqartillugu pisariaqartinneqartoq taanna isumaqarpoq.

- Sillimaniarnermut politikkip isikkua ernumanarsigaluttuinnartoq qularnanngilaq. Oqalliffimmi allanut tusarliuteqqusaanngitsumik nunanut allanut sillimaniarnermullu politikkimik eqqartuinerunissarput pisariaqarpoq, ataatsimiinnermi uani tamanna periarfissaraarput, taanna oqarpoq.

Illugiilluni oqaloqatigiinneq suleqatigiinnerlu nukittorsarneqassapput

Ataatsimiinneq pingasunngorpat sisamanngorpallu ingerlanneqartussap siunissami ingerlanneqaqqinnissaa qulakkeerneqanngilaq. Inatsisartunut ilaasortat tamarmik KNR-ip oqaloqatigisimasai tamanna oqaatigaat.

Naak ataatsimeeqatigiinnissaq politikerit akornanni qilanaarutigineqaraluartoq pingaaruteqarpoq eqqaamaneqarnissaa nunat pingasut namminersortut oqaloqatigiinniarmata pitsaanerusumillu suleqatigiinniarmata. Annika Olsenip, partii Tjóðveldiminngaanneersup savalimmiullu nunanut allanut siunnersuisoqatigiinneersup, tamanna naqissuserpaa.

- Illugiilluni oqaloqatigiinnermik suleqatigiinnermillu nukittorsaataannaavoq. Tamanna innarliisinnaanngisaannarpoq ingammik Atlantikup avannarpasissua soqutigineqartillugu aamma Issittoq tamanit aallunneqartillugu maannakkorpiaq inissisimaffitsinniitilluta.

Tamanna ilutigalugu Annika Olsenip Danmarkimi nunatsinnilu suleqatiminitulli erseqqissarpaa politikerit nunani taakkunaneersut akornanni ataqqeqatigiittoqarnissaa pingaaruteqartoq.

- Uagut tusarneqarnissarput, Kalaallit Nunaata tusarneqarnissaa, Danmarkillu tusarneqarnissaa pingaaruteqarpoq. Pissutsit assigiissarneqarnissaat siunertarineqanngitsoq erseqqissarneqassasoq isumaqarpunga. Pissutigalugu tamatta immikkut assigiinngitsunik aallaaveqaratta, soqutigisaqarlutalu pissutsinik atugaqaratta, taanna oqarpoq.

Inatsisartunut ilaasortat ataatsimeeqatigiinnissaannut pilersaarut tamakkiisumik piareerneqanngilaq, pingasunngornermili juunip 8-ni ataatsimiinneq ingerlanneqassaaq.